– Sovinto ei tarkoita, että ollaan samaa mieltä asiasta, sanoo rauhantyön asiantuntija Milla Perukangas Kirkon ulkomaanavusta.
Sovinto 100 -hanke alkaa: Rauhan ituja lahjaksi satavuotiaalle
Sovinto 100 kerää konkreettisia ehdotuksia myötätuntoisen Suomen rakentamiseksi.
Oi maamme Suomi, satavuotias. Synnyinmaa, kotimaa, asuinmaa, turvamaa. Sadan vuoden taipaleeseen on mahtunut sekä kukoistusta ja kehitystä että kolme sotaa ja monia vaikeuksia, mutta niistä on selvitty eteenpäin.
Siksi Kirkko Helsingissä haluaa juhlistaa Suomen itsenäisyyttä suurella Sovinto 100 -projektilla. Siihen kuuluu kolme laajaa työpajaa, joissa etsitään keinoja rakentaa sovintoa erilaisten blokkien ja vihamielistenkin ryhmien välille. Kaikki huipentuu tammikuun lopulla Kallion kirkkoon, jossa pidetään Kirkkopäivät – aivan kuin tasan sata vuotta aiemminkin. Mutta silloin syttyi sisällissota kymmenen päivän kuluttua.
Marraskuun 11. päivänä Alppilan kirkolla kokoontuu nuorten työpaja. Mukana on sekä kalliolaisia nuoria, turvapaikanhakijanuoria että ensimmäisen polven suomalaisnuoria. He pohtivat sovintoa, rasismia ja radikalisaatiota omien kokemustensa pohjalta.
Rauhantyön asiantuntija Milla Perukangas Kirkon Ulkomaanavusta on mukana pajassa työstämässä ratkaisuehdotuksia ja päättäjille meneviä toiveita.
– Ideana on tuoda eritaustaisia nuoria yhteen ja saada heidän äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Ihanne on, että he voisivat ajatella itseään sovinnon rakentajina.
Sana sovinto voi äkkipäätä kuulostaa pliisulta.
Sana sovinto voi äkkipäätä kuulostaa pliisulta. Mutta Milla Perukangas määrittelee asian näin: se on vuorovaikutusta, jossa ristiriitatilanteesta päästään eteenpäin. Se vaatii yhteen tulemista ja on eri asia kuin anteeksianto.
– Itse kukin voi antaa mielessään anteeksi toiselle, eikä toinen välttämättä edes tiedä sitä.
Tunnetuimmat esimerkit koko yhteiskuntaa koskevasta sovintoprosessista ovat Etelä-Afrikan ja Ruandan totuuskomissiot apartheidin ja kansanmurhan jälkeen. Ihmiset janoavat sitä, että sodan, väkivallan ja vääryyden kokemukset kohdattaisiin ja tunnustettaisiin. Muuten ei voi jättää mennyttä taakseen ja päästä eteenpäin.
Radikalisaatio taas ei ole Perukankaan mukaan sinänsä paha asia, vaan radikaalisti ajattelevat ihmiset ovat olleet voimavara yhteiskunnan kehityksessä. Ajatellaan vaikkapa demokratian syntyä tai orjuuden lakkauttamista. Joku on uskaltanut ajatella toisin.
– Ongelma on väkivaltainen radikalisaatio. Ihmiset polkevat muiden ihmisoikeuksia, kun he ajavat omaa agendaansa väkivaltaa käyttämällä. Tämä syntyy koetusta ulkopuolisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta.
Milla Perukangas on tehnyt työtä nuorten kanssa Kenian rannikkoalueilla, missä Somalian ääri-islamistinen liike al-Shabaab rekrytoi nuoria. Hän oli mukana johtamassa nuorten ja viranomaisten dialogia, jonka järjesti Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto. Nyt Perukangas vetää työkseen verkoston Suomen-ohjelmaa.
Keniassa keskusteluista nousseita viestejä välitettiin suoraan maan johtajille. Tavallaan sama kuvio on Sovinto 100 -projektissa. Työpajoista nousevia ehdotuksia yhteiskuntarauhan rakentamiseksi käsitellään tammikuussa suuressa kansalaisfoorumissa Kallion kirkossa. Niitä sparraavat presidentti Tarja Halonen, tuleva piispa Teemu Laajasalo, dokumenttiohjaaja Elina Hirvonen ja johtaja Hussein Al-Taee Crisis Management Initiative -järjestöstä.
Tulevaisuuden toivo(t) -työpajan järjestävät Kallion seurakunta, SPR:n Uudenmaan piiri, R3-maahanmuuttajanuoret sekä Kirkon Ulkomaanapu. Loppukeskustelu Alppilan kirkossa lauantaina 11.11. kello 15 on yleisölle avoin.
Ensimmäinen ratkaisupaja pidetään lauantaina 28.10. työpajassa köyhyysasiantuntijat ja poliittiset päättäjät etsivät ratkaisuja köyhyyteen ja eriarvoistumiseen. Pöytäpuheita pitävät muun muassa eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja tutkija Jouko Karjalainen (THL). Järjestäjinä Kallion seurakunta, Kirkko Helsingissä diakonian vaikuttajat ja Diakonissalaitoksen kansalaistoiminta. Loppukeskustelu Alppilan kirkossa kello 14–15 on yleisölle avoin.
Sovinto 100 huipentuu kaikille avoimeen Sovinto 100 -tapahtumaan Kallion kirkossa 19.–21.1.2018.
Katso tarkempi ohjelma täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Raskaussyrjinnän laajuuden tiettäväksi tekeminen yksi lukuisista tasa-arvoteoista − 100 tasa-arvoteolle NNKY:n tunnustuspalkinto
Ajankohtaista− Kun tasa-arvon pintaa rapsaisee, kyllä sen alta jotakin paljastuu, totesi 100 tasa-arvotekoa -hankkeen juhlatoimikunnan kunniapuheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen.
