null Kallion kirkossa mietitään, miten vihapuheesta päästään rauhan tekoihin

Kuvalähteet: Kari Mäkinen: Soppakanuuna. Elina Hirvonen: Donostia Kultur. Hussein Al-Taee: Kaapo Kamu. Teemu Laajasalo: Markku Pihlaja. Tarja Halonen: http://politik.in2pic.com. Yona: Tero Ahonen. Samuli Edelman: Warner Music

Kuvalähteet: Kari Mäkinen: Soppakanuuna. Elina Hirvonen: Donostia Kultur. Hussein Al-Taee: Kaapo Kamu. Teemu Laajasalo: Markku Pihlaja. Tarja Halonen: http://politik.in2pic.com. Yona: Tero Ahonen. Samuli Edelman: Warner Music

Ajankohtaista

Kallion kirkossa mietitään, miten vihapuheesta päästään rauhan tekoihin

Sata vuotta sisällissodan syttymisen jälkeen Kallion kirkossa etsitään sovinnon teitä Sovinto 100 -tapahtumassa.

”Vihapuhe on vain seuraus – mikä on syy? Se, joka huutaa ja haukkuu somessa, on itse ongelmissa ja tarvitsee apua.”

Näin sanoi eräs nuori Alppilan kirkolla pidetyssä ratkaisupajassa marraskuussa. Pajasta lähti eteenpäin ehdotus siitä, että kiusaajan ja vihapuhujan on saatava nopeasti täsmäapua, esimerkiksi psykologilta.

Tammikuun Sovinto 100 -tapahtumaa pohjustettiin syksyllä kolmella ratkaisupajalla. Niissä polttavista teemoista keskusteltiin ensin vapaamuotoisesti pienemmässä ryhmässä, ja sen jälkeen konkreettisia ratkaisuehdotuksia käsiteltiin yleisölle avoimessa keskustelutilaisuudessa.

Kansalaisten ehdotukset tuodaan lauantaina 20.1. Kallion kirkossa kansalaisfoorumiin, jossa niitä kommentoivat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja piispa Teemu Laajasalo.

Vaikka ääriryhmien näkemykset olisivat kuin eri planeetoilta, kaikkia on kuunneltava.

Ensimmäisen ratkaisupajan aiheena 28.10. oli köyhyys ja eriarvoisuus, toisessa pajassa 11.11. nuoret puhuivat vihapuheesta ja sen torjunnasta omien kokemustensa kautta. Kolmas paja lasten oikeuksien päivänä 20.11. keskittyi lasten kokemaan hätään Suomessa sata vuotta sitten, ja nykypäivänä Afrikassa ja Suomessa.

Nuorten pajassa oli mukana kolmisenkymmentä kantasuomalaista ja maahanmuuttajanuorta. He korostivat keskustelussa koulutusta vihapuheen kitkemisen keinona. Jo peruskoulun ala-asteella lapsille pitäisi opettaa mielipiteen ilmaisua ja keskustelutaitoja. On myös tehtävä harjoituksia, joissa asetutaan toisen ihmisen asemaan ja opetellaan myötätuntoa. Näitä harjoituksia voitaisiin teettää myös kansanedustajille.

Peruskoulussa pitää nuorten mukaan opetella myös sovittelutaitoja. Vaikka ääriryhmien näkemykset olisivat kuin eri planeetoilta, kaikkia on kuunneltava. ”Ei saa keskittyä vain tiettyyn ryhmään, koska jokaisella on oma agendansa ja niiden väliltä tulee löytää kultainen keskitie. Jokaisen on saatava sovittelussa jotakin.”

Vihapuhetta on rajoitettava ja siitä on rangaistava, nuoret myös vaativat. On väärin, että vaikka vihapuhetta pidetään ongelmana, se kuitenkin sallitaan, eduskuntaa myöten. Kansalaiset ottavat kansanedustajista mallia. Erityisesti vaikuttajien ja päättäjien vihapuheet olisi saatava rangaistaviksi, mikä edellyttää vihapuheen tarkempaa määrittelyä laissa.

Miten satavuotiaassa itsenäisessä Suomessa estetään epäluulon ja vihapuheen puhkeaminen väkivallaksi? Tällaisista asioista keskustellaan lauantaina 20.1. Kallion kirkossa. Tavoitteena ovat konkreettiset parannusehdotukset, jotka lähtevät päättäjille.

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.