Suljetaanko kehitysvammaiset tehohoidon ulkopuolelle koronatilanteen vuoksi? – Vammaisjärjestöt huolestuivat asumisyksiköistä kuulemistaan tiedoista
Vammaisjärjestöt ovat olleet yhteydessä myös Sosiaali- ja terveysalan eettiseen neuvottelukuntaan (ETENE). Sen puheenjohtaja, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa sanoo, että etukäteislistojen laatiminen hoidettavista on lainvastaista. Kuva Jorvin sairaalan yöpäivystyksestä on vuodelta 2015. Kuvat: Roni Rekomaa/Lehtikuva ja Maija Saari

Vammaisjärjestöt ovat olleet yhteydessä myös Sosiaali- ja terveysalan eettiseen neuvottelukuntaan (ETENE). Sen puheenjohtaja, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa sanoo, että etukäteislistojen laatiminen hoidettavista on lainvastaista. Kuva Jorvin sairaalan yöpäivystyksestä on vuodelta 2015. Kuvat: Roni Rekomaa/Lehtikuva ja Maija Saari

Suljetaanko kehitysvammaiset tehohoidon ulkopuolelle koronatilanteen vuoksi? – Vammaisjärjestöt huolestuivat asumisyksiköistä kuulemistaan tiedoista

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunnan ETENE:n puheenjohtajan Jaana Hallamaan mukaan hoitolinjauksista päättäminen kuuluu lääkärille. Listojen laatiminen on lainvastaista.

Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n mukaan joillakin alueilla Suomessa on tehty ennakoivasti päätöksiä siitä, ettei kehitysvammaisten asumisyksiköiden asukkaita otettaisi tehohoitoon, jos he sairastuvat koronaan. Asukkaat jäisivät sen sijaan hoitoon yksikköihinsä.

Eräs palveluntilaaja oli pyytänyt asumisyksikön johdolta asukaslistaa ja arviota siitä, ketkä asukkaista eivät tulisi tehohoitoa sairaalassa saamaan. Kynnyksen mukaan kyseisessä asumusyksikössä oli tehty etukäteen linjaus, ettei ketään asukkaista otettaisi tehohoitoon koronan vuoksi.

– Tietomme pohjautuvat neuvonnasta ja kentältä saatuihin viesteihin. Arviomme mukaan lähteet ovat luotettavia, mutta meillä ei ole lupaa kertoa tarkemmin, miltä paikkakunnalta tai alueelta nämä tiedot ovat, Kynnyksen lakimies Terhi Toikkanen kertoo.

Kynnys on hänen mukaansa ollut asiasta yhteydessä Kehitysvammaisten Tukiliittoon, joka on kehitysvammaisten ja heidän läheistensä järjestö. Tukiliiton toiminnanjohtajan Risto Burmanin mukaan myös heille on tullut tieto Kynnyksen tiedotteessa mainitusta palveluntilaajasta.

Meillä on arviomme mukaan luotettavasta lähteestä saatu tieto kunnasta, jossa kysyttiin asukaslistaa asumisyksiköstä ja yksikön arviota siitä, ketkä eivät kestä tehohoitoa. Tämä on huolestuttava viesti, koska näiden yksiköiden työntekijät ovat sosiaalipalvelujen tai vammaispalveluiden osaajia, eivät lääkäreitä ja tehohoidon asiantuntijoita, Burman sanoo.

Tehohoidon tarpeen arvionti pitää tehdä aina yksilöllisesti. Arkistokuva Espoon Jorvin sairaalan yöpäivystyksestä. Kuva: Maija Saari

Tehohoidon tarpeen arvionti pitää tehdä aina yksilöllisesti. Arkistokuva Espoon Jorvin sairaalan yöpäivystyksestä. Kuva: Maija Saari

Hoidon tarve pitää arvioida yksilöllisesti

Vammaisjärjestöt ovat olleet yhteydessä myös Sosiaali- ja terveysalan eettiseen neuvottelukuntaan. ETENE julkaisi maanantaina kannanoton, jossa muistutetaan, että eettiset periaatteet ovat voimassa myös poikkeusoloissa. Kannanotossa otetaan esille myös tehohoito. ETENE tähdentää, että poikkeusoloissakin hoitolinjausten tekeminen kuuluu sairastunutta hoitaville terveydenhuollon ammattihenkilöille.

Hoidon tarpeen, siitä saatavan hyödyn, potilaan tilanteen ja kunnon arvioi hoitava lääkäri yksilöllisesti, ei listojen perusteella. - Jaana Hallamaa

ETENEn puheenjohtajan, Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professorin Jaana Hallamaan, mukaan ETENE ei ota kantaa yksittäistapauksiin, joista sillä ei ole tarkkaa ja suoraa tietoa. Jos listoja tai etukäteispäätöksiä on kehitysvammaisten asumisyksiköissä tehty, niin silloin on Hallamaan mukaan toimittu väärin.

– Tällaista listaa ei voi eikä saa laatia etukäteen, ei missään tapauksessa. Se on mahdotonta, epäeettistä ja lainvastaista. Hoidon tarpeen, siitä saatavan hyödyn, potilaan tilanteen ja kunnon arvioi hoitava lääkäri yksilöllisesti, ei listojen perusteella, Hallamaa korostaa.

Hänen mukaansa etukäteislistojen laatiminen on yksi tapa reagoida koronapandemian aiheuttamaan epävarmuuteen – silloin halutaan valmistautua asioihin. Kokonaisten ihmisryhmien sulkeminen hoidon ulkopuolelle on Hallamaan mukaan väärä tapa valmistautua. Se on myös omiaan lisäämään pelkoa ja huolta tilanteessa, jossa sitä nyt on muutenkin enemmän kuin tarpeeksi.

Vammaisia ei saa syrjiä tehohoidossa

Kynnys ry:n mukaan hoidon rajaukset loukkaisivat toteutuessaan törkeällä tavalla vammaisten perus- ja ihmisoikeuksia, kuten oikeutta elämään. Vammaisia ei voi yksinomaan vammojensa perusteella siirtää hoitojonojen hännille tai esittää ennakkoluuloihin perustuvia oletuksia siitä, millainen elämänlaatu heillä on. Päätökset hoidon priorisoinneista kuuluvat lääkäreille, ja ne on Kynnyksen mukaan aina tehtävä yksilökohtaisesti sen mukaan, onko hoidosta henkilölle hyötyä.

Päätös pitää tehdä potilasta kuunnellen, tai jos se ei onnistu, hänen läheistensä kanssa. - Risto Burman

Tehohoitoyhdistyksen eettisissä ohjeissa todetaan, että mielenterveysongelma, päihderiippuvuus, muistisairaus tai vammaisuus eivät saa estää pääsyä tehohoidosta mahdollisesti saatavan hyödyn arviointiin. Tehohoitoa harkittaessa pitää eettisten ohjeiden mukaan toki ottaa huomioon se, jos potilaan edeltävä heikko toimintakyky, huono hoitomyöntyvyys ja pitkäaikaissairaudet heikentävät hänen kykyään toipua vaikeista sairauksista. Tämä ja kyky kestää rankkaa hoitoa pitää arvioida yksilöllisesti.

– Suomalaisessa terveydenhoidossa on selkeät prosessit, ohjeet ja osaaminen, miten tilannetta arvioidaan. En ole tästä huolissani, kunhan kentällä ymmärretään, missä arvio tehdään. Vammaisuus ei saa olla syrjintäperuste hoitoa arvioitaessa. Päätös pitää tehdä potilasta kuunnellen, tai jos se ei onnistu, hänen läheistensä kanssa, mikäli se on mahdollista, sanoo Risto Burman.

Tehostetun hoidon ja sydäntutkimuksen yksikkö Seinäjoen keskussairaalassa. Kuva: Timo Aalto / Lehtikuva

Tehostetun hoidon ja sydäntutkimuksen yksikkö Seinäjoen keskussairaalassa. Kuva: Timo Aalto / Lehtikuva

Vammaisjärjestöjen esille tuoma huoli on nostettu esille myös eduskunnassa. Vihreiden kansanedustaja Noora Koponen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien tasa-arvoista kunnioittamista.

Omaiset tarvitsevat tukea

ETENE otti kannanotossaan esille myös sen, että monien asumis- ja hoivapalveluyksiköiden asukkaat on nyt käytännössä eristetty ulkomaailmasta. Yhteydenpito omaisiin on puhelimen varassa, eivätkä kaikki pysty sitä käyttämään. Osa palveluntarjoajista on lopettanut asukkaiden työ- ja päivätoiminnan. ETENE huomauttaa, että näiden asioiden katoaminen elämästä horjuttaa asukkaiden turvallisuudentunnetta etenkin, jos asukas ei kykene ymmärtämään, mistä rajoitukset johtuvat.

Kehitysvammaisten Tukiliiton Risto Burmanin mukaan suurin osa kehitysvammaisista asuu joko asumisyksiköissä tai omaistensa luona. Vain alle tuhat on enää laitoshoidossa. Koronavirus ja sen mukanaan tuoma poikkeustila tosiaan rajoittavat sekä yhteydenpitoa että monia päivittäisessä elämässä tärkeitä rutiineja. Burman toivoo kunnilta tukea nyt pysyvästi kotiin jääneiden kehitysvammaisten omaishoitajille, jotta nämä eivät uuvu.

– Omaishoitajilta vaaditaan nyt tavallista enemmän. Kuntien pitäisi olla heihin yhteydessä ja selvittää, tarvitsevatko he apua ja miettiä, millaista tukea koronatilanteessa voisi heille antaa, Burman sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi