Kuva: iStock
Lapsiasiainvaltuutettu: Mielenterveyskuntoutujien lapset kaipaavat aikuisen tukea
Lapsi jää usein ilman tukea tilanteessa, jossa vanhempi saa hoitoa mielenterveysoireen vuoksi. Luotettavan aikuisen tuki purkaisi lapsen kokemaa häpeää, sanoo lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila.
Lapsi jää usein yksin ja ilman tukea tilanteessa, jossa perheen vanhempi saa hoitoa mielenterveysoireiden vuoksi. Asia on noussut esiin lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan järjestämissä lasten ja nuorten kuulemistilaisuuksissa. Tuen riittämättömyys näkyy myös kouluterveyskyselyissä.
Kurttilan mukaan lapsia ja nuoria, joiden perheessä on mielenterveysongelmia, ei kohdata riittävällä tavalla päiväkodissa, peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa.
Lapset kokevat, että heillä ei ole ammattilaista, jonka kanssa voisi purkaa tuntemuksiaan vanhemman sairastaessa. Kuulemistilanteissa on noussut esiin myös lasten kokema häpeä.
– Hiljaisuus mielenterveysasioiden ympärillä johtaa helposti siihen, että lapsista tulee reippaita pärjääjiä. Puhumattomuus voi vahvistaa lapsen ajautumista vanhemman omaishoitajaksi, joka hoitaa sekä omat että aikuisten asiat, Kurttila sanoo.
Kurttila kirjoittaa mielenterveyskuntoutujien lasten tilanteesta kirkon tutkimuskeskuksen julkaisemassa artikkelikokoelmassa Perhe ja avioliitto muutoksessa (toim. Maarit Hytönen).
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila alakouluikäisille lapsille suunnatun nettisivuston Lasten sivujen julkistamistilaisuudessa Helsingissä 27. helmikuuta 2017. Kuva: Lehtikuva
Perheiden vaikeudet puheeksi koulussa
Kurttilan mukaan opettajan tai muun aikuisen ammattilaisen tehtävänä olisi sanoa lapselle, että vanhemman sairastaminen saa tuntua pahalta, ja että lapsi ei ole saman sairauden kantaja kuin vanhempansa.
Aikuisilta saatu tuki vähentäisi lapsen turvattomuutta ja tieto ongelmien yleisyydestä purkaisi häpeän tunnetta.
– On tärkeää, että mielenterveyskuntoutujan lapsella olisi luotettavia aikuisia, joille hän voi puhua. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole ja lapsesta ei olla kiinnostuneita, tilanne voi osaltaan johtaa mielenterveysongelmien siirtymiseen seuraavalle sukupolvelle.
Kurttila pitää tärkeänä, että lapset saavat aikuisen ammattilaisen tukea myös muissa perheiden vaikeuksissa, kuten vanhempien päihdeongelmissa ja erotilanteissa. Perheiden kohtaamista vaikeuksista pitäisi puhua kouluissa myös yhteisesti nykyistä useammin.
– Lapsiperheiden kohtaamia yleisiä tilanteita pitäisi käsitellä kouluyhteisöissä myös yhteisesti yhdessä. Yhteisöllinen oppilashuolto on kuitenkin vasta kehittymässä Suomessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen Supernanny Pia Penttala, miten vanhemman kannattaa keskustella lapsen kanssa tunteista?
Hyvä elämäTelevisiosta tuttu Pia Penttala tietää, miten lapsen itsetuntoa voi vahvistaa.
