Lapsikuolleisuus on puoliintunut – YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 30 vuotta sitten
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:ssa 30 vuotta sitten. Mitä sopimuksella on saatu aikaan?
Paljon hyvää on saatu aikaan kuluneiden 30 vuoden aikana. Esimerkiksi aliravittujen lasten määrä on miltei puolittunut maailmassa, ja 1,8 miljoonaa lasta on säästynyt hiv-tartunnalta äitien lääkityksen ja äiti-lapsi-tartuntojen ehkäisyn ansiosta.
Lapsen oikeuksien sopimus on valtioita sitova. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Seuraako noudattamatta jättämisestä sanktioita?
Yhtä vahva kuin kansallinen laki
Sitovuus tarkoittaa Suomen Unicefin ohjelmajohtajan Inka Hetemäen mukaan sitä, että sopimusta pitää noudattaa yhtä tiukasti kuin maan omaa lainsäädäntöä, eikä mikään kansallinen laki voi heikentää sopimuksen velvoitteita.
– Maat raportoivat viiden vuoden välein YK:n lapsen oikeuksien komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta. Komitea antaa maille huomautuksia ja suosituksia. Niistä pitää kertoa julkisesti, jotta syntyy paine korjata asiat.
Syntyvyys vähenee ainoastaan kouluttamalla lapsia ja perheitä. Se on pitkä tie, mutta ainoa kestävä tie hillitä väestönkasvua.
– Inka Hetemäki
– Sopimukseen on tehty valitusmekanismi, jossa on toistaiseksi mukana 45 maata. Pian saamme nähdä, miten se toimii: ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja 15 muuta nuorta ovat valittaneet viiden sopimusvaltion rikkoneen lapsen oikeuksien sopimusta, koska ne eivät ole hillinneet ilmastonmuutosta tarpeeksi.
Myös Suomen raportteja on käsitelty YK:n lapsen oikeuksien komiteassa. Suomi on saanut huomautuksen esimerkiksi siitä, että lapsen edun ensisijaisuutta ei ole tarpeeksi hyvin otettu huomioon päätöksenteossa. Pitkät jonot psykiatrisiin hoitoihin sekä rasismin torjumisen laimeus ovat myös antaneet aihetta huomautuksiin.
Suomen tuorein raportti lasten oikeuksien toteutumisesta lähti komitealle heinäkuussa 2019, ja sen käsittely voi kestää pitkäänkin.
Synnynnäinen oikeus elämään
Siitä ei ole kovinkaan kauan, kun myös Suomessa kuoli paljon pikkulapsia tavallisiin lastentauteihin. Vielä lähempänä on se aika, jolloin Suomi sai Unicefin avustuksia. Apua tarvittiin vuosina 1947–51, kun sodasta toipuvaan maahan syntyi noin sata tuhatta lasta vuodessa ja syntyivät suuret ikäluokat.
Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy jokaisen lapsen synnynnäinen oikeus elämään.
– Lapsikuolleisuuden vähentämisessä on pystytty tekemään ihmeitä. Se on puoliintunut 30 vuodessa, Inka Hetemäki sanoo.
Samassa ajassa maailman väkiluku on kasvanut 5,3 miljardista 7,2 miljardiin. Kun vuonna 1990 yli 12 miljoonaa lasta kuoli ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä, vuonna 2018 heitä oli 5,2 miljoonaa.
Kaikki eivät jaa iloa tästä saavutuksesta. Unicef saa edelleen sellaista palautetta suomalaisilta, että miksi te pidätte hengissä kehitysmaiden lapsia, vaikka väestöräjähdys uhkaa maailmaa.
Työtä lapsen oikeuksien toteutumiseksi tehdään päivittäin ja vaikeissa oloissa. Lokakuun puolivälissä otetussa kuvassa äiti pitelee aliravitun lapsensa kättä, kun lasta hoidettiin Al-Sabeen sairaalassa Jemenin pääkaupungissa Sanaassa. Kuva: Mohammed Mohammed / Eyevine − Lehtikuva
– Syntyvyys vähenee ainoastaan kouluttamalla lapsia ja perheitä. Se on pitkä tie, mutta ainoa kestävä tie hillitä väestönkasvua. Niin kauan kuin lapsia kuolee paljon, perheet tekevät paljon lapsia. Toisaalta koulutettu äiti synnyttää vähemmän lapsia, Hetemäki painottaa.
– Unicef tunnustaa työssään tosiasiat, vaikka se ei kaikkia hallituksia miellytä. Esimerkiksi teiniraskauksia ei voida ehkäistä käskemällä nuorisoa pidättäytymään seksistä. Se ei vain toimi, ja tutkimustieto osoittaa sen. Tarvitaan ehkäisyvalistusta, hän sanoo.
Unicefin terveysohjelmissa opetetaan kondomin käyttöä myös hivin torjumiseksi. Teiniraskaudet ovat riski sekä alaikäisille äideille että heidän lapsilleen myöhemmin elämässä.
Oikeus nauttia opetusta
Lapsen oikeuksien sopimusvaltiot ovat sitoutuneet myös järjestämään pakollisen ja maksuttoman perusasteen koulutuksen.
Koulun ulkopuolelle jäävien lasten määrä onkin vähentynyt yli sadalla miljoonalla vuodesta 1989. Inka Hetemäen mukaan valtiot ovat lisänneet peruskoulutusta todella reippaasti, mutta opetuksen laadussa on monissa maissa vakavia puutteita. Erityisesti puuttuu päteviä opettajia.
Kaikki muut YK:n jäsenmaat ovat vahvistaneet lapsen oikeuksien sopimuksen paitsi Yhdysvallat, joka on monien muidenkin kansainvälisten sopimusten ulkopuolella.
Vaikka oppimistulokset ovat heikompia huonossa peruskoulussa, se on Hetemäen mukaan ilman muuta tyhjää parempi. Koulu on monelle lapselle turvapaikka vanhempien ollessa töissä, ja siellä pääsee leikkimään toisten lasten kanssa. Jos koulussa tarjotaan ruokaa, se voi olla monelle päivän ainoa ateria.
Mukana 192 valtiota
Kaikki muut YK:n jäsenmaat ovat vahvistaneet lapsen oikeuksien sopimuksen paitsi Yhdysvallat, joka on monien muidenkin kansainvälisten sopimusten ulkopuolella. Yhdysvallat oli kyllä aktiivisesti mukana valmistelemassa sopimusta ja allekirjoitti sen tuoreeltaan eli ilmaisi aikeensa ratifioida sen.
Toisaalta sopimuksessa ovat mukana kaikki lasten kannalta pahimmat, sotaa käyvät maat, joissa juuri mikään lapsen oikeus ei toteudu, kaikkein vähiten lapsen suojelu väkivallalta ja pakolaisuudelta. Mitä sopimus merkitsee esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa tai Irakissa?
– Näillä mailla on ollut vahva tahtotila edistää lapsen oikeuksia ja hyvinvointia. Jokainen valtio ymmärtää, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, kuinka he kohtelevat lapsiaan. Mutta konfliktitilanteessa valtioiden tekemät sopimukset unohtuvat, Hetemäki sanoo.
Tutustu lapsen oikeuksien sopimuksen saavutuksiin infografiikan avulla:
Lähde: Unicef / Infografiikan kuvalähde: Istock
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11. Se on myös liputuspäivä.
Kun lapsi syntyy, hän saa ihmisoikeudet
Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle elämän perusasiat, joita helposti tulee pidetyksi itsestäänselvyyksinä Suomessa. Sopimuksen mukaan lapsella ”on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan”.
Sopimusvaltiot myös lupaavat suojella lasta ”kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä”. Myös kuritusväkivalta on kielletty.
Edelleen, lapsella on ”oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista”. Näihin sisältyvät perusterveydenhuolto ja puhdas vesi. Sopimusvaltiot lupaavat toimia ”poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja”, mikä viittaa vahvasti sukupuolielinten silpomiseen. Moni valtio, esimerkiksi Kenia, on sen jälkeen luokitellut tyttöjen ympärileikkauksen rikokseksi omassa lainsäädännössään.
Sopimus on laaja. Se takaa lapselle mielipiteenvapauden ja yksityisyyden suojan, ja siinä säädetään myös esimerkiksi lasten huostaanotosta sekä vammaisten lasten ja pakolaislasten elämän turvaamisesta.
Lapsen terveyttä ja kehitystä haittaavan työn teettäminen on kielletty. Lasta on suojeltava seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja huumausaineilta sekä ihmiskaupalta, kidutukselta ja kuolemanrangaistukselta, vaikka hän olisi tehnyt rikoksen alle 18-vuotiaana. Sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan alle 18-vuotiaita ei saa värvätä asevoimiin. Se on voimassa 170 maassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Naatus: Lapsen oikeudet paranevat päätöksillä
PuheenvuorotLasten keskinäinen tasa-arvo ei koskaan toteudu. Silti sitä on tavoiteltava koko ajan.
