Signe ja Lauri Kristian Relander poseeraavat Jokiniemen koelaitoksella. Kuva on otettu vuonna 1913.
Suomen huonoiten tunnettu presidentti asui ja vaikutti Korsossa ja Tikkurilassa – Lauri Kristian Relander tutki maataloutta ja koki hengellisen heräämisen
Uusi Tikkurilan kirkko tulee paikalle, johon uraansa aloitteleva Lauri Kristian Relander oli rakennuttamassa rukoushuonetta.
Suomen presidenteistä tuntemattomin on Lauri Kristian Relander, josta moni muistaa historiantunneilta vain sen, että häntä kutsuttiin Reissu-Lauriksi.
Syynä olivat kansan paheksumat runsaat ulkomaanmatkat. Niitä Relander teki kuuden vuoden presidenttiaikanaan vuosina 1925–1931 kaikkiaan viisi. Matkat suuntautuivat Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Viroon ja Latviaan ja niillä oli merkitystä nuoren maan ulkosuhteille.
Relanderia kuitenkin moitittiin turismista, ja sen muistona Vantaan Jokiniemessä on Reissu-Lassin polku. Mutta miten Relander liittyy Vantaaseen? Se selviää Vantaan kaupungin tuoreesta julkaisusta Lauri Kristian Relander Vantaalla, jonka on tehnyt tutkija Riina Koivisto.
Tutkimusta Relanderista ehdotti Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, joka kysyi, miksi Suomi 100 -juhlavuonna ei Vantaalla olla huomioitu mitenkään kaupungin alueella asunutta presidenttiä. Kulttuuritoimenjohtaja Annukka Larkio tarttui asiaan ja palkkasi Vantaa-Seuran toiminnanjohtajan Riina Koiviston tutkimaan Relanderia Vantaalla.
Tuleva presidentti, silloin Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen ensimmäinen assistentti, asui taustalla näkyvän rakennuksen toisessa kerroksessa Jokiniemessä, kertoo tutkija Riina Koivisto.
Maataloustieteilijä palkattiin assistentiksi Korsoon
Relanderia (1883–1942) on tutkittu hyvin vähän. Ensimmäinen ja ainoa elämäkerta hänestä ilmestyi vasta vuonna 2013. Siinä Vantaata sivutaan vain lyhyesti, vaikka itse asiassa vuodet Vantaalla, tai silloisessa Helsingin maalaiskunnassa, olivat merkittäviä hänen uralleen.
Relander oli agronomiksi valmistuttuaan hetken töissä Itä-Karjalan kansanopistolla Impilahdessa. Sieltä hän muutti Korsoon, joka silloin kuului Tuusulan kuntaan. Vaimo Signe oli viimeisillään raskaana ja muutti ilmeisesti hetkellisesti Helsinkiin, jossa tytär Maja-Lisa syntyi heinäkuussa 1907.
Niin, Korso taitaakin olla tasavalta.
– Tutkija Riina Koivisto
Nuori maataloustieteilijä palkattiin ylimääräiseksi assistentiksi Suomen Kylvösiemenyhdistykseen, jolla oli uusi koekenttä ja siementarkastuslaitos Korson rautatieaseman lähellä.
Korsolaisille tieto entisen presidentin asumisesta paikallisten ”Korson kuningaskunnaksi” nimeämässä kaupunginosassa saattaa aiheuttaa hämmennystä?
– Niin, Korso taitaakin olla tasavalta, naurahtaa Koivisto.
Joulukuussa Relander lähti stipendin turvin ulkomaille perehtymään koe- ja tarkastustehtäviin ja kasvinjalostukseen. Marraskuussa 1908 hän aloitti työn Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen ensimmäisenä assistenttina Jokiniemessä. Siellä hän työskenteli elokuuhun 1917.
Relanderien kotitalo on suojelukohde
Perhe, johon syntyi myös poika Ragnar, asui Jokiniemen Paviljonki I -rakennuksen toisessa kerroksessa. Se ja viereinen toinen kivitalo ovat yhä jäljellä. Rakennukset, jotka ovat suojelukohteita, on myyty yksityiselle. Relanderin kotitaloon tulee asuntoja.
Relander teki Jokiniemessä, nykyisen Keskusrikospoliisin takana sijaitsevalla koelaitoksen alueella, tutkimustyötä. Hän jalosti kauralajikkeita, teki siementen itävyystutkimuksia ja väitteli tohtoriksi.
Uskonnollinen vakaumus ei tehnyt Relanderista tiukkapipoa, vaan sai suuntaamaan ajatuksensa toisten auttamiseen.
Relander lähti mukaan myös politikkaan ja valitsi puolueekseen Maalaisliiton. Hänet valittiin eduskuntaan vuosina 1910, 1911 ja 1917. Hän haaveili yliopistourasta, mutta ei päässyt hakemaansa dosentin virkaan. Politiikka vei voiton.
Koivisto kertoo Relanderin Signe-vaimon vastanneen ajan tavan mukaan kodista ja myös edustamisesta. Häneen liittyy hauska muisto koelaitoksen ainoan puhelimen käytöstä.
– Signe Relander on kuvaillut aikaa Jokiniemessä onnelliseksi ajaksi. Hän kuitenkin ikävöi Helsingissä asuvaa perhettään ja soitti joka aamu äidilleen tai sisaruksilleen. Sinä aikana eivät koelaitoksen työntekijät päässeet hoitamaan asioitaan.
Betanian talo Tikkurilassa vuonna 1958. Talon edessä Tikkurilan Asematiellä marssii Vapaapalokuntien paraati. Lauri Kristian Relander oli mukana rakennuttamassa taloa, joka toimi rukoushuoneena.
Kristillinen vakaumus ja sosiaalinen mieli
Relanderilla riitti aikaa ja mielenkiintoa myös yhdistystoimintaan. Siihen vaikutti sosiaalinen mieli, koulutuksen arvostus ja kristillinen vakaumus, joka syveni Jokiniemen aikana.
Relanderin äiti oli kirkkoherran tytär ja hänellä oli kotoa saatu lapsenusko. Helsingin maalaiskunnassa asuessaan hän koki voimakkaan hengellisen heräämisen, kun hän osallistui norjalaisen saarnamiehen Albert Lunden herätyskokoukseen Helsingin Johanneksen kirkossa 1912.
Uskonnollinen vakaumus ei tehnyt Relanderista tiukkapipoa, vaan sai hänet entistäkin vahvemmin suuntaamaan ajatuksensa toisten auttamiseen. Relander lähti mukaan läheisessä Tikkurilassa toimineeseen De Ungas Kristiliga Förening i Dickursby -yhdistykseen.
Hän oli aktiivisesti mukana rakennuttamassa Tikkurilan Asematielle yhdistyksen Betania-rukoushuonetta. Puisen rakennuksen paikalla on nykyisin Betanian liikerakennus, jonka tontille Tikkurilan tuleva uusi kirkko osittain sijoittuu.
Yhdistys myös palkkasi vuonna 1915 ensimmäisen diakonissan Vantaalle auttamaan alueen köyhiä ja sairaita. Sisar Anna Sundellin perintöä jatkavat Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijät.
Kiireisten ruuhkavuosien keskellä Relanderilla riitti aikaa myös kouluasioille. Hän toimi Tikkurilan suomenkielisen koulun johtokunnan puheenjohtajana.
Maalaiskunnassa valtaa pitäneet ruotsinkieliset eivät olleet kovin innokkaita kehittämään pitäjän suomenkielisten kouluoloja, mutta Relander toimi tässä aktiivisesti. Hän oli itse kaksikielinen, ja perhe laittoi tyttärensä ruotsinkieliseen ja poikansa suomenkieliseen kouluun.
– Minulle välittyi tutkimustyöni aikana kuva muista ihmisistä välittävästä ja toiset huomioon ottavasta miehestä, joka halusi asettua heikomman puolelle, kiteyttää Koivisto.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine odottaa jo innoissaan Tikkurilan kirkkoa – ”Tästä tulee joka tapauksessa hieno”
AjankohtaistaVantaan kaupunginhallitus esittää valtuustolle Tikkurilan kirkon korttelin asemakaavan hyväksymistä. Kirkon lisäksi alueelle tulee liiketiloja ja asuntoja jopa noin 600 ihmiselle.