Suomessa on ainakin 4600 asunnotonta, heistä 80 prosenttia on miehiä
Suurin osa asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä.
Koronalla on ollut vaikutusta niin asunnottomien elämään kuin siihen, miten tänä vuonna vietetään Asunnottomien yötä. Esimerkiksi Helsingin päätapahtuma järjestetään tänä vuonna vain verkossa. Lisäksi kaupungissa on hajautetusti pieniä tapahtumia.
Espoossa on myös verkkotapahtuma. Vantaalla pidetään ulkotilaisuus Tikkurin torilla kaupungintalon luona, ellei koronatilanne tuo asiaan viime hetken muutosta.
– Helsingin päätilaisuus pidetään virtuaalitapahtumana, koska riski ison yleisötapahtuman järjestämisessä olisi liian suuri. Yleisötapahtuma perustuu siihen, että tavataan kasvokkain asunnottomia ja asunnottomuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Tapahtuman luonne kärsisi liikaa, kun kontakteja joudutaan tartuntariskin takia rajaamaan. Emme halua riskeerata kenenkään terveyttä, järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori Tiina Aitta Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksestä kertoo.
Nuorten asunnottomuus on kasvussa, mikä on huolestuttavaa.
– Tiina Aitta
Aitan mukaan Suomessa on tällä hetkellä ainakin 4 600 asunnotonta, joista 740 nukkuu ulkona kaduilla. Asunnottomista suurin osa elää pääkaupunkiseudulla. Kaikki asunnottomuus ei näy tilastoissa, vaan on myös paljon piiloasunnottomuutta. Monen arkea ovat vaihtelevat yösijat ja yöpyminen kavereiden nurkissa.
– Asunnottomuuden vähentämisohjelmien kautta tilanne on hieman helpottanut erityisesti pitkäaikaisasunnottomuudessa. Toisaalta nuorten asunnottomuus on kasvussa, mikä on huolestuttavaa. Monilla asunnottomilla nuorilla on lastensuojelu- ja laitostaustaa, vaan ei suinkaan kaikilla. Asunnottomista 80 prosenttia on miehiä, mutta naisten osuus on kasvanut, Aitta selvittää.
Koronapandemia iski asunnottomien palveluihin
Tiina Aitan mukaan koronapandemia heikensi asunnottomien tilannetta erityisesti keväällä.
– Asunnottomien tilanne oli varsinkin keväällä suorastaan järkyttävä, koska yhteiskunta sulkeutui. Tällöin myös asunnottomien monet palvelut ja paikat sulkeutuivat. He jäivät vaille suojapaikkaa, jossa viettää aikaa ja huolehtia perustarpeista. Onneksi eri tahot lisäsivät jalkautumista kaduille ja hätämajoitusta pystyttiin järjestämään vaikkakin varotoimin. Helsingin kaupunki reagoi myös kadulta nousseeseen tarpeeseen, Aitta sanoo.
Vaikka asunnottomista moni kuuluu riskiryhmiin, niin myönteistä on se, ettei koronasta tullut laajaa epidemiaa heidän parissaan. Tänä syksynä tilanne on jo parempi: asunnottomille on sekä päivä- että yöpaikkoja ja jalkautuvaa työtä on jatkettu. Hätämajoituspaikkoja ei Aitan mukaan kuitenkaan edelleenkään ole tarpeeksi.
Oma koti on monelle liian kallis
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Tapahtumassa nostetaan esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli annetaan käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni.
Koronakriisin seurauksena moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua, vaikka apua on saatavissa niin kasvokkain kuin verkossa.
Riski jäädä asunnottomaksi on ollut suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä, mutta nyt esimerkiksi eri järjestöjen asumis- ja velkaneuvonnan kävijöissä on yhä enemmän ihmisiä, joita tällaiset uhat eivät ole aiemmin koskettaneet. Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.
Korona on lisännyt asunnottomuutta uutena ryhmänä nyt myös yrittäjien parissa.
– Tiina Tuomela
Vantaalla asunnottomien parissa toimivan Vahti ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Tuomela toivoo lisäpanostusta asumisneuvontaan, myös ennaltaehkäisevästi.
– Asunnottomien tilanne on Vantaalla suunnilleen ennallaan, vaikka valtakunnallisesti asunnottomien määrä on vähentynyt. Korona on lisännyt asunnottomuutta uutena ryhmänä nyt myös yrittäjien parissa, Tuomela kertoo.
Espoon Edistia eli Espoon diakoniasäätiö on mukana koordinoimassa niin kaupungissa toimivaa ruoka-apuverkostoa kuin Asunnottomien yötä. Edistialla on myös tukiasuntoja. Edistian kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi kertoo, että korona-aika on tuonut ylimääräisiä ongelmia asunnottomille myös Espoossa.
– Korona-aika on ollut Espoon asunnottomille samalla tavalla vaikeaa kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa julkisten ja matalan kynnyksen tilojen rajoitukset ja sulkemiset. Asumisen ongelmat ovat hiukan lisääntyneet, mutta koronan vaikutusta siihen ei vielä tiedetä, hän selvittää.
Espoossa oli marraskuussa 2018 asunnottomia yhteensä 547. Viime vuoden marraskuussa yksineläviä asunnottomia oli 457.
Asunnottomien yö pääkaupunkiseudulla
Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma järjestetään tänä vuonna koronatilanteen vuoksi virtuaalisena kello 16-20. Ohjelmaa pääsee tapahtumapäivänä seuraamaan linkin kautta. Linkki julkaistaan muun muassa osoitteessa asunnottomienyo.fi. Sieltä löytyvät myös tiedot eri paikkakuntien tapahtumista.
Tapahtuman yhteistyökumppanina on Kansallismuseo, jonka Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -näyttelykin haastaa kävijöitä pohtimaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä.
Myllypuron kirkolla järjestetään Asunnottomien yön tapahtuma pienimuotoisena. Tapahtuma alkaa grillailulla kello 17, ulkotulet sytytetään kello 19. Kirkolla on tarjolla palveluohjausta ja vaatejakoa. Kymmenelle asunnottomalle voidaan tarjota yösija kirkolla sekä aamupala. Yösijan varaus tehdään seurakunnan diakoniatyöntekijältä 050 3478582 tai paikan päällä kello 19 mennessä.
Espoossa järjestetään asunnottomien yön verkkotapahtuma, joka pidetään 12.–26.10. osoitteessa www.espoonasunnottomienyö.fi. Tapahtumassa on nauhoitettu paneelikeskustelu 15.10 lukien, chatti-palvelu 12.–16.10. kello 13–15, blogikirjoituksia, valokuvanäyttely Mankkaan suon yhteisöstä, infosivu sekä peli asunnottomuuteen liittyen. Sivuilla halutaan nostaa näkyväksi myös digiosallisuus tai osattomuus. Lisäksi on pieniä popup-tyylisiä tapahtumia eri puolilla kaupunkia.
Vantaalla tapahtumaa vietetään turvallisuussyistä ulkona eli Tikkurilan uudella torilla 17. lokakuuta. Ohjelmassa on kello 17 alkava kuntapäättäjien paneeli. Kello 19 paikalla on apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Luvassa on musiikkia, ilmaisvaatekirppis sekä ruokailua ja neuvontapisteitä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvät enkelit auttoivat Emmiä matkalla pois kodittomuudesta – ”Askeleet pois kodittomuudesta vaativat sitä, että löysin itseni, unelmat ja tavoitteet”
Ajankohtaista Hyvä elämäEmmi jäi vaille kotia eron jälkeen. Hänen asunnottomuustarinansa päättyi rankkojen vaiheiden jälkeen hyvin.