null Suomessa on ainakin 4600 asunnotonta, heistä 80 prosenttia on miehiä

Nainen asunnottomien yö -tapahtumassa Helsingissä Sörnäisissä 17. lokakuuta 2019.

Nainen asunnottomien yö -tapahtumassa Helsingissä Sörnäisissä 17. lokakuuta 2019.

Ajankohtaista

Suomessa on ainakin 4600 asunnotonta, heistä 80 prosenttia on miehiä

Suurin osa asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla. Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä.

Koronalla on ollut vaikutusta niin asunnottomien elämään kuin siihen, miten tänä vuonna vietetään Asunnottomien yötä. Esimerkiksi Helsingin päätapahtuma järjestetään tänä vuonna vain verkossa. Lisäksi kaupungissa on hajautetusti pieniä tapahtumia.

Espoossa on myös verkkotapahtuma. Vantaalla pidetään ulkotilaisuus Tikkurin torilla kaupungintalon luona, ellei koronatilanne tuo asiaan viime hetken muutosta.

– Helsingin päätilaisuus pidetään virtuaalitapahtumana, koska riski ison yleisötapahtuman järjestämisessä olisi liian suuri. Yleisötapahtuma perustuu siihen, että tavataan kasvokkain asunnottomia ja asunnottomuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Tapahtuman luonne kärsisi liikaa, kun kontakteja joudutaan tartuntariskin takia rajaamaan. Emme halua riskeerata kenenkään terveyttä, järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori Tiina Aitta Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksestä kertoo.

Nuorten asunnottomuus on kasvussa, mikä on huolestuttavaa. 
– Tiina Aitta

Aitan mukaan Suomessa on tällä hetkellä ainakin 4 600 asunnotonta, joista 740 nukkuu ulkona kaduilla. Asunnottomista suurin osa elää pääkaupunkiseudulla. Kaikki asunnottomuus ei näy tilastoissa, vaan on myös paljon piiloasunnottomuutta. Monen arkea ovat vaihtelevat yösijat ja yöpyminen kavereiden nurkissa.

– Asunnottomuuden vähentämisohjelmien kautta tilanne on hieman helpottanut erityisesti pitkäaikaisasunnottomuudessa. Toisaalta nuorten asunnottomuus on kasvussa, mikä on huolestuttavaa. Monilla asunnottomilla nuorilla on lastensuojelu- ja laitostaustaa, vaan ei suinkaan kaikilla. Asunnottomista 80 prosenttia on miehiä, mutta naisten osuus on kasvanut, Aitta selvittää.

Koronapandemia iski asunnottomien palveluihin

Tiina Aitan mukaan koronapandemia heikensi asunnottomien tilannetta erityisesti keväällä.

– Asunnottomien tilanne oli varsinkin keväällä suorastaan järkyttävä, koska yhteiskunta sulkeutui. Tällöin myös asunnottomien monet palvelut ja paikat sulkeutuivat. He jäivät vaille suojapaikkaa, jossa viettää aikaa ja huolehtia perustarpeista. Onneksi eri tahot lisäsivät jalkautumista kaduille ja hätämajoitusta pystyttiin järjestämään vaikkakin varotoimin. Helsingin kaupunki reagoi myös kadulta nousseeseen tarpeeseen, Aitta sanoo.

Vaikka asunnottomista moni kuuluu riskiryhmiin, niin myönteistä on se, ettei koronasta tullut laajaa epidemiaa heidän parissaan. Tänä syksynä tilanne on jo parempi: asunnottomille on sekä päivä- että yöpaikkoja ja jalkautuvaa työtä on jatkettu. Hätämajoituspaikkoja ei Aitan mukaan kuitenkaan edelleenkään ole tarpeeksi.

Asunnottomien yö -tapahtuma järjestettiin Helsingin Sörnäisissä 17. lokakuuta 2019. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään koronan vuoksi verkossa.

Asunnottomien yö -tapahtuma järjestettiin Helsingin Sörnäisissä 17. lokakuuta 2019. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään koronan vuoksi verkossa.

Oma koti on monelle liian kallis

Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Tapahtumassa nostetaan esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli annetaan käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni.

Koronakriisin seurauksena moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua, vaikka apua on saatavissa niin kasvokkain kuin verkossa.

Riski jäädä asunnottomaksi on ollut suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä, mutta nyt esimerkiksi eri järjestöjen asumis- ja velkaneuvonnan kävijöissä on yhä enemmän ihmisiä, joita tällaiset uhat eivät ole aiemmin koskettaneet. Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Korona on lisännyt asunnottomuutta uutena ryhmänä nyt myös yrittäjien parissa. 
– Tiina Tuomela

Vantaalla asunnottomien parissa toimivan Vahti ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Tuomela toivoo lisäpanostusta asumisneuvontaan, myös ennaltaehkäisevästi.

– Asunnottomien tilanne on Vantaalla suunnilleen ennallaan, vaikka valtakunnallisesti asunnottomien määrä on vähentynyt. Korona on lisännyt asunnottomuutta uutena ryhmänä nyt myös yrittäjien parissa, Tuomela kertoo.

Espoon Edistia eli Espoon diakoniasäätiö on mukana koordinoimassa niin kaupungissa toimivaa ruoka-apuverkostoa kuin Asunnottomien yötä. Edistialla on myös tukiasuntoja. Edistian kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi kertoo, että korona-aika on tuonut ylimääräisiä ongelmia asunnottomille myös Espoossa.

– Korona-aika on ollut Espoon asunnottomille samalla tavalla vaikeaa kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa julkisten ja matalan kynnyksen tilojen rajoitukset ja sulkemiset. Asumisen ongelmat ovat hiukan lisääntyneet, mutta koronan vaikutusta siihen ei vielä tiedetä, hän selvittää.

Espoossa oli marraskuussa 2018 asunnottomia yhteensä 547. Viime vuoden marraskuussa yksineläviä asunnottomia oli 457.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.