Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen uskoo luontokokemuksilla olevan tärkeä rooli siinä, että ihminen ymmärtää oman pienuutensa ja haluaa toimia luonnon hyväksi. Kuva: Jani Laukkanen/Kirkon kuvapankki
Piispa Mari Leppänen haastoi Metsähallitusta ja uskontokuntia istuttamaan puun joka lapselle – SuomiAreenassa keskusteltiin uskontojen roolista ja vastuusta ilmastokriisissä
Inga Härmälä, Mari Leppänen, Tero Massa ja Pia Jardi olivat yksimielisiä siitä, että uskontokuntien on otettava entistä enemmän kantaa ilmastokriisiin.
– Kumpi pelastaa tämän maailman: tiede vai uskonto?
Juontaja Riku Rantala heitti kiperän kysymyksen ilmaan tiistaina SuomiAreenan Pyhää vai polttoainetta? -paneelissa, jossa keskusteltiin uskontojen suhtautumisesta luontoon ja ympäristökriisiin. Muslimiaktivisti Inga Härmälä oli keskustelijoista ainoa, joka nosti epäröimättä kätensä tieteen puolesta.
– Uskonto on ainakin itselleni tietoa näkymättömästä maailmasta, eli jostain sellaisesta, mitä ei voida tutkia tieteellä. Mutta ilmastonmuutos on konkreettinen asia, jota voidaan mitata. Silloin tiede on se, joka auttaa meitä eteenpäin, Härmälä perusteli.
USKOT-forumin puheenjohtaja Pia Jardi myötäili ja sanoi tieteen olevan tärkeä osa islaminuskoa.
– Mutta ilman uskoa ei olisi tiedettä. Näin se menee, Jardi jatkoi.
Mukana keskustelussa olleet Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen sekä Suomen Lähetysseuran asiantuntija Tero Massa olivat sitä mieltä, ettei uskontoa ja tiedettä voi asettaa vastakkain. Massa selitti asiaa vertauskuvan avulla: kyseessä on kaksi eteenpäin kulkevaa pyörää, joiden on oltava keskenään tasapainossa.
Uskonnot kääntyneet sisäänpäin
Heti keskustelun alussa kävi selväksi, että uskonnot ja ilmastonmuutos kietoutuvat vahvasti yhteen. Molemmissa on kysymys ihmisten pelastumisesta, mutta myös koko muun luomakunnan suojelemisesta.
Aihe kääntyi nopeasti vastuun ja syyllisyyden puolelle, kun Pia Jardi ilmaisi, etteivät muslimit tee tarpeeksi ilmastokriisin hyväksi.
– Islamin näkökannassa kaikki eliöt palvovat jumalaa. Meidän pitäisi olla todella aktiivisia luonnonsuojelussa, mutta näin ei ainakaan vielä valitettavasti ole, Jardi sanoi.
SuomiAreenan paneelissa keskustelivat Inga Härmälä (vas.), Pia Jardi, Mari Leppänen ja Tero Massa. Tapahtumaa juonsi Riku Rantala. Kuva: Anna Hälli/Turun arkkihiippakunta
Mari Leppäsen mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi kristillisen kirkon ydintehtävistä. Kirkolla on paljon valtaa vaikuttaa asioihin, ja se osallistuukin monin tavoin konkreettisiin ilmastotekoihin. Silti luonnon suojeleminen ei välttämättä kuulu kirkon sanomassa tarpeeksi.
– Uskonnot ovat olleet kapealla tavalla kiinnostuneita lähinnä siitä, mitä tapahtuu ihmisen sielulle. Ollaan ehkä vähän käännytty sisäänpäin, Leppänen sanoi.
Syyllisyyttä ei voi kantaa ilman toivoa. Muuten jää junnaamaan paikoilleen.
– Pia Jardi
Uskontokuntien vastuun lisäksi keskustelijat nostivat useasti esille jokaisen ihmisen henkilökohtaisen syyllisyyden ilmastokriisin aiheuttajana.
– Meistä jokainen on tehnyt syntiä siinä, että emme ole pitäneet huolta Jumalan luomasta maailmasta. Mutta näin hyvinvointiyhteiskunnassa tuntuu hirveän vaikealta ajatella, että olemme eläneet yli varojemme ja meidän täytyy muuttaa elintapojamme. Tässä tarvitaan varmaan jonkinlaisia sovintoprosesseja, Leppänen ilmaisi.
Tero Massa oli samoilla linjoilla. Hänen mukaansa syyllisyydestä puhuminen iskee kovaa erityisesti länsimaalaisiin juuri siitä syystä, että koko nykyinen olemassaolomme perustuu luonnonvarojen kuluttamiseen. Massa huomautti, että juuri uskonnoista voi löytyä apu syyllisyyden hyväksymiseen ja siten myös oman käytöksen muuttamiseen. Siihen tarvitaan toivoa.
– Syyllisyyttä ei voi kantaa ilman toivoa. Muuten jää junnaamaan paikoilleen, totesi myös Pia Jardi.
Metsähallitus sai haasteen
Miten uskonnot sitten voisivat tuoda ilmastonmuutosta näkyvämmäksi ja tehdä konkreettisia ilmastotekoja?
Pia Jardi pohti asiaa laajemmasta näkökulmasta. Hänen mielestään ensisijaista olisi pyrkiä poistamaan köyhyys, joka rajoittaa monin tavoin ihmisten ilmastotekoja vähävaraisissa maissa. Näissä maissa uskonnoilla on hyvin vahva rooli ihmisten elämässä, ja sitä voitaisiin Jardin mukaan hyödyntää lisäämällä ilmastotietoutta uskonnon sanoman avulla.
Tero Massan mielestä tärkeää olisi luottaa paikalliseen ymmärrykseen ja osaamiseen. Hän nosti esimerkiksi metsityshankkeet, jotka tulisi toteuttaa aina yhteisöpohjaisesti niin, että paikalliset asukkaat olisivat aktiivisesti mukana ratkaisujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
– Eikä niin, että me keksimme muualle maailmaan malleja ja ratkaisuja, jotka eivät sitten sovikaan sinne, Massa huomautti.
Yksi konkreettinen ilmastoteko nostettiin esille, kun Mari Leppänen haastoi juontajankin yllätykseksi Metsähallituksen, yhden SuomiAreenan pääyhteistyökumppaneista, istuttamaan puita yhdessä uskontokuntien kanssa.
– Suomeen syntyy noin 60 000 lasta vuodessa. Mitä jos jokaiselle lapselle istutettaisiin ensi vuonna puu? Seurakunnilla on maata. Luulen, että voisimme antaa siihen mahdollisuuden ja hoitaa istutukset uskontojen kanssa yhdessä, Leppänen ehdotti.
Ehdotus istutushankkeesta sai muilta keskustelijoilta innostuneen vastaanoton, ja Porissa tilaisuutta seuranneelta yleisöltä aplodit.
– Kuulostaa todella hyvältä idealta, totesi Inga Härmälä, joka kiteytti keskustelun aikana useaan otteeseen toivon elävän lapsissa ja nuorissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Mari Leppänen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi –”Tuntemattoman edessä korostuu luotettavan ja tutkitun tiedon merkitys”
AjankohtaistaPerusteluna oli Turun piispan vaikeita aiheita pelkäämätön osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
