Suonpää: Turun Sanomat sortui MV-lehden tasolle
Turun Sanomat julkaisi jutun, jonka uskottavuus perustui siihen, että mielipiteitä laukoi "tutkija". Se ei tarkoita mitään.
Suoraa puhetta maahanmuutosta, lupaavat valemediat ja tuuttaavat lukijoiden silmille anonyymien kirjoittajien raflaavia väitteitä, valeita ja väärinymmärryksiä. Usein valemedian jutuissa vedotaan nimettömiin virkamiehiin tai tutkijoihin sekä tieteellisiin tutkimuksiin, useimmiten täysin väärin. Tällä viikolla ”suoraa puhetta” puolestaan lupasi jo otsikossa Turun Sanomat, joka oli haastatellut nimettömänä esiintyvää tutkijaa. Hänen mukaansa marokkolaiset vaarantavat Euroopan turvallisuuden. Haastattelu oli omituisinta, mitä olen niin sanotusta valtamediasta pitkään aikaan lukenut.
Turun Sanomien jutun tyylilaji oli poleeminen ja toteutustapa muistutti enemmän MV-julkaisua kuin Suomen kolmanneksi suurinta päivälehteä. Haastattelu on kritiikitön eikä lehti kertonut, miksi haastatellun tutkijan puheita ylipäänsä tulisi ottaa vakavasti. Jutun koko uskottavuus perustui siihen, että mielipiteitä laukoi ”tutkija”. Se vain ei tarkoita mitään. Tutkija, toisin kuin vaikkapa lääkäri tai asianajaja, ei ole suojattu ammattinimike vaan jokainen tutkiskelija voi olla oman elämänsä huippututkija siinä kuin rasistiblogin ylläpitäjäkin esiintyä toimittajana.
Koska Turun Sanomat on luotettava lehti eivätkä sellaiset tekaise haastatteluja, voimme varmasti luottaa tähän asiaan: jotakuta tutkijaa on haastateltu. Lehden mukaan haastateltu tutkija on perehtynyt kotoutumiseen ja maahanmuuttoon vuosikymmenien ajan. Sitä lehti ei kerro, missä maassa hän on näihin perehtynyt eikä edes sitä, liittyykö hänen oma tutkimusalansa niihin. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on maahanmuuttokysymysten kanssa pitkälti toistakymmentä vuotta paininut Helsingin yliopiston tutkija. Hänen tutkimusalansa on muinaiskirkkoslaavi.
Yleisin syy nimettömänä esiintymiseen on se, että puhuu niin tyhmiä, ettei sellaisia omalla nimellään kehtaa sanoa.
Sanakirjan mukaan ”tutkija” tarkoittaa tieteenharjoittajaa. Tiedettä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi, tutkijat esiintyvät nimellään ja puolustavat tutkimustuloksiaan. Turun Sanomien tähtitutkija esiintyi nimettömänä, joten tohtori Halla-ahokaan ei edes ole täysin poissuljettu. ”Asian herkkyyden vuoksi” tutkija on halunnut salata ”henkilöllisyytensä että kansallisuutensa”. Jos tutkija esittää asioita, jotka ovat ”liian herkkiä” kerrottavaksi nimellä, on selvää, ettei kyse ole ainakaan tieteellisistä tutkimustuloksista, akateemisesta tiedosta.
Tutkijan arvovaltaan nojaten Turun Sanomat kertoo, että vaikka terrori-iskujen tekijät ovatkin usein olleet toisen tai kolmannen polven siirtolaisia, Marokko on nyt muuttamassa asetelmaa. ”Nuoria miehiä lähetetään matkaan varta vasten terroristisessa tarkoituksessa”, kertoo tämä kotoutumiseen perehtynyt tutkija, josta on nyt kuoriutunut myös terrorismin ja Marokon asiantuntija – ja vielä enemmän. Hän on myös länsimaisen demokratian ja poliittisen järjestelmän asiantuntija, sillä hän osaa samaan hengenvetoon kertoa, miten populistien kannatuksen nousu johtuu ihmisoikeusjärjestöjen toiminnasta. Koska emme tiedä, kuka hän oli, emme voi arvioida hänen väitteidensä uskottavuutta eikä sitä jutun perusteella näytä tehneen toimittajakaan.
Mahdollisuus nimettömien lähteiden käyttämiselle on vapaalle tiedonvälitykselle ja siksi vapaalle yhteiskunnallekin välttämätöntä. Median uskottavuuden kannalta yhtä tärkeää kuitenkin on, että nimettömiä lähteitä käytetään harkiten ja niiden käyttäminen perustellaan. Kun sosiaalinen media on tehnyt nimettömänä esiintymisestä lähes valtavirtaa, nykyisin jopa arvotetut lehdet julkaisevat yleisönosastoissa toinen toistaan vaivaannuttavampia yleisönosastoavautumisia. Yleisin syy nimettömänä esiintymiseen on se, että puhuu niin tyhmiä, ettei sellaisia omalla nimellään kehtaa sanoa. Lehden ei pitäisi jättää lukijan arvailtavaksi, onko syy haastateltavan henkilöllisyyden piilottamiseen realistinen pelko tai aiheen arkuus vai se, että haastateltava yksinkertaisesti puhuu roskaa.
Vain valemediassa esitetään tietoisesti paikkansapitämättömiä väitteitä nimettömyyden turvin. Oikeassa journalismissa siihen ei pidä antaa tilaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Journalismi on mahdollisesti totuudenmukaista
PuheenvuorotToimittaja valitsee faktoja ja luo siten merkityksiä. Siksi voi näyttää siltä, että kirkosta erotaan, koska Jaakko Heinimäki valittiin Kirkko ja kaupungin päätoimittajaksi.
Suonpää: Kun kokoomus alkoi kuulostaa punakaartilta
Puheenvuorot
Suonpää: Toivottavasti se oli terrorismia
Puheenvuorot