18-vuotiaat Teppo Kukkonen ja Iida-Maija Sorola päättivät käyttää hetken yhteislaululle, vaikka meneillään on kiireinen viikko.
Suvivirsi soi myös baareissa – Leppävaarassa ja Korsossa laulettiin kesä käyntiin
Kun seurakunta on baarissa, se on ihan oikeassa paikassa, sanoivat osallistujat.
Maanantai-ilta ja mitä parhain kesäsää, mitenkähän tässä mahtaa käydä? Kiinnostaako ketään tulla sisälle baariin, laulamaan Leppävaaran seurakunnan bändin kanssa?
Huoli osoittautuu turhaksi. Sellon kauppakeskuksessa sijaitsevaan Base-ravintolan baaripuolelle on kokoontunut nelisenkymmentä ihmistä, jotka näyttävät olevan valmiita laulamaan. Viisihenkinen bändi on valmiina, samoin on juontajana toimiva pappi Aija Pöyri. Kanttori Outi Noponen antaa merkin ja aloittaa laulun.
Lapsuuden usko, Siunaa koko maailmaa. On suuri sun rantas autius, Niin minä neitonen sinulle laulan.
Osa lauluista on tuttuja riparilta, jotkut kouluvuosilta.
Surun pyyhit silmistäni, Satumaa. Melankolisia nämä suomalaisten kesäsävelmät!
Laulut on valittu Suvilinnun lauluvihkosta. Sitä käytetään kaikissa Suvivirsi-kampanjan laulutilaisuuksissa, joiden ytimessä on paitsi yhdessä laulaminen myös hyvän tekeminen.
Juha Tapion Sitkeä sydän -laulun ajaksi Aija Pöyri panee lippaan kiertämään. Rahaa kerätään Nepalin lasten koulutukseen, ja avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
Suven suloisimmat -laulutilaisuus on Basessa jo kolmatta kertaa. Täällä on laulettu myös Kauneimpia joululauluja. Silloin baari on ollut aivan täpötäynnä. Monen on ehkä helpompi tulla ravintolaan kuin kirkkoon.
– Täällä on ollut paljon tuttuja kasvoja sekä vähän vieraampaa väkeä, Aija Pöyri kuvailee.
Eila Venovirta ja Elvi Tarkamo olivat tilanneet alkoholittomat mansikkamargaritat ja nauttivat musiikista.
Leppävaaran seurakunnassa on muutenkin rentoa
Vanhemmat rouvashenkilöt, jotka on helppo kuvitella sunnuntaimessuun, ovat löytäneet tiensä myös baariin. Oven vieressä on parkissa pari rollaattoria.
Mutta on täällä monenikäisiä laulajia, heitäkin, joiden ikä riittää juuri ja juuri sisäänpääsyyn. Iida-Maija Sorola ja Teppo Kukkonen ovat 18-vuotiaita.
– Tämä on ensimmäinen baarista ostamani drinkki, Sorola myöntää mansikkamargarita kädessään.
Oikeastaan tällä viikolla olisi paljon tekemistä, mutta he ovat tulleet laulamaan.
– Nyt on koeviikko ja perjantaina minulla on vielä inssikin, Sorola kertoo.
Kesäloma alkaa pian, mutta lomalla ei ole luvassa pelkkää lomailua. Sorola on menossa riparille isoseksi ja appariksi eli apulaisohjaaksi ja Kukkonen Espoon sairaalaan töihin, juttelemaan vanhuksille.
Ylipäätään saisi olla enemmän kaikkea tällaisissa paikoissa, eikä niin, että on kirkko ja sitten muu maailma. - Teppo Kukkonen
Mitä mieltä nuoriso-osasto on tilaisuuden lauluvalikoimasta?
– Melkein kaikki olivat tuttuja. Mutta minä tykkäänkin vähän vanhemmasta musiikista, Kukkonen sanoo.
Seurakunnan tilaisuus baarissa on heistä kummastakin toimiva ajatus.
– Tavallaan se on vähän outoa, mutta sopii Leppävaaran seurakuntaan, jossa on muutenkin rentoa, Sorola toteaa.
– Ylipäätään saisi olla enemmän kaikkea tällaisissa paikoissa, eikä niin, että on kirkko ja sitten muu maailma, Kukkonen sanoo.
Suven suloisimmat -laulutilaisuus oli Basessa kolmatta kertaa. Bändi oli Leppävaaran seurakunnan työntekijöistä koottu, juontajana toimi pappi Aija Pöyri.
Musiikki menee sieluun saakka
Elvi Tarkamo ja Eila Venovirta ovat tilanneet alkoholittomat mansikkamargaritat. He ovat ensimmäistä kertaa tällaisessa laulutilaisuudessa.
– Messussa tästä kerrottiin ja lehdessä mainostettiin, Eila Venovirta sanoo.
Kummatkin pitävät musiikista kovasti.
– En ole mikään laulaja, mutta kyllä se musiikki vaan voimaannuttaa. Esimerkiksi kamarikuoron konsertti Leppävaaran kirkossa, jossa oli Oskar Merikannon lauluja, meni sieluun saakka. On hienoa, kun voi iloita toisten lahjoista, Venovirta sanoo.
Nyt lauletut laulut ovat olleet tuttuja.
– Ehkä se Juha Tapion Sitkeä sydän oli näistä suosikki, Tarkamo sanoo.
Baari sopii seurakunnan tilaisuuden järjestämispaikaksi hyvin.
– Tämähän on vain virkistävää, mikä ettei. Enemmänkin voisi mennä kansan keskuuteen, Venovirta toivoo.
– Kyllä, ehdottomasti. Saisi olla enemmänkin tällaista, Tarkamo säestää.
Tilaisuus päättyy tietenkin Suvivirteen. Ravintolapäällikkö Olli Kuusisto keräilee tyhjiä tuoppeja ja laseja pöydistä. Myös hän on tyytyväinen tilaisuuteen.
– Väkeä oli kohtuullisen hyvin sisällä tällaiseksi päiväksi, Kuusisto arvioi.
Baarin ja seurakunnan yhteistyötä on tarkoitus jatkaa.
– On erittäin hyvä, että seurakunta on täällä. Kirkon pitääkin olla.
Asiakkailta ei ole tullut valituksia siitä, että kirkko näkyy ja todella myös kuuluu baarissa.
– Sehän kuuluu normaaliin elämään, Kuusisto toteaa.
Korsossa Marko Siitonen yllättyi seurakunnan tempauksesta. – Minulle sopii hyvin, että kapakkaan tulee pappeja tällä tavalla, kun kenellekään ei kuitenkaan tuputeta mitään, hän sanoo.
Korsossa nuotin vieressä oli kaikille tilaa
Suvivirttä tapailtiin baareissa myös Vantaan Korsossa. Toukokuun viimeisenä torstaina seurakunnan työntekijät kiersivät neljässä eri kapakassa kitara mukana. Seurakunnan diakoniapappi Veikko Ahonen oli valinnut neljän biisin kimaran, jossa viimeisenä oli Suvivirsi.
– Moi, moi kaikille ja mukavaa toukokuun viimeistä päivää! kuulutti kirkkoherra Tuomas Antola Pintti Pubin terasilla.
– Olemme Korson seurakunnasta, ja vedetään tässä Suvivirsi sekä vähän Suomi-rockin klassikoita, hän tervehti.
Siinä välissä diakoniapappi Ahonen viritti kitaran sopivaan ulkoilmavireeseen, ja pian koko terassiseurakunta kajautti Juicen klassikon Rakkauden ammattilainen.
Diakonissa Pia Olkkonen, diakoni Saana Tourunen sekä johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen jakoivat laulumonisteita, mutta normaaliin tapaan ainakin Eppu Normaalin tuotantoa osattiin ulkoa.
– Muistakaa sitten, että siellä nuotin vieressä on kyllä tilaa kaikille, huusi diakoniapappi Ahonen ennen laulun alkua.
Sitten alkoi heleä rämpytys: ”Vain tahroja paperilla, älä siis suutu, ei niistä asiat miksikään muutu…”
Kun päästiin itse Suvivirsi-vaiheeseen, veisuu hieman vaimeni.
– Ja nyt sitten kaikki mukaan ja vähemmän sitä lörpöttelyä, kuului naisääni eräästä pöydästä.
Ja kun virsi loppui, samasta pöydästä vaadittiin encorea.
Korson baarit hyvin tunteva Marko Siitonen oli tilaisuudesta myönteisesti yllättynyt.
– Täytyy sanoa, että aika hyvä fiilis jäi. Istuin tässä ja katsoin tuonne toiselle puolelle Sorentoon, että mitä täällä oikein tapahtuu, ja olin vähällä tulla jo sinne, hän sanoo.
Siitonen on itse kova musiikkimies, ja pappien ja diakonien biisivalinnat tekivät vaikutuksen.
– Tämä myös lisää yhteisöllisyyttä. Minulle sopii hyvin, että kapakkaan tulee pappeja tällä tavalla, kun kenellekään ei kuitenkaan tuputeta mitään.
Tuomas Antola ja Veikko Ahonen vetivät suu viivana Kolmatta naista: "...mielin määrin kahvia ja tupakkaa..."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kajauta Suvivirsi Sunrise Avenuen Osmo Ikosen kanssa Senaatintorilla
Ajankohtaista"Suvivirrestä tulee aina mieleen, että nyt alkaa loma," Ikonen sanoo.
