”Jos sinulla on kova tunnemyrsky käynnissä, niin taide voi rauhoittaa”, sanoo psykiatri Ilkka Taipale. Kuva: Antti Rintala.
Taiteella on myös terveysvaikutuksia, ja siksi HUSin potilaiden iloksi on koottu yli 5700 taideteosta
HUSin taidetoimikuntaa johtava psykiatri Ilkka Taipale kaipaa taidetta myös kattoihin. Silloin vuodepotilaillakin olisi jotain katsottavaa.
Psykiatri Ilkka Taipale saapuu Helsingin Taidehalliin suoraan HUSin yhtymähallituksen kokouksesta.
– Sanoin siellä, että lähden Kirkko ja kaupungin haastatteluun ja pyydän esirukousta HUSin puolesta.
Taipaleen tokaisussa on ehkä toinen puoli totta, sillä kokouksessa käsiteltiin HUSin ensi vuoden talousarviota ja osana sitä potilasmaksujen roimia korotuksia. Edellisviikolla oli jo uutisoitu vahvistamaton tieto, että yt-neuvottelujen tuloksena noin 800 työntekijän työsuhde päättyy.
Kiertelemme Taidehallissa näyttelyä, jossa on esillä yli kaksisataa teosta HUSin taidekokoelmista. Monet niistä ovat Taipaleelle tuttuja, sillä hän on HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja. Häneltä on pakko kysyä, onko taide hoitopaikkojen seinillä turhaa luksusta, kun sinne hoitoonkaan ei tunnu pääsevän.
Taipale on selvästi kuullut kysymyksen monta kertaa ennenkin.
– Keneltä taide on pois? Haluatteko takaisin ne valkoiset seinät? hän puuskahtaa.
– Olen sanonut usein, että tiede, taide ja köyhä kansa – jos niistä pidetään huolta, kansakunta nousee.
Taipale toivoo keskusteluun myös suhteellisuudentajua: taiteelle varattu 250 000 euron vuosittainen määräraha on ollut pikkusumma HUSin yli kolmen miljardin euron budjetissa. Ja HUSin säästökuuri koskee myös taidehankintoja. Ensi vuonna taiteelta nipistetään pois 100 000 euroa.
Emmi Kallion maalaus Lohduttaja on vuodelta 2021. Kuva: Jussi Tiainen.
Valkoisten seinien ihanne ei auttanut potilasta
Taiteen ja ylipäänsä ympäristön merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ei Ilkka Taipaleen mukaan ole aina tiedostettu. Suomessakin oli pitkään vallalla ihanne, että sairaaloissa pitää olla puhtaan valkoiset seinät.
Taipale muistaa sen ajan hyvin. Joskus vuosikymmeniä sitten Taipaleen äiti sairastui keuhkokuumeeseen ja Taipale lähti saattamaan häntä Meilahden sairaalaan.
Olen itsekin ollut sädehoidossa ja joutunut siellä maatessani tuijottamaan tyhjää kattoa.
Taipaleen muistikuvissa tunnelma sairaalassa oli ankea: Käytävien seinillä ei ollut mitään. Ensimmäinen lehti, joka odotustiloissa käteen osui, oli ainakin vuoden vanha, ja siinä kerrottiin kirjailija Mika Waltarin kuolemasta. Jostain kuului hengellistä musiikkia, ja senkin aiheena oli kuolema.
Ei sellainen ainakaan sairasta parantumaan rohkaissut eikä huolissaan olevia läheisiä rauhoittanut.
– Sairaaloissa ihmiset syntyvät, kärsivät, parantuvat ja kuolevat. Ne ovat merkittäviä hetkiä. Oppia voisi ottaa kirkoista, joissa ihmiset kastetaan, vihitään ja haudataan, ja joista on tehty kauniita, Taipale sanoo.
Taidehallissa on esillä yli kaksisataa teosta HUSin taidekokoelmasta. Kuva: Antti Rintala.
Oireet vähenevät kauniissa ympäristössä
Ilkka Taipale on tehnyt lääkärinuransa psykiatrisissa sairaaloissa, muun muassa Kellokosken sairaalan ylilääkärinä, ja huomannut, että potilaiden vointia voidaan kohentaa myös lääkkeettömillä keinoilla. Viihtyisällä ympäristöllä on iso vaikutus, samoin mielekkäällä tekemisellä. Entisaikaan monet sairaalat rakennettiinkin puistomaisiin ympäristöihin.
– Meillä on kaikkialta psykiatrisista sairaaloista näyttöä, että jos ympäristö tehdään kauniiksi ja kunnolliseksi, oireet vähenevät. Samoin taideterapia on tutkitusti tehokasta.
Taipale lisää, että viihtyisä ympäristö on psykiatrisissa sairaaloissa tärkeä senkin vuoksi, että potilaat viettävät niissä pitkiä aikoja – jotkut vuosiakin.
– Sairaala on heille koti, joten miksi se ei saisi olla kaunis?
Vuonna 1966, kun Taipale aloitti ensimmäisessä lääkärinpaikassaan Hesperian sairaalassa, osastot olivat kaikkea muuta kuin viihtyisiä tai kodinomaisia.
– Silloin suljetulla osastolla ei voinut olla kukkiakaan, koska pelättiin, että potilaat syövät ne. Edes akvaariota ei saanut pitää. Osastolla oli 42 ihmistä, jotka sahasivat käytävää edestakaisin, hän muistelee.
Suvi Sysi on vuoden 2024 nuori taiteilija. Hänen teoksensa Light Effect II on vuodelta 2017. Kuva: Jussi Tiainen.
Ei verta eikä uskontoa
HUSin taidekokoelmaan kuuluu yli 5700 taideteosta. Taidetta on paitsi hankittu myös saatu sekä lahjoituksina että pitkäaikaislainoiksi.
Suurin osa teoksista on tiloissa, jotka ovat potilaiden ja heidän saattajiensa ja vieraidensa käytössä: potilashuoneissa, odotustiloissa, käytävissä ja jopa parkkihalleissa. HUSissa on noin 27 500 työntekijää ja sen tiloissa hoidetaan vuosittain noin 700 000 potilasta, joten taide tavoittaa melkoisen määrän ihmisiä.
Jos kansa saisi päättää, niin olisi varmaan enemmän kukka- ja eläinaiheita ja latotaidetta.
Ilkka Taipale kertoo, että seuraavaksi on suunniteltu kattomaalauksia.
– Olen itsekin ollut sädehoidossa ja joutunut siellä maatessani tuijottamaan tyhjää kattoa.
Taidehallin näyttelyssä huomaa, että aiheiden, tekniikoiden ja tyylilajien kirjo on HUSin kokoelmassa melkoinen. Taidetta on hankittu nimekkäiltä tekijöiltä, kuten Marjatta Tapiolalta, Osmo Rauhalalta, Kari Cavénilta, Outi Heiskaselta ja Pentti Sammallahdelta, mutta myös nuorilta, uraansa aloittelevilta taiteilijoilta ja kehitysvammaisilta taiteilijoilta.
Taipaleen mukaan taideostoksilla tärkein kriteeri on laatu.
– Jos kansa saisi päättää, niin olisi varmaan enemmän kukka- ja eläinaiheita ja latotaidetta.
Ihan kaikki taide ei sairaalaympäristöön sovi, ja joskus seiniltä on jouduttu poistamaan teoksia, jotka potilaat ovat kokeneet ahdistaviksi.
– Ei verta tai irrallisia ruumiinosia. Ei myöskään suoraa uskonnollista kuvastoa ja symboliikkaa, Taipale summaa.
Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta 5.1. asti Helsingin Taidehallissa
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sairaalapappi kulki potilaiden vierellä ja iloitsi heidän paranemisestaan – nyt eläkkeellä oleva Kaisa Välttilä puolustaa kiivaasti Lapinlahden perintöä
Hyvä elämäLapinlahden sairaala täyttää tänä vuonna 180 vuotta. Sen kohtalo on yhä auki.
