Taivaan tähden: Mikä ei tapa
Rakkaus on kristitylle tärkeämpää kuin kilvoittelu.
Kun olin viisivuotias, rakastin Elsa Beskowin surullista satua Tapani Vaihdokkaasta. Siinä pieni poika joutuu eroon rakkaasta perheestään, koska luulee äidin tuoneen väärän pojan synnytyssairaalasta. ”On niin ihanaa, kun on niin kamalaa”, perustelin toivettani kuulla traaginen satu uudelleen ja uudelleen.
Silloin en vielä tiennyt, että harjoittelin kristityn elämää. Jaakobin kirjeen mukaan on nimittäin niin, että koettelemukset ovat kristitylle pelkkä ilo. Niistä selviytyminen kasvattaa kestävyyttä.
Kilvoittelun hyvettä ovat niiden vuosien jälkeen harjoittaneet niin autiomaan askeetit kuin tavalliset karkkihyllyllä paastopainiaan käyvät kristityt. Oman lihan kiusaaminen on vaivalloista mutta mahdollista. Monet saavat siitä suoranaista mielihyvää.
Tärkeämpää on kuitenkin rakastaa kiihkeästi.
Olet varmasti kuullut tämän kertomuksen: syntinen nainen pesee Jeesuksen jalat kyynelillään ja kuivaa ne hiuksiinsa. Hän oli saanut anteeksi paljon. Siksi hän rakasti niin kiihkeästi. Itseään suojeleva sydän ei uskalla katsoa kohti omaa pyhyyden puutettaan.
”Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa”, sanoo puolestaan enkelin kanssa paininut Jaakob. Se tarkoittaa oikeastaan samaa kuin syntisen naisen rakkaus. Aurinko nimittäin nousi vasta Jaakobin ja enkelin painin jälkeen. Jumalan kanssa kasvokkain pääsi vain pimeässä.
Kirkon kalenterissa sunnuntain 25.2. aihe on Rukous ja usko.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Nick Cave laulaa rakkaudesta, joka satuttaa
HengellisyysNick Caven jumala on arvaamattomuudessaan ja kiehtovuudessaan sukua Vanhan testamentin Jumalalle.
Taivaan tähden: Paras aika ikinä
Hengellisyys
