Taivaan tähden: Kontrollifriikit ovat saaneet vaikuttaa kirkossa johtajina vuosisatoja
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi juuri kirkossa korostuu tarve hallita toisia ja pakottaa samaan uomaan.
Voit halutessasi kuunnella tekstin:
Piirroskuvassa oli lammasaitaus. Aidan natinan melkein kuuli, niin täynnä aitaus oli valkoisia pörröturkkeja. Portin luokse oli astelemassa tutunnäköinen partasuu sateenkaarenkirjava lammas olkapäillään. Hän oli selvästi tuomassa sitä lauman jatkoksi.
”Tsot tsot”, huusi lauman johtajalammas ja nosti koipensa torjuvasti pystyyn. ”Älä tuo sitä tänne. Ei se ollut kadoksissa. Me potkittiin se täältä ulos.”
”Ja minä löysin sen”, vastasi Hyvä Paimen.
Kun tarkemmin katsoin kuvaa, panin merkille, ettei aitauksessa juuri ollut liikkumiselle tilaa. Lampaat olivat niin kylki kyljessä, että omaa suuntaa oli vaikea valita. Lämmintä ja turvallista, ajattelin, mutta vain toisten makuun. Itse tiesin olevani niitä, joita vetää puoleensa aukea paikka.
Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi juuri kirkossa korostuu tarve hallita toisia ja pakottaa samaan uomaan. Kontrollifriikit aiheuttavat tuskaa työpaikoilla ja perheissä, mutta kirkossa he ovat saaneet vaikuttaa arvostettuina johtajina vuosisatoja.
Ei sen niin väliä, että ovat omiin tarpeisiinsa luoneet sääntöjä, uskomuksia, tapoja ja opinkappaleita. Mutta että ovat muitakin niihin rangaistuksen tai peräti iankaikkisen piinan uhalla pakottaneet.
Onneksi piirros on pysähtynyt hyvään kohtaan. Sateenkaarenkirjavana en jatkaisi tarinaa vaan pitäisin paikkani siinä, missä olen, Hyvän Paimenen hartioilla.
Kirkon kalenterissa sunnuntain 5.5. aiheena on Hyvä paimen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
