Tommi on entinen Jehovan todistaja.
Tv-dokumentti näyttää, miltä tiukasta uskonyhteisöstä eronneesta tuntuu – nuori menehtyi, koska olisi tarvinnut Jehovan todistajien kieltämän verensiirron
Uskontojen uhrien vertaisryhmässä puhuvat Jehovan todistajista, vanhoillislestadiolaisista ja helluntailiikkeestä lähteneet. Ahtaasta uskosta irrottautuminen on suunnaton helpotus.
Dokumenttielokuva Uhrit vie katsojansa Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaistukiryhmään. Osallistujat jakavat kokemuksiaan siitä, millaista on elää tiukan uskonyhteisön kurinpidon alla ja etsiä uutta elämäntapaa yhteisöstä eroamisen jälkeen.
Lähikuvassa on viisi ihmistä, joista kaksi on kuulunut Jehovan todistajiin, yksi helluntailiikkeeseen ja kaksi vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Viimeksi mainittu on evankelis-luterilaisen kirkon suurin herätysliike.
Yhdistäväksi peruskokemukseksi nousee oman minuuden, tunteiden ja ajatusten kieltäminen.
Ahtaasta yhteisöstä irrottautuminen näyttää suunnattoman helpottavalta kokemukselta. Taustaan liittyvän henkisen painolastin ja tunnelukkojen purkaminen on kuitenkin jokapäiväistä työtä, ja se vie vuosia.
Eno, josta ei koskaan puhuta
Uuden vapauden korkea hinta tulee ilmi tilanteissa, joissa lähimmät sukulaiset hylkäävät oman tiensä löytäneen ja hänestä tulee "eno, josta ei koskaan puhuta".
Yksinäisyyden kokemusta vahvistaa se, että moni ahtaasta yhteisöstä tuleva ei tunne kuuluvansa valtaväestöön. Aikaisemmassa elämässä ulkopuolisten kanssa ei saanut ystävystyä, koska heidät nähtiin pahoina tai epäilyttävinä.
Osalle vertaistukiryhmäläisistä valtaväestöön kuuluminen on myönteinen ja helpottava mahdollisuus, mutta ei kaikille. Sukupuolivähemmistöön kuuluva ryhmäläinen ei kaipaa uutta yhteisöä määrittämään itseään.
Keskustelutilanteissa välähtää rankkoja tuokiokuvia uskonnollisen vallan väärinkäytöstä.
Nuori mies menehtyy, koska olisi tarvinnut Jehovan todistajien kieltämän verensiirron. Vakavasti masentunutta vaaditaan tilille avoliitossa elämisestä, mutta kukaan ei kysy, miten hän voi. Ahdistunutta teini-ikäistä ei ohjata psykiatrisen avun piiriin, koska yhteisö pelkää itsenäisen ajattelun heräämistä.
Sami on entinen vanhoillislestadiolainen.
Rehellinen jakaminen välittyy katsojalle
Kamera seuraa enimmäkseen vertaistukiryhmän keskusteluita, mutta piipahtaa välillä osallistujien kanssa heille tärkeissä tilanteissa.
Dokumentti antaa päähenkilöilleen kasvot ja katsojalle tunteita, joihin on helppo samastua. Häpeästä vapauttava asioiden rehellinen jakaminen ja yhteyden löytyminen toisiin välittyvät onnistuneesti.
Tarkasti kuuntelevan haaviin jää yleispäteviä ajatuksia: Älä elä toisten painostuksen vuoksi elämää, joka tuntuu väärältä. Ihminen alisuoriutuu elämässä, jos se, mitä hän haluaisi tehdä, kielletään.
Televisio on välineenä parhaimmillaan lähikuvissa, mutta aiheen tiukassa rajauksessa on myös heikkoutensa. Keskustelijoita yhdistää uskonnollisten oppien kokeminen traumaattisina, mutta tähän teemaan dokumentti ei pysähdy.
Jehovan todistajia lukuun ottamatta katsojalle syntyy melko vähän konkreettisia mielikuvia siitä, millaisia keskustelijoiden entiset yhteisöt ovat. Tuhansia suomalaisia koskettavaa kärsimystä voisi käsitellä myös yhteiskunnallisena kysymyksenä.
Kuva lisätty 23.4. klo 15.20.
Uhrit – kun usko sammuu Yle TV1 to 25.4. Ohjelma on katsottavissa myös Yle Areenassa ma 22.4. alkaen. Dokumentin on ohjannut Peter Wallenius.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkimustieto vei mormonit kriisiin, jossa järki ja usko törmäävät
AjankohtaistaMormonien nettisukupolvi on löytänyt uskontonsa syntyvaiheisiin liittyvän tutkimustiedon. Nyt nuoret esittävät kysymyksiä kirkon johtajien rehellisyydestä.
