Tällä opaskierroksella köyhyysturismi hävettää, ja juuri se on tärkeää – kodin turvattomuus ajoi Paulan, 25, kadulle jo nuorena
Jalkautuminen asunnottomuutta kokeneen poluille vaikuttaa asenteisiin.
Onpa hienoa, että hän on voittanut vaikeutensa ja kääntänyt elämässään uuden sivun, mutta antaa meidän kuitenkin vilkaista aikaisempaan elämäänsä, kuului ajatukseni ennen Pasilan opaskierrosta, jota johtaa asunnottomuutta kokenut opas.
Meitä opastettavia oli reilu kymmenen ja oppaanamme toimi 25-vuotias Paula.
Paulan matkassa kuljimme rakenteilla olevan Tripla-ostoskeskuksen katveessa: Vanhoja veturitalleja ja ränsistyneitä junanvaunuja katsoi nyt eri näkökulmasta. Väistyvä hökkeli tai vesakkoa kasvava vaununrotisko voi ollakin kodin korvike: paikka levätä, kunnes matka jälleen jatkuu.
– Pasilan asema oli hirveän rauhallinen paikka. Minua rauhoitti katsoa, että ihmisillä on elämä. Ne kulkee siinä minun ohitse. Se toi toivoa siitä, että olen täällä ihminen ihmisten joukossa, luonnehti 25-vuotias Paula kierroksensa alkumetreillä aikaansa, jolloin hänellä ei ollut asuntoa.
Paulan tarina on turhankin yleinen: turvattomia kotioloja paennut nuori päätyy ensin ehkä turvataloon ja sitten kadulle.
Noin kymmenen kuukautta sitten Paulan asunnottomuus päättyi. Hän pääsi vuokralle päihdekuntoutuksen jälkeen. Paula saa vertaistukea, ja mieli on virkeä. Opaskierroksen vetäminen tuntuu mielekkäältä, mutta sillä on varjopuolensa.
– Kierros muistuttaa välillä hyvinkin pysäyttävästi vaikeista ajoistani, hän kertoo.
Vapaus ottaa vastuu omasta elämästä
Paula on suunnitellut opaskierroksensa itse. Asunnottomuuden aikana Pasilasta paljastui Paulalle paikkoja, jotka nyt sisältyvät opaskierrokseen.
Porukan luotsaaminen läpi Pasilan on ollut Paulalle jännittävää ja eheyttävää: ”Mennä nyt oikeasti näin isojakin pelkoja päin.”
Itsensä ilmaiseminen puhumalla on ollut aika hurjaa, mutta myös palkitsevaa. Paula kokee, että rohkeasti tekeminen on auttanut häntä kohtaamaan pelkonsa, joita päihdemenneisyys ja paniikkihäiriöt ovat lietsoneet.
– Nykyisessä elämässäni päihteettömyys on tärkeintä. Olen päässyt avun piiriin nyt ensimmäistä kertaa ja koen, että minulle on annettu vapaus ottaa vastuu omasta elämästäni.
Opaskierrokset ovat auttaneet vetäjäänsä itsetutkistelussa. Paula ei esimerkiksi lämpene ajatukselle, jossa hänen hartioilleen asetellaan sankarinviittaa, koska hän on selvinnyt karuista oloista.
– Koska minulle on kehittynyt päihdeongelma, minun olisi haastavaa puhua menneisyydestäni vain siitä perspektiivistä. Päihdeongelmaisena minulla on myös merkittäviä elämänhallitsemisongelmia.
Katuoppaat tekevät kierrokset omilla ehdoillaan. Paulan kierroksella puhutaan paljon muustakin kuin Paulasta.
Hima & Strada -projekti on osoittanut Paulalle, että hänellä on yhtäläinen mahdollisuus puhua ihmisille kuin kenellä tahansa muullakin.
Kauan ennen Triplaa tässä liplatti
Pasilan juna-aseman läheltä, Rauhanaukiolta, Paula ryhtyy johdattamaan joukkoa noin puolitoista tuntia kestävälle kierrokselle. Saattue kulkee Itä-Pasilasta länsipuolelle, historiaan hapertuneen puutaloidyllin koordinaatteihin, muinaisrannalle.
Heti on selvää, että kyseessä ei ole mikään tyypillinen opaskierros kaupungissa. Nyt kuljetaan julkisivujen kulisseissa, nähdään pinnaltaan tuttu syvemmältä.
Paulan kierros Pasilassa on osa Hima & Strada -projektia. Siihen kuuluu viisi Helsingin eri osiin keskittyvää opaskierrosta, viiden asunnottomuutta kokeneen henkilön vetäminä.
Kun kuljemme syvemmälle Paulan vaihtoehtoiseen Pasilaan, huomaan jumppaavani omia asenteitani. Hima & Stradan tarkoitus onkin saada tavalliset kaduntallaajat kyseenalaistamaan ennakkoasenteensa. Projekti painottaa, että kävelykierrokset eivät ole köyhyysturismia eivätkä tirkistysluukkuja kenenkään elämään.
Miksi en itse saanut psykiatriselta puolelta apua, vaikka vuosia koetin?
— Asunnottomuutta kokenut Paula
Paula nivoo omat tuntemuksensa ja kokemuksensa vaikeasta ajastaan luontevasti osaksi isompaa kertomusta siitä, kuinka Pasila on muuttunut viime vuosina ja vuosituhansina. Siinä, missä kauan sitten liplatti järvi, kohoaa pian Suomen korkein asuin- ja ostoskeskittymä. Pasilan asema, joka ennen oli Paulalle paikka hengähtää, on nyt rakennusjätin alasin.
Tunnistaako kodittomuutta kokenut kohtalotoverin?
Ei ole mikään paras keli patikointiin. Koko kierroksen ajan tuiskuttaa lunta vaakasuorassa.
Toisaalta keli on juuri sopiva, jotta voi ymmärtää asunnottomuutta. Säässä kuin säässä asunnoton etsii paikkaa, missä viettää seuraava yönsä. Silloin kävelee ja paljon.
Liikennevaloissa joku kierrokselle osallistuneista kysyy Paulalta, tunnistaako asunnottomuutta kokenut vastaantulevan kohtalontoverin.
– Useimmiten kyllä, vastaa Paula hetken pohdittuaan.
Kierros päättyy Auroran sairaalan kulmille. Täällä sijaitsee muun muassa aikuisten ja nuorten psykiatrisia osastoja.
Miksi Paula päättää kierroksensa tänne?
– Miksi se on yhteiskunnassamme tabu, vaikka tilastojen mukaan joka toinen suomalainen sairastuu mielenterveydelliseen häiriöön elämänsä aikana? Miksi en itse saanut psykiatriselta puolelta apua, vaikka vuosia koetin? hän ihmettelee.
Kierroksen jälkeen palaan alkuajatukseeni kierroksesta ja häpeän sitä: Ei asunnottomuudesta voi puhua kilpailuna, josta voi selvitä voittajana. Eikä tätä kujanjuoksua pitäisi kenenkään kokea.
Vaihtoehtoinen opaskierros avaa oven näkymään yhteiskunnan sokeaan pisteeseen. Siellä on heitä, jotka ovat tippuneet tukiverkkojen läpi. Heistä on tullut näkymättömiä, ja he joutuvat kamppailemaan tullakseen nähdyiksi toivomillaan tavoilla.
Ainutlaatuinen kokeilu Pohjois-Euroopassa
Hima & Strada -projektin on ideoinut sen projektipäällikkö Pauliina Liukkonen. ”Kun sain idean Hima & Stradasta, halusin vaikuttaa kolmeen asiaan: tasata valtaa tulla kuulluksi, vahvistaa ihmisoikeuksia ja yhdistää yleishyödyllisen toiminnan ja ansainnan.”
Hima & Stradan kokeiluvaihe on vuosina 2018–2020. Sitä rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea. Projekti toimii osana Kalliola setlementtiä.
Kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu Pohjois-Euroopassa. Vastaavanlaisia kierroksia on järjestetty Amsterdamissa, Barcelonassa ja Lontoossa.
Kaikki Hima & Stradan katuoppaat ovat kokeneet asunnottomuutta. Katuoppaaat on rekrytoitu projektin yhteistyökumppanien kautta.
Opaskierroksille voi ilmoittautua Hima & Stradan verkkosivuilla.
Myös tutkija Taina Meriluoto osallistui Pasilan pauloissa -kierrokselle. Kokemusasiantuntijuuteen perehtynyt Meriluoto toimii tutkijana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Otsikkoa muokattu 19.3. klo 13.44.
Tutkijatohtori Taina Meriluoto: Hima & Stradan kierroksella päättäjä tempautuu mukavuusalueensa ulkopuolelle
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijatohtori Taina Meriluoto osallistui myös Hima & Stradan Pasilan pauloissa -kierrokselle.
Miksi olit mukana kierroksella?
– Tutkin Hima & Stradaa vaikuttamisen näkökulmasta. Tätä ennen olen väitöstutkimuksessani tutkinut kokemusasiantuntijuutta sosiaalialalla. Hima & Stradassa minua kiinnostaa kokemuspohjainen vaikuttaminen, jota tehdään hyvin erilaisista näkökulmista kuin useimmissa kokemusasiantuntijuushankkeissa. Hima & Stradassa katuoppailla on ollut hyvin paljon valtaa muotoilla kierrokset juuri sellaisiksi kuin haluavat ja nostaa esille heille tärkeitä teemoja ja argumentteja. Kiinnostavaa on myös, että Hima & Stradassa käytetään monella tapaa erilaisia ja luovia vaikuttamisen keinoja; puhumisen tai kirjoittamisen sijaan tai ohella hankkeessa liikutaan fyysisesti kaupunkitilassa ja näytetään tiettyjä paikkoja. On kiinnostavaa, miten tällaiset vaikuttamisen keinojen yhdistelmät rakentuvat ja miten ne vaikuttavat. Tutkin, miten tällainen vaikuttamisen areena rakentuu, millaisia merkityksiä sillä on katuoppaille ja miten se vaikuttaa osallistujiin.
Olisiko kierroksesta hyötyä päättäjille?
– Tällainen vaikuttaminen on siis nähdäkseni yksi hankkeen keskeisimpiä toimintamuotoja. Jo tässä vaiheessa tutkimusta on ilmeistä, että Hima & Stradan kaltainen vaikuttaminen hellästi tuuppaa päättäjät mukavuusalueensa ulkopuolelle jo pelkästään uusilla, luovilla vaikuttamisen keinoillaan. Jo pelkästään se, että kohtaaminen tapahtuu kaupunkitilassa esimerkiksi neuvotteluhuoneen sijaan on omiaan altistamaan kuulijat uudenlaiselle ajattelulle. Kierrosten vahvuus on myös siinä, että ne auttavat osallistujia ymmärtämään paremmin asunnottomuuden henkilökohtaisia taustoja ja vaikutuksia. Syntyy tunnetason yhteyksiä, joita muunlaisilla vaikuttamisen keinoilla voi olla vaikeampaa saada aikaan. Kierrokset myös osoittavat hyvin konkreettisella tavalla osallistujille, kuinka katuoppaat ovat paljon muutakin kuin asunnottomuutta kokeneita ihmisiä. Tämä näkökulma päätöksenteossa helposti unohdetaan, kun palveluita kehitetään ja päätöksiä tehdään siilomaisesti politiikkasektoreiden tai hallinnonalojen sisällä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Jokainen aamu alkoi sen miettimisellä, missä voisin päästä suihkuun” – turvaan pääseminen on asunnottoman naisen ensimmäinen tarve
Ajankohtaista Hyvä elämäAsunnottomien yö nostaa esiin asunnottomat naiset, joiden tarpeita nykyiset tukipalvelut eivät tunnista.
