Tällaista on piiloluterilaisuus
Piilovaikutuksia. Luterilaisuus on muovannut voimakkaasti suomalaista arkielämää ja yhteiskuntaa. Kuva: Jarkko Peltoluhta

Piilovaikutuksia. Luterilaisuus on muovannut voimakkaasti suomalaista arkielämää ja yhteiskuntaa. Kuva: Jarkko Peltoluhta

Tällaista on piiloluterilaisuus

Luterilaisuuden vaikutus suomalaisiin näkyy erityisen selvästi työhön liittyvissä arvostuksissa.

Luterilaisuuteen liittyvät teologiset vakaumukset vaikuttavat yhteiskunnassa kätketysti mutta selvästi. Luterilaisuuden vaikutus piiloutuu moniin suomalaisiin arvoihin, jotka näyttävät päällisin puolin maallisilta.

Näin päättelee kirkon tutkimuskeskuksen tutkijaryhmä, joka kartoitti tämän päivän luterilaisuutta syksyllä 2015 tehdyssä Gallup Ecclesiastica -kyselytutkimuksessa. Tulokset julkistettiin tuoreessa kirkon nelivuotiskertomuksessa Osallistuva luterilaisuus.

Tutkimus kiteyttää luterilaisiksi arvoiksi pyrkimisen yhteiseen hyvään, vastuun kantamisen toisista ihmisistä, työn kokemisen kutsumuksena, lasten kasvattamisen tärkeyden ja tasa-arvon.

Pohjoismaisen tasa-arvon yhtenä taustatekijänä on nähty se, että luterilaisuus mursi keskiaikaisen hengellisen säädyn erityisaseman ja saattoi kaikki ihmiset samanveroisiksi Jumalan edessä.

Luterilaisuuteen liittyy myös ajatus, jonka mukaan etiikka on yleisinhimillistä: jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tietää luonnollisen moraalitajun perusteella, mikä on oikein ja väärin.

Suomalainen arvostaa yhteistä hyvää

Luterilaisia katsomuksia jäljitettiin tutkimuksessa väittämien avulla. Suhtautumista maalliseen elämään mittasivat muun muassa väittämät ”jokaisen on kannettava vastuuta toisista ihmisistä” sekä ”työtä tekemällä ihminen toteuttaa kutsumustaan”.

Noin kolme neljästä vastaajasta asetti yhteisen hyvään pyrkimisen oman edun tavoittelun edelle. Vielä useamman mielestä vastuu toisista ihmisistä kuuluu jokaiselle.

Naisten ja miesten samanarvoisuudella on lähes kaikkien suomalaisten tuki. Yli puolet katsoo, että lapsilla on oikeus saada koulussa oman uskontonsa mukaista opetusta.

Luterilaisen armokäsityksen yleisyyttä mittasivat väittämät, joiden mukaan ”armo kääntää ihmisen katseen omasta puutteellisuudesta toisten ihmisten palvelemiseen” ja ”teoilla ei ole mitään tekemistä pelastumisen kanssa”. Ensin mainitun ajatuksen hyväksyy täysin tai osittain 42 prosenttia suomalaisista, jälkimmäistä kannatti 36 prosenttia.

Luterilaisuuden vaikutus näkyy monissa suomalaisissa arvoissa, jotka näyttävät päällisin puolin maallisilta. Kuva: Jarkko Peltoluhta

Työn kokeminen kutsumukseksi on luterilaista

Työhön liittyvissä arvoissa luterilaisuuden vaikutus erottuu erityisen selvänä. Lähes kolme neljästä suomalaisesta pitää tärkeänä, että he voivat työnsä kautta auttaa ja palvella muita ihmisiä. Yli neljä viidestä pitää tärkeänä myös itsensä toteuttamista työssä.

Edellä mainitut käsitykset tulevat lähelle luterilaisuutta. Luterilaisen ajattelun mukaan työn arvo ei perustu sen tuomaan menestykseen vaan hyvään, jonka työ tuottaa toisille ihmisille. Luterilaisuudesta nousee myös ajatus työstä kutsumuksena ja elämäntehtävänä.

Näissä arvostuksissa ei ole mitään erityisen uskonnollista. Ei-uskonnollinen suomalainen voi nähdä työnsä muiden ihmisten auttamisena ja kutsumuksena siinä kuin ahkera kirkossa kävijä.

Luterilaisesta alkuperästä kertoi kuitenkin se, että vahvasti luterilaisen arvomaailman jakava kolmannes vastaajista piti näitä arvoja selvästi tärkeämpinä kuin muut suomalaiset.

Nationalismi haastaa sopuisat arvot

Tutkijoiden mukaan kyselyaineisto osoittaa, että kristillinen jumalausko ja arkielämään liittyvä luterilainen arvomaailma kannattelevat ja vahvistavat toisiaan Suomessa.

Luterilaiset vakaumukset ovat yleisiä myös niiden joukossa, jotka eivät osallistu aktiivisesti kirkolliseen elämään ja joille henkilökohtainen hartauselämä on vierasta.

 

"Kun luterilaisuuden vaikutus vähenee, tilalle ei välttämättä nouse yhtä rauhanomainen ja suvaitsevainen arvomaailma."

 

Luterilaisuuden vaikutus selittää osaltaan sitä, että ihmisten keskinäinen luottamus on Pohjoismaissa poikkeuksellisen vahvaa.

Piiloluterilaisuus lisää siis yhteiskunnan vakautta. Tutkijoiden johtopäätökseen liittyy kuitenkin huoli: kun luterilaisuuden vaikutus Suomessa vähenee, tilalle ei välttämättä nouse yhtä rauhanomainen ja suvaitsevainen arvomaailma.

"Tällä hetkellä kaikkialla Euroopassa on nostamassa päätään nationalismista kumpuavia aatteita, jotka ovat luonteeltaan monia uskontoja konfliktihakuisempia", kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Kimmo Ketola muistuttaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: