– Kristinuskoon on liittynyt alusta lähtien viesti tasa-arvosta: ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi, ja tämä tekee kaikista samanarvoisia. Toisin kuin useimmissa maissa, luterilaisissa Pohjoismaissa viesti on hyväksytty ja sitä on noudatettu, professori Robert Nelson sanoo.
Amerikkalaisprofessori: Sosiaalidemokratia on modernia luterilaisuutta
– Sosiaalidemokraattinen ajattelu on pohjimmiltaan maallistunut versio luterilaisuudesta, väittää yhdysvaltalainen professori Robert H. Nelson.
1900-luvun sosiaalidemokratialla ja sen pohjalle kasvaneella pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla oli syvästi uskonnollinen arvopohja. Sosiaalidemokraatit lainasivat keskeiset arvonsa luterilaisuudelta, vaikka eivät ymmärtäneet ja tunnustaneet asiaa, vaan ymmärsivät itsensä maalliseksi poliittiseksi liikkeeksi.
Näin väittää Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori Robert H. Nelson, jonka kesäkuussa julkaistu kirja käsittelee luterilaisen etiikan ja sosiaalidemokraattisen poliittisen ajattelun vahvaa sidettä Pohjoismaissa.
Nelsonin mukaan pohjoismaisen sosiaalidemokratian perusarvot ovat suoraa lainaa vuosisataiselta luterilaiselta perinteeltä, mutta modernille kielelle tulkittuina. Sosiaalidemokraatit omaksuivat esimerkiksi korostuksen, jonka mukaan kristityn maallinen elämä ja työnteko ovat Jumalalta saadun kutsumuksen seuraamista.
– Tämän protestanttisen ajatuksen mukaan ihmisen tulee seurata kutsumustaan ja tehdä työtä intohimoisesti osana sitoutumistaan Jumalaan. Sosiaalidemokraatit eivät puhuneet erityisesti kutsumuksesta, mutta he korostivat kovaa työntekoa, joka on osa pohjoismaista kulttuuria, Nelson sanoo.
Kutsumus muuntui solidaarisuudeksi
Protestanttisen etiikan ja vahvan työmoraalin suhteen havaitsi jo 1900-luvun alussa kirjoittanut sosiologi Max Weber. Weberin lähtökohtana oli kalvinistinen kristillisyys, jonka mukaan kristityn maallinen kutsumus voi hyvin toteutua liike-elämässä. Taloudellinen menestyminen ja voiton tekeminen voitiin tulkita merkiksi siitä, että ihminen on Jumalan suosiossa.
Nelson toteaa, että luterilaisuudessa kutsumuksen idea nähtiin eri tavalla.
– Luther korosti, että kristityn kutsumuksen tulee palvella kultaista sääntöä: tee lähimmäiselle, kuten toivoisit hänen tekevän itsellesi. Siksi kutsumuksen noudattamisen ei pitäisi koskaan johtaa oman edun tavoitteluun.
Pohjoismaiset yhteiskunnat kehittyivät erilaisiksi kuin kalvinistisesta kristillisyydestä ammentava Yhdysvallat. Siinä missä kalvinismi vaikutti ratkaisevasti kapitalismin syntyyn, luterilainen etiikka tuki voimakkaasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumista.
Nelsonin mukaan sosiaalidemokratia muunsi luterilaisen kutsumusajattelun sosiaaliseksi solidaarisuudeksi ja luottamukseksi toisiin ihmisiin. Solidaarisuus tulee ilmi erityisesti palvelujen ja sosiaaliturvan muodossa.
– Kyselytutkimukset osoittavat, että Pohjoismaissa kansalaisten luottamus toisiin ihmisiin on vahvempaa kuin missään muualla, Nelson sanoo.
Kysymys siitä, mihin Suomi haluaa mennä yhteiskuntana, liittyy mitä suurimmassa määrin uskontoon."
Robert H. Nelson
Demarit astuivat valmiisiin kenkiin
Protestanttinen kristillisyys on vaikuttanut myös lukutaidon yleistymiseen. Sekä luterilaisuudessa että kalvinismissa ajateltiin, että uskonnon ymmärtäminen ei ole vain erityisen asiantuntijoiden joukon velvollisuus, vaan jokaisen kristityn tulisi pystyä lukemaan Raamattua ja Katekismusta itsenäisesti.
Lukutaidon korostaminen johti sekä luterilaisissa että kalvinistisissa maissa koulutuksen arvostukseen, mutta tässäkin erot näkyvät. Luterilaisissa maissa koulutus ja tasa-arvo kuuluvat yhteen.
– Käytännössä kaikki yliopistot Suomessa ovat julkisia, kun taas Yhdysvaltojen kahdestakymmenestä huippuyliopistosta 19 on ollut yksityisiä alusta lähtien. Suomessa perustason ja toisen asteen koulutukseen halutaan käyttää rahaa ja opettajia arvostetaan huomattavasti enemmän kuin yhdysvalloissa, Nelson vertaa.
Luterilaista perua on Nelsonin mukaan myös sosiaalidemokraattinen ajatus pohjoismaisista valtioista "kansankoteina", joissa jokainen yhteiskunnan jäsen sitoutuu osaltaan yhteisen hyvän tuottamiseen.
– Vahvan hallitsijan idealla on luterilaisissa maissa paljon vahvempi hyväksyntä kuin kalvinistisissa. Ihmiset ovat tottuneita vahvaan hallintoon, joka voi kertoa heille, mitä tehdä. Tämä auttoi sosialidemokraatteja, kun he astuivat luterilaisen valtiokirkon valmistamiin kenkiin.
Hyvinvointivaltion uusi syntytarina
Nelson on käsitellyt modernien ilmiöiden uskonnollista luonnetta useissa teoksissa ja artikkeleissa. Esimerkiksi kapitalismi ja sen haastajaksi noussut ympäristöaate ovat Nelsonin mukaan pohjimmiltaan uskonnollisia ilmiöitä.
– Moni niin kutsuttu maallinen idea on todellisuudessa uskonnollinen, mutta jollakin tavalla naamioituneena. Modernin yhteiskunnan sekulaari kieli peittää näiden ilmiöiden uskonnollisen taustan, Nelson sanoo.
Sosiaalidemokratian uskonnollisista juurista Nelson kiinnostui vuonna 2014, kun hän vietti sapattivuotta professorin virastaan Helsingin yliopiston kutsumana tutkijana. Perehtyessään aiheeseen Nelson huomasi, että tutkijat ovat kirjoittaneet luterilaisuuden vaikutuksesta hyvinvointivaltion syntyyn 1990-luvun loppupuolelta lähtien.
Aikaisemman käsityksen mukaan eurooppalaiset hyvinvointivaltiot syntyivät aineellisen hyvinvoinnin tavoittelusta ja luokkaristiriidoista. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin nostaneet esiin kristillisten kirkkojen osuuden siihen, millaisiksi hyvinvointiyhteiskunnat muotoutuivat.
Nelsonin mukaan kukaan ei ollut kuitenkaan kirjoittanut aiheesta kokonaisesitystä, ja suurelle yleisölle hyvinvointivaltion uusi syntytarina oli tuntematon. Nelsonin mielestä yhteiskunnan uskonnollisen arvopohjan tunteminen on ratkaisevan tärkeää.
– Kun keskustelemme siitä, mihin Suomi haluaa mennä yhteiskuntana, meidän on nähtävä, että kysymys liittyy mitä suurimmassa määrin uskontoon. Tällä hetkellä sosiaalidemokraattinen versio luterilaisuudesta on haalistumassa, ja myös luterilainen kirkko menettää jäseniään. Kysymys kuuluu nyt, mikä on luterilaisuuden seuraava vaihe, Nelson sanoo.
Suomalaiset sukujuuret
Yhdysvaltalainen professori Robert. H. Nelson käsittelee sosiaalidemokraattisen liikkeen uskonnollisia juuria tuoreessa kirjassaan Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy. A Different Protestant Ethic (Aarhus University Press).
Nelson kävi Suomessa ensimmäisen kerran kuusivuotiaana vuonna 1952. Hänen yhdysvaltalaisen äitinsä vanhemmat olivat amerikansuomalaisia siirtolaisia, jotka muuttivat Yhdysvaltoihin noin vuonna 1910.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Amerikkalaisprofessori: ympäristöliike on uskonto, joka haastaa talouskasvuun nojaavat paratiisilupaukset
HengellisyysAmerikkalaisen professori Robert H. Nelsonin mielestä ihmisen on pakko leikkiä Jumalaa, halutti tai ei. Ekoteologi Panu Pihkala on eri linjoilla Nelsonin kanssa.
