Talvipuutarha oli alunperin suuruudenhullu hyväntekeväisyysprojekti – kaikki ovat sinne edelleen tervetulleita nauttimaan kauneudesta ja oleilemaan
Helsingin Talvipuutarhassa järjestettävä jokavuotinen joulunäyttely on suosittu nähtävyys.
Joulukuun alun harmaa taivas ja alastomat puut vaihtuvat vehreään paratiisiin, kun Helsingin Talvipuutarhan ovesta astuu sisään. Jossain taustalla solisee vesiputous.
Talvipuutarhan kolme huonetta – palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi – pursuavat kasveja. Eri lajeja löytyy yli 200. Niiden joukossa on muun muassa kuningasmagnolia, kolibrikukkia, viinivehkoja, pensaspalmuja sekä kärsäliljoja, jotka ovat Talvipuutarhan puutarhurin Hilkka Pynnösen lempikukkia.
– Kärsälilja muistuttaa hieman pientä palmua. Kuten moni muukin Talvipuutarhan kukka, se oli alun perin säätyläisten kotien huonekasvi, joka pikku hiljaa siirtyi työläisten koteihin heidän elinolosuhteidensa parantuessa, Pynnönen kertoo.
Enemmistö Talvipuutarhan kasveista on välimerellisen ilmaston kasveja. Talvella ne nauttivat viileydestä, ja kesällä ne viihtyvät kuumassa.
Tänä vuonna Talvipuutarhan kukat kukkivat erityisen loisteliaasti, sillä rakennukseen on hiljattain asennettu automatisoidut LED-valot. Näin kasvit saavat valoa joka päivä kymmenen tuntia, vaikka Talvipuutarha olisikin suljettuna.
Puutarhuri Hilkka Pynnönen on työskennellyt Talvipuutarhassa 1990-luvulta lähtien.
Talvipuutarha oli suuri hyväntekeväisyysprojekti
Helsingin Talvipuutarhan rakennustyöt alkoivat vuonna 1891, ja näyttävä rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa talvipuutarhoja rakennettiin myös muualle Pohjois-Eurooppaan, kuten Liettuaan ja Tanskaan.
Helsingin Talvipuutarhan suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström.
– Talvipuutarhat olivat varakkaiden ja näkemyksellisten henkilöiden rahoittamia hyväntekeväisyysprojekteja, joiden tarkoituksena oli sivistää kansaa, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre.
Helsingin Talvipuutarhan rakennutti liikemies, kenraalimajuri ja Suomen Puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Jakob Julius af Lindfors. Taloudellista tukea projektiin tarjosi todennäköisesti af Lindforsin puolison Maria Emilia Borgströmin isä Henrik, joka oli tuolloin Helsingin varakkain henkilö.
Af Lindfors lahjoitti Talvipuutarhan Suomen Puutarhayhdistykselle. Helsingin kaupungin omistukseen puutarha siirtyi vuonna 1907.
Talvipuutarhassa on järjestetty joulunäyttely joka vuosi 1970-luvulta lähtien. Silloin esillä on joulukukkia joulutähdestä hyasinttiin ja amarylliksiin.
Joulunäyttely on suosittu nähtävyys
Ensimmäiset kasvit Talvipuutarhaan tuotiin Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneesta. Kasveja hankittiin myös kauppapuutarhureilta Keski-Euroopasta ja erityisesti Pietarista.
– Jo tuolloin kauppapuutarhojen kasvivalikoimat olivat valtavat. Katalogeissa oli yli 3 000 kasvilajia ja -lajiketta, joista Talvipuutarhaan oli mahdollista hankkia vain pieni osa, Henry Väre kertoo.
Alkuperäisiä kasveja ei Talvipuutarhassa enää ole. Vanhin kasvi on yli 120-vuotias kamelia, joka kukkii joulun alla vaaleanpunaisena palmuhuoneessa. Kamelia tuotiin Talvipuutarhaan Hakasalmen huvilasta sen jälkeen, kun puutarha oli siirtynyt kaupungin omistukseen.
Alun perin vanhoja kamelioita oli kaksi, mutta toinen niistä kuoli remontin yhteydessä 13 vuotta sitten. Nyt yhä hyvässä kunnossa olevan kameliavanhuksen viereen on istutettu 100 vuotta nuorempi yksilö.
Talvipuutarhaan on tehty 1970-luvulta lähtien joka vuosi joulunäyttely. Kasvien keskeltä löytyy poroja ja tonttuja, ja katosta roikkuu joulukransseja. Esillä on myös sesongin kasveja, kuten vaaleanpunaisia princetteja eli syystähtiä, jotka vaihtuvat joulua kohti mentäessä valkoisiin ja lopulta punaisiin joulutähtiin. Myöhemmin joulukuussa Talvipuutarhaan tuodaan myös kieloja, hyasintteja ja istutustulppaaneja. Joulusomistuksesta vastaa floristi Ninni Oikarinen.
Palanen 1800-luvun historiaa
Alusta asti Talvipuutarhaan on ollut kaikilla vapaa pääsy. Haastattelupäivänä palmuhuoneen kapeilla käytävillä kulkee parijonossa neonkeltaisiin huomioliiveihin pukeutunut päiväkotiryhmä. Yksi lapsista pysähtyy laskemaan joulutonttuja, jotka on aseteltu talven ajaksi säppiin laitetun pääoven yläpuolelle.
– Talvipuutarhassa käy ihmisiä, joilla on aikaa oleskella, kuten turisteja ja eläkeläisryhmiä. Toki on niitäkin, jotka tekevät Talvipuutarhassa vain nopean kierroksen ja jatkavat sitten matkaansa, Hilkka Pynnönen kertoo.
Viime vuosina myös etätyöläiset ovat löytäneet Talvipuutarhan. Nytkin länsisiivessä eräs säännöllisesti Talvipuutarhassa vieraileva henkilö naputtelee kannettavaa tietokonettaan.
Talvipuutarhaa tuskin rakennettaisiin enää tänä päivänä, sillä sen rakennuskustannukset olisivat liian korkeat. Lisäksi Talvipuutarhan ylläpito on kaikkea muuta kuin ekologista.
– Talvipuutarhaa voikin kutsua museoksi. Tämä on pala 1800-luvun historiaa, Pynnönen sanoo.
Helsingin Talvipuutarha avoinna ma–to ja la–su klo 10–16 osoitteessa Hammarskjöldintie 1 A. Puutarhaan on ilmainen sisäänpääsy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Älä vietä pimeää vuodenaikaa kotisohvalla – näin tapaat koskikaran, saat seuraa avantouinnille ja sienestät kuin orava
Hyvä elämäTalvinen kaupunkiluonto tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää, ja retkeltä voi saada hyvän mielen lisäksi sienikastikkeen ainekset, opastaa biologi Petri Nummi.
