Ku Klux Klanin jäsenet vannovat uskollisuuttaan järjestölle. Kuvan oikeassa laidassa on Jasper Pääkkönen, joka näyttelee elokuvassa fanaattista Felix Kendrissonia.
Tämä kolahti: Jasper Pääkkösen murhaava katse BlacKkKlansmanissa tulee uniin – Suomessakin tehdään jälleen natsitervehdyksiä
Mikä yhdistää Spike Leen uutuuselokuvaa BlacKkKlansmania ja afrikkalaisesta Burundista pienen pojan silmin kertovaa kirjaa? Molemmissa näytetään, mitä rasistinen viha saa aikaan.
Luin kesällä ranskalaisburundilaisen kirjailijan Gayël Fayen kirjan Pienen Pieni maa (Like 2018). Kirja kertoo Ruandan ja Burundin kansanmurhista 10-vuotiaan lapsen silmin.
Ruandassa tapettiin sadan päivän aikana ainakin 800 000 ihmistä, naapurimaa Burundissa kymmeniä tuhansia – ja vain siksi, että toiset olivat heimoltaan tutseja ja toiset hutuja. Vihaa lietsottiin ensin puheissa, sitten käteen otettiin viidakkoveitset. Naapurit tappoivat naapurinsa.
Sama viha toisenvärisiä, toisinuskovia, toisinajattelevia, eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvia tai muuten vain erilaisia ihmisiä kohtaan on johtanut kaameaan lopputulokseen monet kerrat ihmiskunnan historiassa. Luulisi, että osaisimme jo tunnistaa, varoa ja torjua sitä, mutta niin vain rasismi nostaa jälleen päätään niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.
Suomessakin tehdään jälleen natsitervehdyksiä.
Ääriryhmät voivat olla pieniä, mutta juuri silloin kun ne ovat pieniä, on paras mahdollisuus puuttua asiaan.
Presidentti Donald Trumpin retoriikka ja huppumiesten johtajan David Duken puheet muistuttavat ikävän paljon toisiaan.
Spike Leen BlacKkKlansman on vaikuttava elokuvallinen kannanotto rasismia vastaan. Elokuvan loppu on suorastaan järisyttävä, sillä se tuo vuosikymmenten takaiset tapahtumat tähän päivään. Ku Klux Klan ei ole mihinkään kadonnut ja vaarana on, että rasismi löytää salonkikelpoiset perustelut aikana, jolloin totuudella ei ole niin väliä.
Presidentti Donald Trumpin retoriikka ja huppumiesten johtajan David Duken puheet muistuttavat ikävän paljon toisiaan, sillä kummatkin vetoavat menneen suuruuden kaipuuseen ja muutoksen pelkoon, jossa uhkana ovat ne toiset. Kun tällä tiellä mennään tarpeeksi pitkälle, annetaan rasismille ja viholliskuville siimaa, KKK:n tapaiset väkivaltaiset järjestöt saavat vähintään epäsuoraa vaikutusvaltaa.
KKK:lle vihollisia ovat mustat ja juutalaiset. Spike Leen elokuva kertoo tositarinan kahdesta poliisista, joista toinen on musta ja toinen juutalainen. He soluttautuivat Ku Klux Klanin jäseniksi.
Elokuva on niin jännittävä, että lopussa on syytä varautua pureskelemaan kynsiä. Jasper Pääkkösen roolisuoritus epäluuloisena ja vihaa tihkuvana klaanilaisena on huikea, sivuosaoscarin arvoinen. Hänen hurja katseensa valvottaa illalla.
Musiikki on loistavasti valittu ja tukee elokuvan kerrontaa. Samoin toimii huumori, jota Lee käyttää taiten tukemaan elokuvan johdonmukaista viestiä.
Toimittajan fiilikset:
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Pienin mahdollinen ongelma natsismissa on hakaristilippu
PuheenvuorotNatsismi ei tullut Suomeen itsenäisyyspäivänä, mutta asioista alettiin vihdoin puhua oikeilla nimillä.
