Suonpää: Herra Heinämäki -kohu osoitti suomalaisten rasismin, eikä se kohdistu intiaaneihin vaan saamelaisiin

Suonpää: Herra Heinämäki -kohu osoitti suomalaisten rasismin, eikä se kohdistu intiaaneihin vaan saamelaisiin

Vuosi on 2018, ja kymmenet suomalaiset juhlivat sananvapauttaan lähettämällä saamelaiselle naiselle törkypostia ja väkivaltaisia uhkauksia.

Jos yksi ihminen sanoo mielipiteensä ja 2 000 poraa sen mielipiteen olevan tyhmä, miksi me nimitämme sitä yhtä mielensäpahoittajaksi? Tällaista pohdiskelin pari päivää sitten, niin hämmentävältä keskustelu Herra Heinämäen Lato-orkesterin ympärillä näytti. Pari päivää myöhemmin huomaan arvioni menneen pahasti alakanttiin. Nyt jo yli 7 000 ihmistä on allekirjoittanut adressin, jossa Yleisradiota vaaditaan palauttamaan suosittu lastenohjelma paikalleen.

Kyse oli lopulta aika yksinkertaisesta asiasta, ja juuri näin yksinkertaista kaavaa nämä loukkaantumiskohut nykyisin muutenkin noudattavat. Kohun ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu ”loukkaantuminen”. Tällä kertaa kyse oli Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtajasta Petra Laitista, jonka silmiin oli osunut Herra Heinämäen Lato-orkesteri Pikku Kakkosessa. Yksi orkesterin jäsenistä on pukeutunut intiaanipäähineeseen ja näyttää samalta kuin intiaanit populaarikulttuurissa yleensäkin, valkoiselta mieheltä, jolla on hassu sulkahattu. Viime vuosina on muutenkin keskusteltu siitä, miten vähemmistöjä mediassa esitellään, joten nyt Laiti kysyi Yleisradiolta, josko aika olisi jo ajanut tällaisen intiaanikuvaston ohi.

Suurin uhka suomalaisten sananvapaudelle on, että kansalainen käyttää sananvapauttaan.

Tätä vaihetta nimitetään nykyisin loukkaantumiseksi, vaikka tosiasiassa kukaan ei vielä ollut loukkaantunut yhtään mistään. Petra Laiti oli esittänyt kysymyksen. Yleisradio reagoi siihen toteamalla, että Laiti taitaa olla aivan oikeassa ja siirsi lastenohjelman vanhat jaksot Yle Areenasta Ylen Elävään Arkistoon, jossa niitä voi jatkossakin katsella. Orkesteri piti Ylen nopeaa ratkaisua tylynä, mutta oli itse asiasta silti samaa mieltä Laitin kanssa. Myös Herra Heinämäen Lato-orkesterissa on pohdittu intiaanikuvastoa ja todettu, että Punanatan hahmo kaipaisi pientä remonttia.

Tämä olisi voinut olla malliesimerkki kansalaisvaikuttamisesta. Juuri tähän nuoria pitäisi jo koulussa kannustaa: sanokaa rohkeasti mielipiteenne ja joskus teitä kuunnellaan. Vaan ei, tästä eteenpäin keskustelu meni päin helvettiä. Loukkaantumiskohu on suorastaan masentava esimerkki siitä, miten heikkoa sananvapaus on Suomessa.

Kohun tässä vaiheessa nousi keskustelun keskiöön sananvapaus. Kävi nimittäin ilmi, että suurin uhka suomalaisten sananvapaudelle on, että kansalainen käyttää sananvapauttaan. Näin ei saisi tehdä, etenkään, jos on nainen tai saamelainen tai pahimmillaan molempia. Vaikka Herra Heinämäen Lato-orkesterin sananvapautta ei kukaan varsinaisesti ollutkaan uhannut, heräsivät sadat ihmiset tätä vapautta puolustamaan. Koska hyökkäys on paras puolustus, se tehtiin parjaamalla Laitia sosiaalisessa mediassa. Vuosi on 2018, ja kymmenet suomalaiset juhlivat sananvapauttaan lähettämällä saamelaiselle naiselle törkypostia ja väkivaltaisia uhkauksia. Silti tämän kertomuksen mielensäpahoittaja on vihapostin vastaanottaja.

Lopulta lehtiotsikoihin pääsi lähinnä saamelaisten loukkaantuminen, ja jopa yllättävän moni muuten tervepäinen ihminen yhtyi pilkkaan intiaanipäähinevitseineen. Herra Heinämäki -kohu oli kertomus siitä rasismista, jota meidän on kaikkein vaikein huomata. Sitä, että muusikko soittaa lapsille bassoa hassussa sulkapäähineessä, en minäkään toki osaa rasismina pitää. Sen sijaan keskustelun leimaaminen saamelaisten loukkaantumiseksi, puhe raivosaamelaisista, on rasismia ihan puhtaimmillaan. Niin vaikea suomalaisten on vieläkin hyväksyä alkuperäiskansaan kuuluvan sananvapautta, että se edelleen yritetään estää vihapostilla ja pilkkanaurulla. Sen naurun takaa on ihan turha jeesustella mitään sananvapaudesta.

Korjaus 2.5. kello 15.50: Herra Heinämäkeen viitattiin jutun otsikossa aiemmin virheellisesti Herra Heinähattuna.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi