Isän jälki -näytelmässä talvisodan kenttäpappia esittää Riku J. Korhonen.
Tämä kolahti: Monologi yhdistää kenttäpapin tarinan ja sukupolvikokemukset isän puutteesta
Isän jälki kertoo tositarinan kenttäpapista ja siitä, minkä jäljen sota jätti myös seuraaviin sukupolviin.
Kollaa kesti, mutta minkälaisen jäljen sota jätti? Mitä merkitsi, jos isä ei sodasta koskaan palannut? Tällaisia kysymyksiä Espoon kaupunginteatterin teos Isän jälki – Kollaan kenttäpapin tarina herätti.
Riku J. Korhonen tekee hengästyttävän roolin monologissa, jonka on itse dramatisoinut. Korhonen esittää kolmen sukupolven miehiä. Neljäs, pappi ja reservin vänrikki Jouni Heiskasta edeltävä miespolvi puuttuu, sillä hän menetti oman isänsä lapsena.
Heiskanen oli pappi, jonka aatemaailmaa väritti Akateemisen Karjala-Seuran kansallismielisyys ja ryssäviha. Hän pelkäsi pelkäämistä ja etsiytyi sodassa etulinjoille, sinne, missä hänen seurakuntansakin oli. Sodassa hän tarjosi lohdutusta ja tukea, mutta joutui myös pakottamaan miehiä takaisin tulihelvettiin.
Sota muutti miestä. Muutos jäi kuitenkin kesken, sillä Heiskanen katosi jatkosodan alussa. Vaimo odotti häntä kuolemaansa asti. Näytelmässä isän puute johtaa pojan puhumattomuuteen ja siihen, että kolmaskin sukupolvi on luhistua taakkojensa alle. Pitäisikö muka soittaa palvelevaan puhelimeen, kuuluu kysymys.
Näytelmän lähteinä on kolme kirjaa eli Marjo Heiskasen Kollaan kenttäpapin tarina, Jorma Heiskasen Kenttäpappina Kollaalla sekä Erkki Palolammen Kollaa kestää. Jäljellä on kaksi esitystä, 4.12. kello 13 ja 5.12. kello 19. Esitykset ovat Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa.
Fiilikset:
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Joulumaa-elokuva sai pohtimaan läheisten merkitystä
Hyvä elämäJoulu voi tuntua ahdistavalta, jos sen joutuu tahtomattaan viettämään yksin.
