Pääkaupunkiseudulla seurakunta tulee ihmistä vastaan verkossa, seurakuntalehdessä, hautausmaalla ja joulukalenterissa
Kaupunkilaisten mielikuvissa kirkko on luotettava, avoin ja uskottava, mutta toisaalta rutiininomainen, kangistunut ja varovainen.
Suomen evankelis-luterilaiset kaupunkiseurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi. Ne koetaan myös aiempaa rohkeammiksi ja kokeilunhaluisemmiksi.
Tämä käy ilmi maalis-huhtikuussa tehdystä Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselystä 2025. Siihen osallistui maamme 16 kaupunkiseurakuntaa ja seurakuntayhtymää. Mukana olivat myös Espoo, Helsinki ja Vantaa.
Espoossa ja Helsingissä vastaajat arvioivat seurakunnat huomattavasti aikaisempaa kokeilunhaluisimmiksi. Vantaalla seurakunnat arvioitiin puolestaan entistä liberaalimmiksi.
Aiemmin tehtyihin samanlaisiin kyselyihin verrattuna koko aineistossa muutokset ovat pieniä, mutta alle 25-vuotiaat miehet erottuvat edelleen myönteisyydessä seurakuntia kohtaan. Vuonna 2021 tästä ikäryhmästä 32 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakuntaan ja vuonna 2023 40 prosenttia. Tänä vuonna luku on 44 prosenttia.
Nuoret naiset kokevat kirkon arvot omiksi entistä useammin
Kysymyksessä kirkon arvojen ja omien arvojen samanlaisuudesta huomioitavaa on, että arvojen samanlaisuus on lisääntynyt verrattuna vuoteen 2023.
– Muutos on tapahtunut kaikilla alueilla samaan suuntaan, ja arvojen vastaavuus on lisääntynyt erityisesti naisten keskuudessa useissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 18–24-vuotiaiden naisten ikäryhmässä kaksi vuotta sitten 27 prosenttia vastasi kirkon edustamien arvojen vastaavan omia arvojaan, kun tänä vuonna vastaavuus on 38 prosenttia, kertoo Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön tutkija Kimmo Ketola.
– Aiemmissa kyselyissä tämän suuntainen muutos on näkynyt lähinnä nuorten miesten keskuudessa. Tässä aineistossa liikahduksia näkyy myös naisten keskuudessa.
Tänä vuonna kyselyssä 38 prosenttia nuorista naisista oli sitä mieltä, että heidän arvonsa ovat samanlaisia kuin kirkon arvot.
Seurakuntalehdet tavoittavat kirkon jäsenet
Nykypäivänä suhde seurakuntiin toteutuu kyselyn perusteella merkittävässä määrin median välityksellä. Kaikkiaan noin 59 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa seurakunnan verkossa tai osallistumalla verkkotapahtumaan tai median tai viestinnän tavoittamana.
Seurakuntalehdet tavoittavat edelleen hyvin kirkkoon kuuluvat vastaajat. Kirkko ja kaupunki -lehden myötä seurakunnat tavoittavat Helsingissä 65 prosenttia kirkkoon kuuluvista vastaajista, Vantaalla 64 prosenttia ja Espoossa 63 prosenttia.
Kyselyn perusteella useimmin seurakunnan kanssa ollaan tekemisissä hautausmaalla käydessä. Näin vastasi 43 prosenttia kaikista vastaajista. Noin 33 prosenttia kirkkoon kuuluvista on ollut seurakunnassa joko vieraana tai osallistujana kirkollisessa toimituksessa, kuten häissä tai hautajaisissa.
Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla koteihin jaettava joulukalenteri on tavoittanut hyvin kirkkoon kuuluvat.
Myötätuntoa, tyytyväisyyttä ja pettymyksen tunteita
Seurakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään kyselyn mukaan kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitoa. Seuraavaksi tärkeimpänä on vähäosaisista ja vanhuksista huolehtiminen. Onnistuneena pidetään myös seurakuntien lapsille ja nuorille järjestämää mielekästä tekemistä.
Osana tutkimusta kysyttiin, minkälaisia tunteita ja mielikuvia kirkko ja seurakunnat herättävät. Lopputulos kertoo, että myönteiset tunteet ovat lisääntyneet hiukan sekä kirkkoon kuuluvilla että kirkkoon kuulumattomilla.
On kiinnostavaa pohtia, mikä selittää kuplinnan nuorimmissa ikäryhmissä.
Yleisimmät tunteet kirkkoa ja seurakuntia kohtaan ovat myötätunto, tyytyväisyys ja pettymys. Noin viidennekselle kyselyyn vastanneista kirkko ei herätä minkäänlaista tunnetta.
Kirkkoa luonnehditaan sanoilla luotettava, aktiivinen ja hyvä. Ei-imartelevia kirkkoon liitettyjä adjektiiveja ovat etäinen, tuntematon ja näkymätön.
Luotettavuus, avoimuus, uskottavuus ja toisaalta rutiininomaisuus, kangistuneisuus ja varovaisuus kertovat vastaajien mielikuvista kirkosta ja seurakunnista.
– Mielikuvat muuttuvat yleensä hitaasti, mutta joidenkin kysymysten kohdalla tunnistamme selkeän ja johdonmukaisen trendin. On kiinnostavaa pohtia, mikä selittää kuplinnan nuorimmissa ikäryhmissä, sanoo Kimmo Ketola.
Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely 2025
Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2025 kaikkiaan 16:n seurakunnan ja seurakuntayhtymän alueella.
Kyselyyn vastasi reilut 8 000 suomalaista.
Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018, 2021 ja 2023.
Kyselyn toimeksiantajana olivat Kirkkohallitus sekä seurakunnat ja seurakuntayhtymät kaupungeissa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vantaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tapakristillisyys hiipuu, kirkko elää vielä, sanoo tietokirjailija Janne Saarikivi, joka käy itsekin kirkossa
Hengellisyys”Kun itse käyn riviseurakuntalaisena kirkossa, niin en koe sitä tekopyhäksi tai laimeaksi”, sanoo usein räväkästi kantaa ottava Saarikivi.
