Vuonna 2024 evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi yli 1900 nuorta rippikoulun yhteydessä. Kuva: Jussi Vierimaa/Kirkon kuvapankki
Kirkon jäsenmäärän lasku loiveni vuonna 2024 – ripari-ikäisiä ja nuoria aikuisia liittyi kirkkoon entistä enemmän
Helsingissä kirkkoon liittyi yli sata ripari-ikäistä nuorta enemmän kuin vuonna 2023 eli 319 henkilöä. Vantaalla kastettiin noin sata vauvaa enemmän kuin edellisvuonna.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuoreiden jäsentilastojen mukaan kirkkoon kuului vuoden 2024 lopussa 62,2 prosenttia väestöstä eli 3,5 miljoonaa suomalaista. Laskua oli 1,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Samaan aikaan kirkon jäseneksi liittyi yli 2000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2023 eli reilut 23 000 henkilöä. Suurin liittyneiden ikäryhmä oli 30–39-vuotiaat, joita oli 30 prosenttia. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi yli 1900 nuorta.
Kirkosta erosi 51 300 ihmistä, mikä oli 3700 vähemmän kuin edellisvuonna.
Lähde: Kirkon tilastopalvelu Jäsentilasto 2024 & tilastoasiantuntija Aki Niemi, HSRKY
Suuri osa kirkkoon liittyneistä on nuoria
Pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnissa kehitys oli samansuuntainen. Jäsenmäärä kyllä laski, mutta lasku loiveni.
Samaan aikaan Helsingissä kirkkoon liittyi enemmän ihmisiä kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, ja heistä yli puolet oli 20–39-vuotiaita. Kirkosta erosi viime vuonna 6 089 helsinkiläistä, mikä oli 739 vähemmän kuin edellisvuonna. Eroajista 71 prosenttia kuuluu ikähaarukkaan 18−39-vuotiaat.
Rippikoululaisten määrä on noussut noin kahdella sadalla henkilöllä vuodessa vuosien 2017–2022 keskimääräisestä tasosta. Helsingissä jäsenten suurin ikäluokka ovat vuonna 2000 syntyneet eli 24-vuotiaat, joita oli vuodenvaihteessa 4831.
Vantaalla kastettin 933 alle vuoden ikäistä lasta, mikä oli 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Rippikoulu säilytti vahvan asemansa: vuonna 2024 rippikoulun kävi 93 prosenttia 15–16-vuotiaista vantaalaisista kirkon jäsenistä. Rippikoulun kävi yhteensä 1675 vantaalaista. Tähän lukuun sisältyvät myös aikuisrippikoululaiset. 17-vuotiaita tai sitä vanhempia rippikoulun suorittaneita oli 62.
Kirkollisesti avioliittoon vihittiin 251 vantaalaisparia, ja 9 paria sai maistraatissa solmitulle avioliitolleen kirkollisen siunauksen.
Espoossa kirkosta erosi 2641 ihmistä, mikä on 220 ihmistä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Esimerkiksi 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä eronneita oli 170 vähemmän ja liittyneitä 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes joka toinen espoolainen on kirkon jäsen.
Pääkaupunkiseudulla kirkkoon kuuluu 45–49 prosenttia väestöstä
Vantaalla evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului vuoden lopussa 45,1 prosenttia kaupungin väestöstä eli 113 420 ihmistä, laskua edellisvuodesta 1,7 prosenttiyksikköä.
Espoossa kirkkoon kuului 48,6 prosenttia kaupunkilaisista eli 156 049 ihmistä, laskua 1,6 prosenttiyksikköä.
Helsingissä seurakuntiin kuului 44,9 prosenttia väestöstä eli 307 247 ihmistä, laskua 1,1 prosenttiyksikköä.
Kauniaisten suomenkielisessä seurakunnassa oli vuoden 2024 lopussa 4176 jäsentä eli 69 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kirkkoon liittyi 36 henkilöä ja kirkosta erosi 51 henkilöä. Kastettuja oli 11 ja kuolleita 46. Seurakuntaan muuttaneita ja pois muuttaneita oli melkein saman verran, 321 ja 323.
Lähde: Kirkon tilastopalvelu Jäsentilasto 2024 & tilastoasiantuntija Aki Niemi, HSRKY
Suomen- ja ruotsinkielisistä suuri osa kuuluu kirkkoon
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Heistä vain noin 2 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Jos katsotaan kotimaisia kieliä puhuvaa väestöä, jäsenprosentit ovat lähellä koko Suomen tasoa Espoossa (64,5 prosenttia) ja Vantaalla (62,3 prosenttia suomenkielisistä ja 69,7 prosenttia ruotsinkielisistä). Helsingissä suomenkielisten jäsenprosentti on 56 ja ruotsinkielisten 59. Osa muunkielisistä kuuluu muihin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat erilaisia, ja myös kirkkoon kuuluvuus vaihtelee. Alueen ikäjakauma ja muunkielisten osuus vaikuttavat. Suurin jäsenprosentti on Pakilan seurakunnassa (62,9), Tapiolan seurakunnassa (54,1 ja suomenkielisestä väestöstä 66,5 ) ja Hämeenkylän seurakunnassa (50,6 ja suomenkielisestä väestöstä 65,5). Alle 40 prosentin mennään Vantaalla Hakunilan seurakunnassa sekä Helsingissä Mikaelin ja Paavalin seurakunnissa. Espoossa Leppävaaran seurakunnan jäsenprosentti oli alhaisin, mutta pysyi yli 40:ssä.
Kirkon jäsenmäärään vaikuttavat liittymisten ja eroamisten lisäksi kuolleisuus, kastettujen lasten väheneminen sekä maan sisäinen ja kansainvälinen muuttoliike. Vuonna 2024 esimerkiksi Espoo sai ennakkotietojen mukaan yli 6 800 uutta asukasta ja Vantaa lähes 4000. Heistä suurin osa oli muita kuin Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia.
Korjattu tieto Vantaalla alle vuoden ikäisinä kastettujen lasten määrästä 25.2.25 klo 12.10.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rippikouluikäisten tyttöjen usko Jumalaan kasvoi voimakkaasti – tutkijat esittävät ilmiölle useita mahdollisia selityksiä
Ajankohtaista HengellisyysViime vuosina tehdyistä tutkimuksista käy ilmi, että nuorten uskonnollisuus on poikkeuksellisen voimakkaassa liikkeessä. Viime vuoden rippikoulukyselyjen tulokset yllättivät tutkijat.
