Maijaleena Kupiaisen mukaan uskonnonopetuksen merkitys ei ole nykymaailmassa ainakaan vähenemässä.
”Nuoret kyllä ymmärtävät uskonnonopetuksen tärkeyden”, sanoo Tikkurilan lukion opettaja Maijaleena Kupiainen
Uskonnonopettaja Maijaleena Kupiaisen mukaan opetuksessa on entistä enemmän esillä se, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä.
Maijaleena Kupiainen, opetat uskontoa, elämänkatsomustietoa ja terveystietoa Tikkurilan lukiossa. Miksi uskonto on edelleen tärkeä oppiaine?
– Uskonnonopetuksen merkitys ei ole nykymaailmassa ainakaan vähenemässä. Mielestäni nuoretkin ymmärtävät sen merkityksen – heille ei tarvitse kauheasti perustella, miksi uskonto on tärkeä oppiaine.
– Uskonto ja kaikki katsomusaineet ovat hyödyllisiä niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnallekin. Ne auttavat oman maailmankuvan rakentamisessa ja elämänkatsomuksen pohtimisessa. Lisäksi katsomusaineet kehittävät kohtaamisen taitoja ja empatiaa, sillä ne syventävät ymmärrystä erilaisissa kulttuuriympäristöissä eläviä ihmisiä kohtaan. Tähän liittyy myös sen kunnioittaminen, mikä toiselle on pyhää.
Mitkä asiat korostuvat uskonnonopetuksessa 2020-luvulla?
– Nyt tuntuu korostuvan uskontojen ja katsomusten sisäinen moninaisuus. Ymmärretään, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä. Lisäksi jokainen yksittäinen uskonnonharjoittaja elää uskoa omalla tavallaan. Se tekee uskonnon tutkiskelusta loputtoman mielenkiintoista. Eletty uskonto ja virallisen uskonnollisuuden ulkopuolinen uskonnollisuus ovat entistä enemmän esillä.
Mielestäni lukioon pitäisi saada yhteinen katsomusaine niin pian kuin mahdollista.
– Lisäksi nykyään pohditaan usealla opintojaksolla uskontojen roolia yhteiskunnallisessa ja globaalissa kehityksessä. Myös medialukutaidot ovat entistä tärkeämpiä. Etiikkaa on sen sijaan siirretty uskonnonopetuksesta enemmän filosofian oppiaineen puolelle.
Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että kouluihin tarvittaisiin kaikille yhteinen katsomusaine sen sijaan, että osa opiskelee uskontoa ja osa elämänkatsomustietoa. Mitä eroa näillä kahdella oppiaineella on, ja mikä on sinun mielipiteesi asiaan?
– Elämänkatsomustiedossa on enemmän aikaa oman katsomuksen pohtimiselle ja rakentamiselle. Siinä käsitellään laajasti myös uskontojen ulkopuolisia katsomuksia. Uskonto taas on tietosisältöisempi oppiaine. Minusta molemmat ovat valtavan hienoja oppiaineita, ja niillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
– Mielestäni lukioon pitäisi saada yhteinen katsomusaine niin pian kuin mahdollista – mieluiten se olisi saanut tapahtua jo kymmenen vuotta sitten. Suomen yliopisto- ja koulumaailmassa riittäisi osaamista upean uuden katsomusaineen rakentamiseen niin, että myös tärkeät vähemmistökysymykset huomioitaisiin.
Mitkä teemat ja aiheet kiinnostavat nuoria eniten?
– Ajankohtaiset teemat herättävät eniten kiinnostusta ja keskustelua. Tänä syksynä olemme keskustelleet esimerkiksi Koraanin polttamisesta ja uskonnon näkymisestä julkisissa tiloissa esimerkiksi pukeutumisen muodossa. Lisäksi uskontoilmiön moninaisuus tuntuu kiehtovan monia.
Mikä on sinun työssäsi parasta, entä vaikeinta?
– Parasta ovat ihanat nuoret ja työkaverit sekä se, että joka päivä oppii uutta. Haastavinta on se, että yhteiskunnan kouluille asettamat vaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta.
Lähestyn ajatusta pyhästä vähän varovasti.
– Kun yhteiskunnallisiin haasteisiin yritetään vastata niin, että koulu hoitaa ja ratkaisee ongelmat, niin päädytään jatkuvasti uudistamaan ja korjaamaan kouluissa sellaisiakin asioita, joita ei tarvitsisi korjata. Arjessa haastavinta on nähdä, että monilla nuorilla on paljon haasteita elämässään, mutta väylät heidän auttamiseensa ovat hyvin rajalliset.
Mikä on sinulle pyhää?
– Lähestyn ajatusta pyhästä vähän varovasti. Silti yksi asia, jonka ajattelen varmasti olevan pyhää, on toivo siitä, että on olemassa perimmäinen rauha ja rakkaus, ehkä myös jokin perimmäinen Pyhä.
– Ajattelen pyhyyden olevan jotain tämän- ja tuonpuoleisen rajapinnalla. Se ilmenee minulle hyvin monella tapaa – syntymä, elämä ja kuolema jo itsessään ovat pyhiä asioita. Koen pyhyyden kokemuksia erilaisissa paikoissa ja tilanteissa: esimerkiksi kirkossa, luonnossa ja vaikkapa teatterissa.
Maijaleena Kupiaisen mukaan uskonnonopetuksessa käsitellään myös virallisten uskontojen ulkopuolista uskonnollisuutta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kevään abi Frida Nummi kirjoittaa uskonnon: ”Uskonnon kursseilla olen oppinut ajattelemaan suuremman kaavan kautta”
Hyvä elämäVantaalaisesta Frida Nummista on ollut kiehtovaa huomata, kuinka laajasti uskonnot ovat vaikuttaneet kulttuuriin, taiteeseen ja yhteiskuntaan.
