Late Mäntylä työskenteli Helsingin yliopistolaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappina Helsingin seurakuntayhtymässä. Työsuhde päättyi kevättalvella 2025 työnantajan kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti.
Helsingin seurakuntayhtymä toimi lainvastaisesti, kun se ei puuttunut muunsukupuolisen papin Late Mäntylän kokemaan häirintään – ”Kun ihminen on tuonut selkeästi sukupuoli-identiteettinsä esiin, sitä pitää kunnioittaa”
Sekä aluehallintovirasto että tasa-arvovaltuutettu ovat antaneet ratkaisunsa oppilaitospastori Late Mäntylän tapauksessa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja tasa-arvovaltuutettu katsovat Helsingin seurakuntayhtymän rikkoneen sekä työturvallisuus- että tasa-arvolakia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) joulukuussa 2024 antaman tarkastuskertomuksen mukaan seurakuntayhtymä oli laiminlyönyt velvollisuuttaan selvittää oppilaitospastori Late Mäntylän terveyttä vaarantavat kuormitustekijät sekä välttää ja vähentää niitä.
Tasa-arvovaltuutettu puolestaan katsoi maaliskuussa 2025 antamassaan lausunnossa, ettei seurakuntayhtymä ryhtynyt riittäviin toimiin puuttuakseen Mäntylän kohtaamaan häirintään. Aluehallintoviraston ja tasa-arvovaltuutetun linjauksista kertoi ensimmäisenä STT.
Myös julkisuudessa muunsukupuolisuudestaan puhunutta Mäntylää väärinsukupuolitettiin työyhteisössä, häntä kutsuttiin esimerkiksi naiseksi, leidiksi ja sisareksi. Mäntylän mukaan tämä oli toistuvaa eikä asiaan puututtu, vaikka hän huomautti asiasta ja kertoi siitä esihenkilöilleen.
Kuormitusta aiheuttavia tekijöitä oli useita. Mäntylän mukaan hänet eristettiin ja jätettiin tiimin ulkopuolelle. Kaikki tämä vaikutti hänen fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaansa ja aiheutti pitkiä sairauslomia.
Late Mäntylä työskenteli Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappina. Hän lopetti työt Helsingin seurakuntayhtymässä helmikuun 2025 lopussa sopimuksella, jonka mukaan hänelle maksettiin yhdeksän kuukauden palkkakorvaus ja pitämättömät lomapäivät.
Muunsukupuolisuutta ei ymmärretä tai haluta ymmärtää
Late Mäntylä kertoo Kirkko ja kaupungille olevansa tyytyväinen AVI:n ja tasa-arvovaltuutetun tarkastuskertomukseen ja lausuntoon.
– AVI:n tarkastuskertomus oli käänteentekevä. Se päätti tämän kafkamaisuuden, silloin tunsin saaneeni toimijuuteni takaisin.
– Tasa-arvovaltuutetun lausunnossa olin tyytyväinen siihen, että siinä todettiin, että syrjintäolettama on syntynyt eikä työnantaja ole ottanut häirintää vakavasti eikä puuttunut siihen.
Ihminen saa uskoa mitä haluaa, mutta laki edellyttää, että ihmisen omaa määrittelyä pitää kunnioittaa.
Häirintä tapahtui Mäntylän mukaan tiimissä ja liittyi siihen, ettei muunsukupuolisuutta ymmärretä tai haluta ymmärtää. Ei ole olennaista, onko häirintä ollut tahatonta vai tahallista.
– Tarkoituksellisuutta ei edes edellytetä. Jokainen tietää, että jos nyrkki osuu silmään, se sattuu yhtä lailla riippumatta siitä, onko isketty tarkoituksella vai vahingossa.
– En usko hetkeäkään, että kukaan olisi tahallaan halunnut minua loukata, mutta kun ihminen on tuonut selkeästi sukupuoli-identiteettinsä esiin, sitä pitää kunnioittaa. Ihminen saa uskoa mitä haluaa, mutta myös laki edellyttää ihmisen sukupuoli-identiteetin kunnioittamista.
Ajan myötä tilanne tiimissä muuttui vaikeammaksi. Mäntylän mukaan tähän vaikutti osaltaan hänen vuonna 2022 Helsingin Sanomille antamansa haastattelu, jossa hän mainitsi muun muassa työyhteisössä kokemastaan häirinnästä ja siitä, etteivät kaikki tervehdi häntä työpaikalla.
Osa kollegoista toimitti esihenkilölle kirjeen, jossa Mäntylää syytettiin muun muassa tunteenpurkauksista sekä kyvyttömyydestä ottaa vastaan kritiikkiä. Mäntylä ei saanut työnantajalta kirjallista dokumenttia, jossa väitetyt tilanteet olisi yksilöity.
Seurakuntayhtymän mukaan epäasiallisen käyttäytymisen kriteerit eivät täyttyneet
Tasa-arvovaltuutetulle antamassaan vastauksessa Helsingin seurakuntayhtymä katsoi, etteivät tapahtumat ylittäneet kynnystä, joka täyttäisi lain tarkoittaman epäasiallisen käyttäytymisen kriteerit. Näin asian näkee Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén.
– Edelleen olen sitä mieltä, että sellaisia kriteerejä ei ole ylitetty, hän sanoo.
Forsénin mukaan työnantajan velvollisuus ei ole ainoastaan todeta, ovatko kriteerit täyttyneet, vaan osoittaa, että se on tietoinen siitä, mikä laki määrää ja että asioita on käsitelty.
– Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että koska emme ole kyenneet ilmoittamaan millä tavalla olemme huomioineet pykäliä, on myös mahdotonta nähdä, ovatko toimenpiteet olleet riittäviä ja liittyvätkö ne juuri tähän tapaukseen. Tästä syystä tasa-arvovaltuutettu toteaa, että on olettavaa, että emme ole täyttäneet sitä mitä yhdenvertaisuuslaki meiltä edellyttää.
Forsénin käsityksen mukaan Mäntylän loukkaaminen ei ole ollut tahallista.
– Sen verran kun olen näitä asioita selvittänyt, mitä olen todella tehnyt näiden vuosien aikana, niin minulla on sellainen käsitys, että häntä ei ole tahdottu millään tavalla loukata. Päinvastoin, on haluttu ymmärtää.
Late Mäntylä viihtyi yliopistomaailmassa ja koki, että siellä hänen oli hyvä tehdä töitä ja hän sai arvostusta.
Työnkuvaa muutettiin verkkopainotteisemmaksi
AVI:n tarkastuskertomuksessa nostettiin esiin terveyttä vaarantavat kuormitustekijät, niiden välttäminen ja vähentäminen. Stefan Forsénin mukaan Mäntylän työn kuormittavuutta pyrittiin vähentämään.
– Kun AVI nostaa esiin kuormittavia tekijöitä, niin emme ole pystyneet osoittamaan, millaisiin toimiin olemme ryhtyneet. Mielestäni olemme ryhtyneet hyvin moneen, tässä on ollut mukana työnohjaus, työterveyshuolto, eri konsulttien ja psykologien käyttö. Emme ole ilmeisesti pystyneet osoittamaan kaikkea ja vieläkin enemmän olisi pitänyt tehdä, Forsén sanoo.
Late Mäntylän työnkuvaa muutettiin verkkopainotteisemmaksi. Työnantaja ei kuitenkaan Mäntylän mukaan lähtenyt selvittämään riittävällä tavalla häirintä- ja syrjintäkokemusta ja tiimin tilannetta.
– Ja sitten kun työnantaja lähti sitä sitten ratkomaan, työnantajan toimenpiteet kohdistuivat koko tiimiin, eivät minuun. Lain mukaan niiden pitäisi kohdentua kuormituksesta ilmoittaneeseen työntekijään ja tätä ei tapahtunut, Late Mäntylä sanoo.
Seurakuntayhtymässä alkoi uuden yhdenvertaisuusohjelman laatiminen
Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävä kansalaisjärjestö Seta uutisoi Late Mäntylän tapauksesta 28. huhtikuuta. Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo toteaa uutisessa, että on tärkeää, että saadaan viranomaisten ratkaisuja, jotka koskevat sukupuoli-identiteettiin perustuvaa häirintää.
Uskooko Late Mäntylä, että tämä on jonkinlainen ennakkotapaus?
– En tiedä, onko kukaan muu tuonut julkisuuteen vastaavaa tapausta. Ainakaan kirkossa näin ei ole mielestäni tapahtunut, joten siinä mielessä tämä varmasti on jonkinlainen ennakkotapaus. Kerron tapahtuneesta siksi, että syrjivät rakenteet tulisivat esiin, jotta niitä voidaan muuttaa.
Entä millainen vaikutus AVI:n tarkastuskertomuksella ja tasa-arvovaltuutetun lausunnolla on seurakuntayhtymään? Stefan Forsénin mukaan toimiin on ryhdytty jo viime vuonna, kun Mäntylä oli tehnyt ilmoituksen Helsingin seurakuntayhtymästä.
– Suurin vaikutus oli, että totesimme tarvitsevamme uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman. Tänä vuonna tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma hyväksyttiin ja siellä on selkeät ohjeet, miten meidän tulee toimia. Siinä on otettu huomioon nyt esiin nousseet asiat. Tasa-arvovaltuutettu ei vaatinut meiltä muuta kuin että lähetämme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman tiedoksi ja se on tehty, Forsén sanoo.
Nyt on selkeästi todettu, että puuttuminen on työnantajan vastuulla.
Seurakuntayhtymässä on tehty häirintätilanteita varten toimintaohjeet, esihenkilöitä on koulutettu ja työntekijöille on nyt tarjottu mahdollisuus käydä luento- ja verkkokurssi sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden vahvistamisesta.
Forsénin mukaan seurakuntayhtymässä käytäntöjä on nyt tarkasteltu ja koko johto on sitoutunut siihen, että kun joku kuulee jonkun mainitsevan epäasiallisesta käytöksestä, asiaan puututaan. Kaikki myös dokumentoidaan kirjallisesti, jotta voidaan osoittaa, mitä on tapahtunut ja missä järjestyksessä.
– Emme voi myöskään enää hyväksyä sitä, että joku sanoo, ettei halua sekaantua asiaan, vaikka on kuullut tai nähnyt jotakin. Nyt on selkeästi todettu, että puuttuminen on työnantajan vastuulla.
Yliopistomaailmasta vain hyvää sanottavaa
Late Mäntylän työsuhde Helsingin seurakuntayhtymän kanssa päättyi helmikuun 2025 lopussa erosopimuksella. Aloite sopimuksen tekoon tuli Mäntylältä itseltään.
Sopimusluonnoksen ensimmäisessä versiossa oli mukana vaitiolokirjaus, joka olisi kieltänyt Mäntylää puhumasta tapahtumista 10 000 euron sakon uhalla. Mäntylä ei suostunut vaitiolokirjaukseen.
Stefan Forsénin mukaan tässä ajateltiin asiaa työntekijän näkökulmasta.
– Ei meillä ole paljon kokemusta tällaisista sopimuksista, mutta sen verran kuitenkin, että näihin asioihin saattaa liittyä yksityisyyteen liittyviä asioita ja siitä syystä asioita ei tuoda esille julkisuuteen. Työnantajalle se ei ole niin iso asia, hän sanoo.
Late Mäntylä näkee asian toisin. Hän sanoo, että kyse oli halusta suojella työnantajan mainetta.
– Eihän minua tarvitse suojata, sillä minua suojaa laki yksityisyyden suojasta.
Late Mäntylän mukaan oppilaitospapin työkin on kuormittavaa, mutta se kuormittavuus ja syrjintä, josta tässä artikkelissa puhutaan, ei liittynyt siihen, mitä hän koki työssään yliopistolla tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappina tai siihen kaikkeen, mitä hän on sosiaalisesti mediassa aktiivisesti kantaa ottavana pappina saanut osakseen. Kyse oli seurakuntayhtymässä tapahtuneista asioista.
– Helsingin yliopistolaisille minulla ei ole muuta kuin lämmintä sanottavaa. Siellä oli tosi hyvä olla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvana ihmisenä. Se oli kunnioittava paikka ja se oli yksi syy, jonka takia olen pystynyt asioitani ajamaan. Se, että minulla oli peilinä yliopistoyhteisö, jossa otetaan todesta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus ja pyritään täyttämään työnantajan velvoite ennaltaehkäistä häirintää ja syrjintää.
– Mitä tulee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, niin vaikka en ole enää virallisesti sen joukon pappi, aktivisti minussa ei kuole. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden edistäminen on agendallani todella korkealla loppuikäni.
Sukupuoleen perustuva häirintä
Sukupuoleen perustuva häirintä on henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Lähde: Helsingin seurakuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien itkevästä seurakuntanuoresta kirkon transvaikuttajaksi ja papiksi: ”Minulla oli epätoivon hetkiä”
HengellisyysJotain Jumalasta jää Mio Kivelän mielestä huomaamatta, jos luomistyön rikkautta ei haluta nähdä.
