Seurakunnat ovat olleet mukana Pride-kulkueessa ja puistojuhlassa. Kuva vuodelta 2019.
Seurakuntien rekkaa ei hyväksytty tämän vuoden Pride-kulkueeseen – taustalla vaikutti kirkolliskokouksen avioliittopäätös
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat kuitenkin Priden yhteisökumppani ja järjestävät omaa ohjelmaa Pride-viikolla.
Pääkaupunkiseudun seurakunnilla ei ole tämän vuoden Helsinki Pride -kulkueessa omaa rekkaa. Helsinki Pride -yhteisö eväsi seurakunnilta tämän mahdollisuuden siksi, että piispainkokouksen esitys kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen sallimisesta ei mennyt läpi toukokuun kirkolliskokouksessa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kotimaa.
Vuonna 2024 pääkaupunkiseudun seurakunnilla oli oma rekka yhdessä Kevan (entiseltä nimeltään Kuntien eläkevakuutus) kanssa, mutta kyseessä oli oikeastaan poikkeustilanne, kertoo Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen.
– Viime vuonna seurakunnat ja Keva pyysivät yhteistä rekkaa. Meillä yksi rekoista oli juuri vapautunut ja silloin annettiin erityisoikeus tähän. Yleensä rekat on varattu meidän omille nuorille, sateenkaareville turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisille ihmisille ja esimerkiksi sateenkaarisenioreille. Tämän lisäksi pääyhteistyökumppaneille on rekat, Kemppainen sanoo.
Tänä vuonna seurakunnilta tuli uusi pyyntö, mutta se evättiin kirkolliskokouksen päätökseen vedoten.
– Päätös nosti yhteisössä pintaan surua siitä, että edelleenkin emme tule kohdatuksi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kirkossa. Kulkue on ensisijaisesti sateenkaariyhteisön ja liittolaisten paikka ja haluamme, että ihmisillä on siellä turvallinen olo. Teimme sellaisen analyysin, että monelle olisi tullut paha mieli, jos kirkko tai seurakunnat olisivat saaneet niin poikkeuksellisen ison näkyvyyden kulkueessa. Yhteisön turvallisuus on meille prioriteettina, Kemppainen kertoo.
Kirkolliskokouksessa käsittelyssä ollut piispojen esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä jakoi mielipiteet myös heidän joukossaan, joiden mielestä sateenkaaripareilla pitäisi olla yhtäläiset oikeudet tulla vihityksi avioliittoon kaikissa seurakunnissa ympäri Suomea. Osa näki asian niin, että kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen salliminen antaisi syrjinnälle luvan jatkua, osan mielestä se olisi ollut askel eteenpäin yhdenvertaisuuden edistämisessä. Keskusteltiinko tästä puolesta, kun seurakuntien osallistumisesta päätettiin?
– Tästä ei keskusteltu. Jos olisi tullut sellainen päätös, että meitä kohdellaan täysin yhdenvertaisesti, tilanne olisi ollut toinen. Yksityiskohtiin ja siihen, olisiko tämän asian läpimeno kirkolliskokouksessa pahentanut vai parantanut tilannetta, en ota kantaa. Joka tapauksessa tilanne on se, että emme tule kohdelluksi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kirkossa, ja niin kauan seurakunnat ja kirkko tulevat herättämään ihmisissä paljon turvattomuutta ja surua.
Kemppainen kuitenkin korostaa, että kulkueeseen ovat muuten tervetulleita kaikki yhteisön jäsenet ja liittolaiset.
Turvallisuuteen joudutaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota
Hiljattain uutisoitiin siitä, että Helsinki Pride -kulkueessa ei tänä vuonna nähdä puolueitten omia blokkeja, puoluetunnuksia tai -banderolleja eikä poliittisia puolueita oteta yhteisökumppaneiksi. Sen sijaan kulkueeseen aiotaan järjestää poliitikkojen yhteisblokki, joka symboloi yli puoluerajojen tapahtuvaa yhteistyötä sateenkaari-ihmisten oikeuksien edistämiseksi. Tähän voivat hakea eduskuntapuolueet, jos ne sitoutuvat sateenkaaripoliittisen ohjelman edistämiseen.
Myöskään Yhdysvaltojen suurlähetystöä ei tänä vuonna toivoteta tervetulleeksi Pride-kulkueeseen. Taustalla on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon päätös purkaa DEI-ohjelmia osana ”woke-ideologian” vastaista taistelua. Annu Kemppaisen mukaan eri tahojen osallistumista ja näkymistä on jouduttu miettimään entistä tarkemmin.
– Asenteet ovat kiristyneet ja kaikenlainen häirintä ja väkivalta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tapahtumia kohtaan ovat lisääntyneet viime vuosina. Pride-tapahtumiin ympäri Suomen kohdistetaan ilkivaltaa. Turvallisuuteen pitää panostaa vuosi vuodelta enemmän, Annu Kemppainen sanoo.
Rekka-päätös ei vaikuta seurakuntien muuhun osallistumiseen
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat mukana Helsinki Pridessa yhteisökumppanina. Tämä tarkoittaa sitä, että taho järjestää omaa ohjelmaa Pride-viikolla. Helsingin seurakunnat ja Helsinki Pride tekevät myös yhteistyötä nuorisotyön puitteissa.
Vaikka pääkaupunkiseudun seurakunnat eivät tänä vuonna näykään Pride-kulkueessa omalla rekallaan, tämä ei vaikuta muutoin tapahtumaan osallistumiseen.
– Tavallaan mikään ei ole muuttunut, koska viime vuoden mukana olo rekalla oli poikkeus. Olemme mukana marssissa, puistojuhlassa ja ohjelmassa, rohkeasti pantapaidoissa ja virkavaatteissa ja ylpeästi kirkkona sateenkaariväen tukemiseksi, Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson kertoo.
Osa seurakunnista osallistuu myös Pride-liputukseen ja esimerkiksi Huopalahden kirkonmäellä järjestetään Pride-piknik.
– Seurakuntien tiloista päättää seurakuntaneuvosto, eli päätökset näistä asioista tehdään seurakuntakohtaisesti. Siihen ei tule mitään yleisohjetta. Jos jossakin lippu ei liehu, se ei tarkoita sitä, etteikö seurakunta olisi Pride-myönteinen vaan sitä, että kaikilla kirkoilla ei ole lipputankoakaan, Mattsson sanoo.
Helsinki Pride on seksuaali- ja sukupuolivähemmistön oikeuksia ajava ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma. Pride-kuukautta juhlitaan koko kesäkuu, ja Helsinki Pride -viikkoa vietetään 23.–29.6.2025.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Uskoani vähätellään, koska olen sateenkaaripappi – minäkin luen Raamattua ja rukoilen
PuheenvuorotTehdäänpä nyt yksi asia selväksi: moni meistä saman sukupuolen avioliittoa kannattavista ihmisistä lukee Raamattua aktiivisesti, kirjoittaa Vehka Kurjenmiekka.
