In God We Trust. Donald Trump ja Hillary Clinton taistelevat siitä, kumman näkemys Amerikasta innostaa äänestäjät liikkeelle. Kuva: Mika Sälevä
Trump ja Clinton taistelevat Amerikan sielusta
Donald Trumpin vaalikampanja on ajanut häntä kannattavan kristillisen oikeiston uskottavuuskriisiin.
"Näin Donald Trump puhuu naisten kourimisesta."
Lauantaiaamuna 8. lokakuuta moni Helsingin Sanomien verkkolehden lukija hieraisi silmiään. Washington Post oli julkaissut vuonna 2005 tehdyn tv-nauhoituksen, joka näytti republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin rehentelemässä naisten ahdistelulla.
”Jos on tähti, naiset antavat tehdä niin. Voi tehdä mitä tahansa”, Trump sanoo videolla.
Trump yritti parannella asemiaan sunnuntaina käydyssä toisessa tv-väittelyssä demokraattien Hillary Clintonia vastaan. Trumpin kampanja sukelsi kuitenkin ennen kokemattomaan kriisiin.
Vajaan viikon kuluttua videon julkistamisesta vaalianalyysisivusto FiveThirtyEight ennusti Clintonille vaalivoittoa 86,9 prosentin todennäköisyydellä.
Sopimus kristillisen oikeiston kanssa
Ennen kourintapuheiden vuotamista julkisuuteen Trump näytti vain vahvistuvan skandaaleista, jotka olisivat kaataneet kenen tahansa muun ehdokkuuden. Todellisuus oli muuttunut tosi-tv:ksi, jossa valehtelu, vihanlietsonta ja poliittisten vastustajien solvaaminen ja uhkaileminen ovat uusi normaali.
Trumpin kannattajaksi ilmoittautunut Dilbert-sarjakuvan tekijä Scott Adams luonnehtii ehdokastaan nerokkaaksi populistiksi, joka vähät välittää tosiasioista, mutta hallitsee taitavasti itseensä ja kilpailijoihinsa liittyviä visuaalisia mielikuvia.
Adamsin mukaan republikaanien esivaalit osoittivat, että Trump on perinteisille poliitikoille mahdoton vastus.
Kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsilan mukaan Trump on kalastellut taitavasti myös herätyskristittyjen ääniä. Ruotsila on käsitellyt useissa tutkimuksissaan uskonnon ja politiikan suhdetta Yhdysvalloissa.
Ruotsilan mukaan Trump on laatinut yhdessä kristillisen oikeiston johtajien kanssa listan henkilöistä, joiden keskuudesta hän lupaa nimittää tulevat korkeimman oikeuden tuomarit. Vastalahjaksi hän sai kristillisen oikeiston johtohahmojen kuten Phyllis Schlaflyn ja Jerry Falwell Jr:n tuen.
Pyhien monumenttien puolesta
Yhteistyö kristillisen oikeiston kanssa on taannut republikaaneille valtaosan valkoisten evankelikaalien eli herätyskristittyjen äänistä jo vuosikymmenien ajan. Ennen kourintapuheiden julkistamista Trumpin kannatus heidän keskuudessaan oli hulppeat 78 prosenttia (Pew Research Center).
Korkeimman oikeuden tuomarit ovat ylin lain tulkitsija monessa kristilliselle oikeistolle tärkeässä kysymyksessä. Syksyllä 2009 julkistettu Manhattanin julkilausuma kiteyttää liikkeen päätavoitteiksi abortin ja sateenkaariavioliittojen vastustamisen sekä uskonnonvapauden puolustamisen.
Liikkeen mielestä kristillisten elementtien riisuminen maan julkisesta elämästä on mennyt liian pitkälle. Uskonnonvapauden loukkauksina pidetään esimerkiksi oppilaitosten rukouspiiritoiminnan rajoittamista ja Kymmenen käskyä -monumenttien poistamista valtion mailta.
"Todellisuudessa monumentit pystytettiin 1950-luvulla markkinoimaan uutta Mooses-elokuvaa", Ruotsila sanoo.
Syvä epäluulo valtiota kohtaan
Kristillinen oikeisto ajaa yhteiskuntamallia, jossa valtio on heikko ja puuttuu mahdollisimman vähän talouden ja työmarkkinoiden toimintaan. Talousliberalismin taustalla on syvä epäluulo valtiota kohtaan.
Ruotsilan mukaan epäluuloa ruokkii teologinen oppi, jota kutsutaan premillennialismiksi.
Kristillisen oikeiston johtajat uskovat, että lähestyvää Kristuksen toista tulemista edeltää antikristuksen aika, jolloin valtiovalta muuttuu kristittyjä vainoavaksi maailmanimperiumiksi.
Julkisen sektorin riisumista perustellaan myös vapaalla tahdolla: jokaisen ihmisen pitää valita kristinusko itsenäisesti ja olla taloudellisissa valinnoissaan mahdollisimman vapaa.
"Itsenäisyys on tärkeää, koska Jeesus käskee ihmisiä tuomaan seurakunnalle oman lahjan, ei verotuksella kerättyä", Ruotsila kertoo.
Oireita antikristuksen ajasta
Barack Obaman presidenttikausi on ollut kristilliselle oikeistolle vaikea. Ruotsilan mukaan se on tuonut rajoituksia konservatiivisten kirkkojen toimintaan ja itsenäisyyteen. Esimerkiksi papin saarna homojen avioliitto-oikeutta vastaan on saattanut johtaa kirkon verovapauden menetykseen.
"Konservatiiviset seurakunnat ja järjestöt menettävät helposti verovapautensa, kun vallassa on demokraattien presidentti. Uskontoihin myönteisesti suhtautunut Bill Clinton oli tosin poikkeus säännöstä", Ruotsila sanoo.
"Obamacare" eli presidentti Obaman toteuttama terveydenhuoltouudistus joutui liikkeen hampaisiin, koska se pakotti kaikki työnantajat tarjoamaan työntekijöilleen terveysvakuutuksen, joka sisältää myös varhaisen raskauden keskeytyksen.
Kiista johti niin sanottuun Hobby-Lobby -oikeudenkäyntiin, joka toi kristilliselle oikeistolle torjuntavoiton.
”Obamacare, homoliitot ja YK nähdään oireina lähestyvästä antikristuksen ajasta, jota vastaan kristillinen oikeisto käy viivytystaistelua”, Ruotsila sanoo.
Rasismi on Amerikan perisynti."
- Trumpista irtisanoutuvat evankelikaalit
Tutkija muistuttaa kuitenkin, että teologiset oppirakennelmat eivät ole tavallisille äänestäjille tärkeitä.
"Amerikkalaiset herätyskristityt eivät ole niin uskonnollisia kuin heidän johtajansa luulevat. Moni on mennyt Trumpin taakse, koska hän tekee sellaista politiikkaa, jota he haluavat, ja lupaa tehdä Amerikasta taas suuren."
Uskonmiehet Trumpin puolesta – naiset vastaan
Kun kourintakohu oli kestänyt noin viikon, Trumpin kannatus valkoisten evankelikaalien keskuudessa oli vähentynyt 68 prosenttiin (Fox News).
Kristillisen oikeiston johtajat pitivät kuitenkin ehdokkaansa puolta. Perhearvojen nimeen vannovien uskonmiesten mielestä asia ei ole tärkeä, koska presidentinvaaleissa ei valita pyhäkoulun opettajaa. Jerry Falwell Jr. vakuutti, että Trump on muuttunut eli kääntynyt henkilökohtaiseen uskoon vuoden 2005 jälkeen.
Vaikutusvaltaiset naisevankelistat kuten Beth Moore vastasivat, että heidän kirkkojaan johtavien miesten pitäisi vihdoinkin ottaa naisten kokema seksuaalinen väkivalta vakavasti.
Myös evankelikaalien suurin lehti Christianity Today irtisanoutui Trumpista. Lehden pääkirjoituksen (10.10.) mukaan Trump on ”kaiken sen ruumiillistuma, jota Raamattu nimittää tyhmäksi”.
Herätyskristityiltä tiukka "ei" rasismille
Espoon kansainvälisen koulun uskonnonopettaja David Huisjen tekee parhaillaan uskonnonfilosofian väitöstutkimusta Yhdysvaltojen kristillisen oikeiston poliittisesta retoriikasta.
Huisjenin mukaan Trumpin kannatus evankelikaalien keskuudessa rakoili jo ennen kuin kourimispuheet vuotivat julkisuuteen.
Ensimmäisen kerran Reaganin jälkeen evankelikaalit huomaavat, että kristillisyys ja republikaanien äänestäminen eivät ole sama asia."
- David Huisjen
Huisjen poimii esimerkiksi laajapohjaisen julkilausuman, jossa kymmenet pastorit, kirkonjohtajat ja vaikuttajat tuomitsevat Trumpin kampanjan rasismin, valkoisen äärinationalismin lietsomisen ja toisiin uskontoihin kohdistuvan mustamaalauksen.
Rasismi on kannanoton mukaan ”Amerikan perisynti”, jonka hyväksyminen ei ole kristitylle mahdollista, olipa tämän poliittinen kanta mikä hyvänsä.
Trump saa moitteita myös naisten solvaamisesta, avioliiton pyhyyden loukkaamisesta, totuuden vähättelystä ja rahan palvonnasta.
Julkilausuma muistuttaa, että Yhdysvaltojen evankelikaalit ovat kaikenikäisiä ja tulevat muun muassa Afrikasta, Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Heillä on myös erilaisia poliittisia näkemyksiä. Viesti on suunnattu medialle, jonka kertomuksessa evankelikaalit ovat usein poliittisesti konservatiivisia valkoisia miehiä.
Tervetullut poliittinen herääminen
Kourintakohun jälkeen tehdyn kyselytutkimuksen mukaan muista kuin valkoihoisista evankelikaaleista 62 prosenttia aikoo äänestää Clintonia (LifeWayResearch). Kaikista amerikkalaisista herätyskristityistä 45 prosenttia aikoo äänestää Trumpia ja 31 prosenttia kannattaa Clintonia.
New York Timesin mukaan erityisesti naiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ja nuoremman polven evankelikaalit ovat jättäneet Trump-rintaman.
Trumpin kampanjan varhaisiin kriitikkoihin kuulunut baptistivaikuttaja Russel Moore arvioi Washington Postissa, että Trumpin tukeminen on vahingoittanut evankelikaalien uskottavuutta pahemmin kuin 1980-luvun tv-evankelistojen skandaalit.
Huisjenin mielestä poliittisen yhtenäisyyden loppuminen on tervetullutta.
”Ensimmäistä kertaa Ronald Reaganin jälkeen evankelikaalien piirissä pysähdytään ajattelemaan ja huomataan, että kristillisyys ja republikaanien äänestäminen eivät ole sama asia. Tämän pitäisi olla kaikille itsestään selvää, mutta niissä piireissä asian ymmärtäminen on ihme”, hän sanoo.
Vain vähän saavutuksia
”Vanha kristillinen oikeisto on pirstoutunut”, Markku Ruotsila vahvistaa.
Ruotsila jäljittää muutosta vuoteen 2008 ja demokraattien esivaaleihin, jolloin sekä Hillary Clinton että Barack Obama alkoivat etsiä kannatusta evankelikaalien piiristä. Demokraatit havahtuivat George W. Bushin toisen vaalivoiton jälkeen siihen, että republikaanien päihittäminen ei onnistu, jos kilpailija kerää herätyskristittyjen äänet.
Clinton ja Obama haastoivat kristillisen oikeiston kampanjalla, jonka ytimessä oli Yhdysvaltojen uskonnollisen vasemmiston teemoja, kuten hyvinvointivaltio, ilmastonmuutos, vastuullinen sijoittaminen, rauhantyö ja köyhyydenvastainen työ.
Vuonna 2015 Yhdysvaltojen korkein oikeus linjasi äänin 5–4, että liitto- tai osavaltioiden laki ei saa kohdella samaa sukupuolta olevia pareja eriarvoisesti. Päätös vei osavaltioilta mahdollisuuden kieltää homojen avioliitto-oikeus.
Asenteiden muuttuminen näkyy myös herätyskristittyjen riveissä. Varsinkin korkeasti koulutetut nuoret vierastavat kristillisen oikeiston moraalioppeja. Vain neljäsosa evankelikaaleista kieltäisi abortin kaikissa olosuhteissa.
”Kristillinen oikeisto on saavuttanut poliittisesti suhteellisen vähän. Saavutukset ovat olleet pieniä ja lyhytaikaisia, niistäkin useimmat Clintonin presidenttikaudelta”, Ruotsila sanoo.
Kaksi Amerikkaa
Kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketola nostaa esiin vielä yhden murroksen: valkoihoisten kristittyjen osuus amerikkalaisista pienenee samalla kun muihin etnisiin ryhmiin kuuluvien kristittyjen ja uskonnollisesti sitoutumattomien osuus kasvaa.
"Republikaanit eivät voi enää luottaa siihen, että vaalit voitetaan valkoisten kristittyjen äänillä", Ketola sanoo.
Kun kaikki 8. marraskuuta annetut äänet on laskettu, tuleva presidentti saa johdettavakseen jyrkästi jakautuneen kansakunnan. "Tai paremminkin kaksi Amerikkaa, jotka elävät omissa maailmoissaan, ja jotka pitävät toisiaan epäamerikkalaisina", Ruotsila sanoo.
Trumpin rasistisella retoriikalla on pitkäaikaisia vaikutuksia vaalituloksesta riippumatta. Jos Trump häviää vaalit, osa häntä kannattaneesta oikeistosta saattaa radikalisoitua, koska "vaalit peukaloitiin".
Lokakuun alkuviikkoina jyrkkä kahtiajako kipunoi Washington Postin ja New York Timesin välittämissä kampanjapuheissa.
”Me olemme ainoa riittävän vahva voima, joka voi pelastaa maamme”, Trump haastoi.
”Minä olen viimeinen asia, joka erottaa teidät maailmanlopusta”, Clinton sanoi.
Mikä kristillinen oikeisto?
Kristillisen oikeisto koostuu yksittäisten teemojen ympärille syntyneistä kansalaisjärjestöistä. Kirkot eivät osallistu niiden toimintaan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Liikkeen poliittiset kannattajat ovat pääosin valkoihoisia evankelikaaleja ja konservatiivisia katolilaisia. Vastakaikua löytyy myös ortodoksijuutalaisten ja mormonien piiristä.
Evankelikaalit ovat eri tunnustuskuntiin kuuluvia herätyskristittyjä. Heitä yhdistävät henkilökohtainen kääntymys, usko Raamatun erehtymättömyyteen ja Jeesuksen ristinkuoleman pelastavaan voimaan sekä aktiivinen evankeliointi.
Jaa tämä artikkeli:
