Kryptan näyttelyssä on nähtävissä yhdeksän turvapaikanhakijan omakuvat. Tässä yksi heistä maalaamassa itseään ja tarinaansa.
Taiteilijat ja turvapaikanhakijat käsittelevät pakolaisuutta Tuomiokirkon kryptan näyttelyssä
Taiteilijat Ulla Remes ja Mari Arvinen sekä yhdeksän turvapaikanhakijaa kertovat Haavaviiva-näyttelyssä lähdön syistä ja siitä, miltä se tuntuu.
Kolmeosainen Haavaviiva-näyttely alkaa heti Tuomiokirkon kryptan aula- ja käytävätiloista. Taiteilija Ulla Remeksen mustavalkoiset tussimaalaukset valottavat pakolaisuuden syitä. Niihin viittaavat teosten nimet, kuten Terroristit, Miinakenttä, Sisällissota, Taistelu luonnonvaroista, Maa palaa ja Rauniot.
– Mustavalkoisuus kuvaa tunteiden maailmaa, josta kaikki värit ovat kadonneet. Toisaalta kaikissa taisteluissa hyödynnetään mustavalkoista maailmankuvaa, viholliskuvan rakentamista, Remes selvittää.
Kryptan salissa on hieman toisenlainen tunnelma. Taiteilija Mari Arvisen maalauksiin sisältyy varsinaista värien ilotulitusta.
– Niissä kuvataan tummia tunteita, mutta myös armollisuutta, virvoitusta ja rauhaa, joita metsä ja vesi maalauksissa symboloivat. Arvinen toivoo, että pakolainen voisi löytää ilon, levon ja oman paikkansa vaikkapa suomalaisesta luonnosta. Samalla värit voivat palata tunteisiin, Remes kertoo.
Salin keskiosaa hallitsee yhdeksän isokokoista ihmishahmoa, jotka ovat turvapaikanhakijoiden omakuvia. Työskentelytapa oli sellainen, että ensin joku toinen turvapaikanhakija maalasi toisen ääriviivat ja tämä jatkoi työtä siitä. Jotain kertoo ehkä se, että vain kolmella kuvien henkilöistä ovat kasvot näkyvissä.
Mustavalkoisuus sopii aiheeseen
Näyttelyn saatesanoissa todetaan, että pakolaisuus on tämän ajan haava, joka vuotaa uutta viivaa historiaan ja muuttaa väistämättä maailmaa. Haavan arpeutumisen estävät ahneus, piittaamattomuus, itsekkyys, ihmisarvon ja -oikeuksien mitätöinti ja pelko.
Kuopiolaisen Ulla Remeksen alkuunpanema näyttely palaa vuonna 2007 kirkon vastuuviikolla esillä olleen Osuma-näyttelyn Rauha ja oikeudenmukaisuus -teemaan. Remes työsti kyseiseen näyttelyyn mustavalkoisia teoksia keskitysleiriaiheesta.
– Taiteeni on yleensä värikästä, mutta tuohon näyttelyyn tuntui luontevalta tehdä teoksista mustavalkoisia. Kun kävin viime talvena läpi vanhoja töitäni, alkoivat nuo työt vaivata ja vaatia jatkamaan niiden teemoja.
– Halusin ottaa Haavaviiva-näyttelyn teemaksi maailman pakolaistilanteen. Se on kymmenessä vuodessa muuttunut huutavasti, eikä sen suuruutta ja pysyvyyttä osata oikein hahmottaa.
Ulla Remeksen mustavalkoiset teokset kuvaavat pakolaisuutta ja sen syitä, kuten teos Kansa vaeltaa.
Halusin ottaa Haavaviiva-näyttelyn teemaksi maailman pakolaistilanteen. Se on kymmenessä vuodessa muuttunut huutavasti, eikä sen suuruutta ja pysyvyyttä osata oikein hahmottaa.
- Taiteilija Ulla Remes
Turvapaikanhakijoiden tarinoita
Ulla Remes pyysi näyttelyyn mukaan toisen savolaistaiteilijan, Mari Arvisen, joka on työskennellyt aiemmin pakolaisten kanssa. He lähtivät etsimään yhdessä projektiin sopivia turvapaikanhakijoita. Se osoittautui monimutkaiseksi prosessiksi. Hankkeen etenemistä jarruttivat muun muassa kielimuuri ja vastaanottokeskuksen yt-neuvottelut.
Lopulta taiteilijat kuitenkin saivat mukaan yhdeksän turvapaikanhakijaa, joista seitsemän on saanut Suomesta oleskeluluvan. Ajatuksena oli, että he työstävät maalauksiin omaa tarinaansa. Näyttelyn maalaukset ovat yksinkertaisia mutta puhuttelevia.
– Kyseessä oli taiteen soveltava käyttö tunteiden esille tuomisessa. Pyrimme kuitenkin aistimaan herkästi turvapaikanhakijoiden mielentiloja, ettemme olisi tehneet kovia kokeneille ihmisille mitään sellaista, mikä ei ole heille hyväksi. Monet heistä kun käyttävät kaiken voimansa pysyäkseen jotenkin kasassa, Remes kertoo.
Turvapaikanhakijoiden omakuvissa näkyvät heidän omasta toivomuksestaan pelkät etunimet ja maat, joista he ovat lähtöisin.
Mari Arvisen Saapuvat vedet pyrkii tarjoamaan turvapaikanhakijalle armollisuutta ja virvoitusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Madossa ja peuranvasassa voi helposti nähdä koko luomistyön” – Annankadulla avattua näyttelyä inspiroi Ilmestyskirja
Hyvä elämäTaiteilijat edustavat eri tyylisuuntia ja ajatusmaailmoja. Ystävyyttä ja työtoveruutta ei häiritse, vaikka heillä on myös erilaiset näkemykset hengellisyydestä.
