Pastori Marjaana Toiviainen pyysi poliiseilta tapaamista afgaaniperheen kanssa Pasilan poliisiaseman edustalla.
Pakkopalautukset Afganistaniin eivät jättäneet kylmäksi – kirkon työntekijöitä protestien eturivissä
Turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastustavia mielenosoituksia on kahden päivän aikana pidetty ympäri pääkaupunkiseutua. Kirkko ja kaupunki seurasi tapahtumien etenemistä.
Tunnelma Pasilan poliisilaitoksen edessä on surrealistinen. Kello on 19.15 maanantaina 3.4.
Olemmeko tosiaan Suomessa? Kyllä, sillä rakennuksen ovia vartioiva poliisi käyttäytyy pidättyvästi. Ehkä sittenkään ei, sillä poliiseja on paljon ja heitä seisoo joka ovella.
Mielenosoittajatkin käyttäytyvät rauhallisesti, paitsi kun joku poliisilaitoksen ovista avautuu. Silloin osa ryntää hädissään tarkistamaan, onko Metsälän vastaanottokeskuksesta tuotu afganistanilainen perhe kyydissä. Meteliä on paljon. Osa juoksee poliisiauton eteen ja avaa ovia.
Koska mielenosoittajat häiritsevät hälytystehtävissä olevia autoja, poliisi arvioi tiedotteessaan seuraavana päivänä, että autojen häirintä oli viranomaisten toiminnan aktiivista estämistä ja kertoo, että siksi se joutui käyttämään myös fyysistä voimaa ja yhdessä tapauksessa paprikasumutetta. Poliisi on tehnyt tapahtuneesta rikosilmoituksen.
Paikalle saapuneet kymmenet ihmiset ovat paikalla osoittaakseen tukeaan perheelle ja muille tänään pakolla kotimaahansa kyyditettäville afganistanilaisille.
Talosta lähtee monta poliisiautoa, suurin osa muihin tehtäviin. Jalkakäytävää pitkin poistuu myös siviilipakettiauto. Mielenosoittajat epäilevät, että jossain näistä autoista kuljetetaan afganistanilaisperhettä lentoasemalle.
Paikalla on turvapaikanhakijoita, heidän tukijoitaan, ihmisoikeusaktiiveja, pappeja ja joukko median edustajia, useampi televisiokamera.
Virallista avustajaa ei päästetä tapaamaan perhettä poliisilaitokselle
Afganistanilaisen perheen avustaja Marjaana Toiviainen kysyy poliisilta lupaa päästä tapaamaan perhettä, jonka virallinen avustaja hän on. Toiviainen ja näyttää valtakirjansa ja korostaa, että lain mukaan lupa pitää myöntää.
Paikalla olevat poliisit eivät ota kantaa, eikä tilanteesta vastaava poliisi tule paikalle. Toiviainen ja muut yrittävät soittaa muun muassa Suojelupoliisille, Tasavallan presidentin kansliaan, arkkipiispa Kari Mäkiselle ja ortodoksikirkon arkkipiispa Leolle saadakseen vastauksia ja tukea.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan diakoni Juha Lampinen saa arkkipiispa Leon kiinni ja puhuu lyhyen puhelun saattaakseen hänet tietoiseksi ajankohtaisesta tilanteesta. Hän itse kertoo olevansa paikalla puolustamassa ihmisyyttä ja ihmisten oikeutta elää.
Marjaana Toiviainen pelkää erityisesti perheen 19-vuotiaan tyttären puolesta.
Häntä epäilyttää se, että ainakaan kaikkien Suomesta pois lähetettävien tilannetta ei ole tutkittu tarpeeksi hyvin. Turvapaikanhakijoiden haastatteluissa on ollut virheitä muun muassa tulkkausongelmien vuoksi. Lampisen mukaan suomalaisten pitäisi pitää huolta tänne sotaa ja vainoa paenneista. Hän muistuttaa omasta historiastamme, evakoista, aikansa sotapakolaisista.
Toiviainen lisää, että myös Afganistanin tilanne on muuttunut pahemmaksi. Hän pelkää erityisesti tuntemansa perheen 19-vuotiaan tyttären puolesta.
Facebookissa Toiviainen kirjoitti aiemmin päivällä ihmettelevänsä, kuinka Suomi voi palauttaa ihmisiä paikkaan, jossa ainoa peruste väkivaltaan, vapaudenriistoon, alistamiseen, pakkoavioliittoon tai elämänikäiseen orjuuteen voi olla sukupuoli. Ihmisiä, joiden tilanteen hän kertomansa mukaan tuntee tarkasti ja joilla on syytä pelätä, mitä heille tapahtuu sotaa käyvän maan kamaralla.
Lain kirjain vai ihmisen henki?
Ihmisiä on kerätty kuljetusta varten kodeistaan pitkin viikkoa. Myöhään illalla, aikaisin aamulla, työpaikaltaan ja koulusta. Turvapaikanhakijoiden tukijoiden mukaan heidät on viety säilöön odottamaan kuljetusta.
Toiviainen on tullut Pasilaan Metsälän vastaanottokeskuksesta. Siellä hän pääsi säilöön tapaamaan tuntemaansa perhettä, mutta poistui välillä ulos. Sen jälkeen hän ei ole saanut perhettä tavata. Tytär lähettää hänelle viestejä WhatsAppissa. Se on ainoa tuki, jota papin annetaan antaa.
Poliisilaitoksen pihalla seisoo hiljainen ja rauhallinen mies kännykkä kädessä. Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden edustaja Sadiq Bahrooz kertoo pakkopalautusten tulleen yllätyksenä. Joidenkin ihmisten viimeinen valitusprosessi on Bahroozin mukaan vielä kesken, mutta silti heidät palautetaan. Jos päätös on myönteinen, heidät kuulemma kutsutaan takaisin – miten ja todellako, kysyy Bahrooz.
Ihmisiä on kerätty kuljetusta varten kodeistaan pitkin viikkoa.
Hänen mukaansa palautusta odottavat ihmiset pelkäävät syystä ja ovat hengenvaarassa. Bahrooz on mukana Rautatientorin mielenosoituksessa, joka jatkuu tänään jo 56. päivää. Hän on tavannut poliiseja, professoreita ja poliitikkoja. He kertovat, että päätökset perustuvat lakiin.
Bahrooz kysyy, kumpi on tärkeämpää: lain kirjain vai ihmisen henki?
Osa mielenosoittajista jää Pasilaan, mutta Toiviainen ja moni muu lähtee lentokentälle. Sosiaalisen median kutsumana sinne kertyy illan mittaan parisen sataa ihmistä.
Ulkomaanlentojen lähtöaulassa ei tavallisesti järjestetä mielenosoituksia, mutta nyt poliisit seisovat kauempana ja antavat mielenosoittajien kokoontua. Tämä mielenosoitus ei aiheuta häiriötä, se on hiljainen, surullinen, paikoin jopa harras. Paikalla on maahanmuuttajia, ihmisoikeuksien puolestapuhujia, luterilaisia ja ortodoksisia pappeja ja diakoneita, ainakin kolme kansanedustajaa ja TV-kameroita.
Toiviainen lähtee paikalta nopeasti kohti liikelentoterminaalia, josta lennon arvellaan lähtevän. Suuri osa muusta väestä jää kuitenkin paikalle ja järjestyy puolikaareen kyltteineen. Kylteistä vastustetaan pakkopalautuksia monilla eri kielillä. Ihmiset ovat vakavia.
Lentoasemalle saapuneet mielenosoittajat seisoivat kyltteineen lähtöaulassa.
Kansanedustaja on huolissaan tilanteesta
Yksi paikalla saapuneista kansanedustajista on vihreiden Emma Kari. Hän on silminnähden liikuttunut näkemästään ja kokemastaan. Hän sanoo olevansa "paikalla ihmisenä". Hänen mukaansa Afganistanin tilanne on heikentynyt eikä hän voi käsittää pakkopalautuksia.
– Tämä ei voi olla oikein. Palautettavien joukossa on perhe, joka on jättänyt uuden hakemuksen. Heillä pitäisi oikeusvaltiossa olla oikeus tavata asiamiehensä, mutta näin ei ole annettu tehdä. Ihmisiä pitäisi kohdella oikeudenmukaisesti, eikä lähettää heitä tilanteeseen, joka ei todellakaan ole turvallinen. Olen tottunut ajattelemaan, että Suomessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, mutta nyt ei siltä enää vaikuta, sanoo Emma Kari.
Hän kertoo, että päivän aikana useampi taho on lähettänyt sisäministeriölle ja Maahanmuuttovirastolle kysymyksiä ja toivoo, että ministeri Paula Risikko vastaisi niihin.
Olen tottunut ajattelemaan, että Suomessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, mutta nyt ei siltä enää vaikuta.
– Kansanedustaja Emma Kari.
Pastori Laura Huovinen istuu lentoaseman lattialla edessään kyltti, jossa lukee: "Lähetätkö oman lapsesi Kabuliin? Minä en. #KoskaJeesus" Huovinen kertoo lukeneensa ulkoministeriön matkustustiedotteen, eikä kaupunki vaikuta sellaiselta, johon ihmisiä voidaan palauttaa.
Myöhemmin illalla Huovinen ja muut papit virittävät virren 600, Hyvyyden voiman ihmeellisen suojaan, johon paikalla olevat yhtyvät. Huovinen kertoo, että häntä huolestuttaa myös vihapuhe ja ilmapiirin kiristyminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka puolustavat ihmisoikeuksia.
Mielenosoittajat pelkäsivät turvapaikanhakijoiden joutuvan kotimaassaan hengenvaaraan.
Viulisti soittaa hautajaisvirren
Illassa kuullaan myös toinen musiikkiesitys. Helsinkiläinen Eira Karlson kaivaa mitään sanomatta viulunsa kotelosta ja alkaa soittaa virttä Sua kohti Herrani.
– Tämä kappale tuli ensimmäisenä mieleen, jos kerran ihmisiä ollaan viemässä kuolemaan. En tiennyt tapahtumista, mutta huomasin sen sosiaalisesta mediasta, kun olin tulossa soittoharjoituksista. Olemme ihmisiä kaikki. Ajattelin, että tämän voin tehdä, tämä on minun kylttini, sanoo Karlson.
Marjaana Toiviainen kertoo seuraavana aamuna olleensa loppuillan liikelentokentällä. Hänellä ja muilla paikalla olleilla oli tieto, että kone lähtisi sieltä. Siellä ollut poliisi sanoi, että heidän pitäisi soittaa Helsingin ulkomaalaispoliisin johdolle mahdollisuudesta päästä tapaamaan afganistanilaisperhettä, mutta ketään ei saatu kiinni. Mistä kone lopulta lähti Kabuliin, sitä Toiviainen ei tiedä.
Poliisin näkemys tapahtumista
Helsingin poliisi sanoo aamupäivän tiedotteessaan, että kukaan palautettavista ei halunnut tavata avustajaa. Marjaana Toiviainen lähetti Kirkko ja kaupungille katkelman hänen ja afganistanilaisperheen tyttären välisestä WhatsApp-keskustelusta. Viestiketjun mukaan tapaamista olisi haluttu, mutta poliisin mukaan se oli liian myöhäistä.
Osa viestiketjusta, jonka mukaan turvapaikanhakijat pyysivät tapaamista virallisen avustajansa Marjaana Toiviaisen kanssa.
Poliisin tiedotteessa tapaamisasiaa kommentoinut Ulkomaalaispoliisin päällikkö ylikomisario Hannu Pietilä kertoo, ettei ollut paikalla eilisessä tilanteessa, eikä siksi osaa sanoa, mistä näiden väitteiden ero johtuu. Hän on saanut tietonsa aamulla operaation vetäjältä.
Pietilän mukaan asiaan liittyy kaksi puolta: haluavatko avustajat tavata maasta poistettavaa turvapaikanhakijaa ja haluaako tämä itse tavata avustajaa. Hänen tietojensa mukaan hakijoista kukaan ei ole esittänyt tällaista toivetta. Toki tilanne Pasilassa ja kentällä oli hektinen.
Pietilä korostaa, että jos ilmenee, että asiassa on tapahtunut virhe, asiaan puututaan. Poliisi käy myös aina operaationsa itse läpi.
Poliisi sanoo, ettei toisin kuin eilen väitettiin, kyseisellä lennolla ollut mukana alaikäisiä eikä raskaana olevaa naista. Lennolla oli mukana kymmenen henkeä, ja se oli kolmas palautuslento Afganistaniin.
Ulkomaalaispoliisin päällikön Hannu Pietilän mukaan palautuksissa pyritään toimimaan mahdollisimman inhimillisesti.
Siitä Pietilälle ei ole tietoa, minkä verran turvapaikanhakijoita on otettu säilöön kuljetuksia odottamaan. Palautuskuljetuksia on tulossa lisää, ja joukossa saattaa olla perheitä.
Pietilän mukaan lennolla oli mukana lääkäri, Frontexin edustaja ja yhdenvertaisuusvaltuutetun edustaja, ja se sujui rauhallisesti. Pietilä painottaa, että tavoitteena ovat vapaaehtoiset palautukset, mutta osa joudutaan palauttamaan pakolla, kun turvapaikkaprosessi on käyty loppuun eikä hakijalla ole enää oikeutta olla maassa. Tällöinkin pyritään toimimaan mahdollisimman inhimillisesti.
Viime vuonna palautettiin noin 6 600 turvapaikanhakijaa, joista vain 1 600 saatettuna.
Poliisi korostaa, että sen lakisääteinen tehtävä on toimeenpanna täytäntöönpanokelpoinen päätös, eikä sillä ole mahdollisuutta käyttää omaa harkintavaltaa.
Oltiinko raskaana olevaa naista sittenkin viemässä?
Turvapaikanhakijoiden tilannetta läheltä seurannut kansalaisaktivisti kertoo Kirkko ja kaupungille, että palautuslennolle aiottiin alun perin viedä muun muassa nelihenkinen perhe, jonka äiti on raskaana. Aktivisti ei turvallisuussyistä halua nimeään julki.
Aktivisti kertoo, että perhe oli ottanut häneen yhteyttä viime perjantaina. Poliisi oli tuolloin etukäteen ilmoittamatta hakenut äidin, isän ja kaksi alaikäistä tytärtä Vääksyn vastaanottokeskuksesta ja kuljettanut heidät Joutsenon säilöönottoyksikköön.
– Vanhemmat olivat täysin tolaltaan, koska poliisin mukana ei ollut tulkkia eikä heille kerrottu, minne heitä ollaan viemässä.
Kansalaisaktivisti otti yhteyttä paikallisiin turvapaikanhakijoita auttaviin vapaaehtoisiin, ja lauantaina yksi heistä pääsi tapaamaan perhettä Joutsenoon. Tuolloin löytyi myös tulkki.
– Lähtö Afganistaniin pystyttiin lopulta estämään, kun perhe sai yhteyden omaan lakimieheensä. Säilöönotossa oli tapahtunut selkeä virhe, koska perheellä on käräjäoikeudessa kesken oleva turvapaikkahakemus.
Aktivistin mukaan lennolle päätyi ainakin yksi henkilö, joka oli äskettäin lähettänyt käräjäoikeuteen turvapaikkahakemuksen.
– Kyseessä oli erään perheen täysi-ikäiseksi tullut nuori, joka joutui tekemään oman hakemuksen. Migri oli vain päättänyt, ettei hänen kuulu saada Suomesta turvapaikkaa. Tiedän muitakin tapauksia, joissa perheitä on hajotettu, esimerkiksi lasten tullessa täysi-ikäisiksi heidät on heitetty maasta ulos.
Palautukset Afganistaniin synnyttivät lentokenttämielenilmauksen lisäksi myös mielenosoituksen Helsingin keskustaan. Kansalaistorilla tiistina kello 12–13 järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan noin 600 ihmistä. Tapahtuman järjestäjänä oli "Minun Suomeni on kansainvälinen" -verkosto.
Otsikkoa pidennetty 4.4 kello 16.05.
Korjaus 4.4. kello 16.25: Kansalaistorin mielenosoitus järjestettiin tiistaina, ei keskiviikkona.
Lisäys 5.4. kello 11.25: Artikkelin toiseksi kirjoittajaksi on lisätty Marjo Kytöharju.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taliban on pääsemässä takaisin valtaan – Afganistanissa sotilaspappina palvellut Heikki Arikka: ”Mietin siellä usein, mikä on ihmisen hinta”
AjankohtaistaMalmin entinen kirkkoherra Heikki Arikka suree Afganistanin naisten ja tyttöjen tilannetta. Suomalaisia auttaneita paikallisia uhkaa talibanien käsissä karu kohtalo.
.jpg)
