Tutkija: Turvapaikanhakijoiden hätämajoitus muutti kirkkoa
Agricolan kirkko oli yksi niistä paikoista, joissa järjestettiin hätämajoitusta. Irakilainen Alabade Alaan majoittui sielllä.

Tutkija: Turvapaikanhakijoiden hätämajoitus muutti kirkkoa

Uuden tutkimuksen mukaan seurakunnat pärjäsivät turvapaikanhakijoiden hätämajoituksessa hyvin, mutta eivät ongelmitta.

– Hyvin meni, mutta oli siellä haasteitakin, summaa Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) lehtori Hanna Niemi.

Puhe on luterilaisten seurakuntien turvapaikanhakijoille järjestämästä hätämajoituksesta loppuvuonna 2015. Suomeen oli kesästä alkaen tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Vastaanottokeskukset täyttyivät, ja monet seurakunnat tarjosivat apua.

Hanna Niemi ja niin ikään Diakissa lehtorina työskentelevä Ulla Siirto vetivät tutkimushanketta, jossa selvitettiin, miten seurakuntien työ turvapaikanhakijoiden kanssa sujui. Hätämajoituksesta Aleppon kelloihin: Evankelis-luterilaisten seurakuntien turvapaikkatyö Suomessa julkaistiin vastikään. Tutkimuksessa haastateltiin työntekijöitä ja vapaaehtoisia 54 luterilaisesta seurakunnasta, joissa työskenneltiin turvapaikanhakijoiden parissa.

Lainsäädäntö tunnettiin huonosti, mutta intoa riitti

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi loppukesästä 2015 nopeasti, ja seurakunnat ympäri Suomea joutuivat polkaisemaan hätämajoituksen vauhdilla käyntiin. Alku oli monin paikoin kaoottinen. Ensimmäisenä seurakuntien työntekijät keskittyivät ydinasioihin: missä voi nukkua, miten järjestetään ruokailu ja mistä saadaan tulkkeja ja vapaaehtoisia.

– Seurakuntien työntekijät eivät tunteneet kauhean hyvin lainsäädäntöä ja turvapaikkaprosessia, Hanna Niemi kertoo.

– Yhteistyö kaupungin ja vastaanottokeskusten kanssa saattoi takkuilla, kun kaikilla oli kiire. Kaupungin ja seurakuntien välillä tiedotus ei aina pelannut.

Seurakuntien työntekijöiden hämmennys näkyy tutkimuksen haastatteluissa. Erään Helsingin hiippakunnan seurakunnan työntekijä kertoo:
 

"Koko ajan oli se tieto, et kaupungilta tulee työntekijä tänne, mut ei sitä koskaan tullu. Me pyöritettiin tätä ihan niinku kirkon työntekijöitten kesken. Ja sit aina ku soitti [...] sinne VOKiin, niin että 'no ettekö te nyt tiedä'. No ei, anteeks, me ollaan kirkon työntekijöitä, et voisitteko nyt vääntää rautalangasta, et mitä täs pitää tehä. Mut sit ku ne tajus sen, et me ollaan oikeesti kirkon työntekijöitä, ni kyl ne sitte muutti sitä kantaansa ja aika paljon sitte sieltä apuu tuli ja neuvoja, miten toimitaan."

Seurakunnissa heitä kohdeltiin tasavertaisina ihmisinä, ja se on ollut heille hyvin merkittävää.

Kirkon väellä oli Hanna Niemen mukaan kuitenkin myös vahvuutensa. Esimerkiksi leiriosaaminen oli avuksi majoituksen ja ruokailujen järjestämisessä. Sekä työntekijöillä että vapaaehtoisilla oli myös kova auttamisen halu.

– Tehtiin kaksi viikkoa vuorotta töitä eikä laskettu työtunteja, Niemi kuvailee.

Haastattelujen mukaan turvapaikanhakijoiden ja seurakunnan väen yhteisöistä tuli paikoin tiiviitä ja lämpimiä. Kun virsitaululla kuivui märkiä sukkia, kirkkosalin tunnelma muuttui.

Vapaaehtoiset pääsivät mielekkäisiin hommiin

Vuoden 2015 loppuun mennessä Maahanmuuttovirasto ehti järjestää kaikille turvapaikanhakijoille paikan vastaanottokeskuksissa, ja seurakuntien hätämajoitus ajettiin alas. Monet turvapaikanhakijat jäivät kuitenkin mukaan seurakuntien toimintaan.

– Seurakunnissa heitä kohdeltiin tasavertaisina ihmisinä, ja se on ollut heille hyvin merkittävää, Hanna Niemi sanoo.

– Turvapaikanhakijat ovat ihmetelleet, mikä tällainen kirkko on ja miksi heitä kohdellaan näin hyvin.

Niemen mukaan tutkimus antaa viitteitä, että seurakunnissa majoittuneet turvapaikanhakijat ovat kotoutuneet ja oppineet kieltä hyvin. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä.

Yhteistyö kaupungin ja vastaanottokeskusten kanssa saattoi takkuilla, kun kaikilla oli kiire.

Turvapaikanhakijoiden hätämajoitukset muuttivat Niemen mukaan jotain seurakunnissa. Rohkeasta tarttumisesta pinnalla oleviin ongelmiin on tullut enemmän valtavirtaa. Esimerkiksi tänä talvena monet Helsingin seurakunnat avasivat yöksi ovensa kodittomille. Kodittomien joukkoon liittyy koko ajan enemmän myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita paperittomia.

Hätämajoituksissa kirkko otti myös vapaaehtoiset uudella tavalla hommiin.

– Seurakuntien haaste on ollut se, että vapaaehtoisia kyllä olisi, mutta heille ei ole osattu tarjota muuta tekemistä kuin kahvinkeittoa, Niemi kärjistää.

– Tässä on kyse seurakuntalaisten halusta olla mukana jossain merkittävässä ja tärkeässä. Toivottavasti muutos on pysyvä.

Turvapaikanhakijoiden aalto sai Euroopan tiukentamaan linjojaan

Eurooppaan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi räjähdysmäisesti kesällä 2015. Kyseisenä vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 32 476 ihmistä.

Turvapaikanhakijoiden määrä sai monet Euroopan maat kiristämään maahantulopolitiikkaansa. Muun muassa Unkari, Itävalta ja Slovenia ovat rakentaneet rajoilleen aitoja turvapaikanhakijoiden kulun estämiseksi.

Vuonna 2016 myös Suomi tiukensi monin tavoin turvapaikkalinjauksiaan. Esimerkiksi oleskeluluvan saaminen niin sanotun humanitaarisen suojelun perusteella poistettiin laista, ja perheenyhdistämisen ehtoja tiukennettiin.

Euroopan valtioiden kiristynyt turvapaikkapolitiikka on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää merkittävästi vuodesta 2015.

Jaa tämä artikkeli: