Henri Vanhanen ajattelee, että elämässä on kahdenlaisia asioita: niitä, joihin voi vaikuttaa ja niitä, joihin ei voi. Viisautta on erottaa nämä toisistaan. Tyyneysrukousta muistuttavaa ajatusta voi hänen mielestään soveltaa niin turvallisuuspolitiikassa kuin oman elämän ratkaisuissa. Kuva: Juho Kuva
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen tutkii työkseen maailmaa, joka tuntuu olevan täynnä ikäviä uutisia – ”Pahaa ei ole pakko laittaa kiertämään”
”Ajattelen paljon sitä, että mitä tahansa teen elämässäni, minun pitäisi pystyä selittämään tekemiseni tyttärelleni”, Vanhanen sanoo.
Kun espoolainen Henri Vanhanen oli pieni, äiti vei häntä museoihin. Häneen tarttui kiinnostus historiaan. Krimin miehitys herätti kiinnostuksen turvallisuuspolitiikkaan. Siitä tuli hänelle kutsumus, joka on vienyt hänet monenlaisiin alan työpaikkoihin ja kommentaattoriksi mediaan.
Vanhanen on työskennellyt Kokoomuksen ryhmälle eduskunnassa, Suomen ulkoministeriössä, Euroopan parlamentissa, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. Uusin työpaikka on tekoälyyn ja puolustukseen keskittyvä start up -yritys Nest AI.
– Olen ollut välillä tutkijana katsomossa ja välillä politiikassa pelikentällä. Se on ollut paras tapa kasvattaa monipuolinen osaaminen ja ymmärrys näistä asioista, Vanhanen kertoo.
Huhtikuun puolivälissä häneltä ja europarlamentaarikko Mika Aaltolalta ilmestyy kirja Etulinjassa – Suomen turvallisuus epäjärjestyksen maailmassa (Otava 2026). Kirjan esipuheessa kaksikko kirjoittaa: ”Sodan varjo palasi Eurooppaan helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se mursi käsityksen, että väkivalta olisi täällä vain menneisyyden kaiku. Voimapolitiikka alkoi puhua kovempaa kuin sanat.”
– Yhdysvallat on muuttunut entistä arvaamattomammaksi, Venäjä haastaa länttä ja Kiina nousee. Kirjan idea ei kuitenkaan ole luoda synkkyyttä tai toivottomuutta, vaan olla realistinen katsaus siihen, mikä on muuttunut, minkä takia ja mitä se edellyttää Suomelta ja suomalaisilta jatkossa. On olennaista huomata, että olemme nyt Naton ja EU-jäsenyyden ansiosta enemmän turvassa kuin koskaan aiemmin.
Hyvän huomaaminen on taitolaji
Henri Vanhasen mukaan maailma ei ole romahtamassa, vaikka se muuttuu nopeampaan tahtiin kuin mihin on aikaisemmin totuttu. Erilaiset kriisit, ongelmat ja sodat puskevat päälle nopeammin kuin niitä ehditään ratkaista. Kun yhtä aikaa tapahtuu paljon asioita, kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa.
– Tähän tulee vielä päälle se, että yksi isommista murroksista tässä ajassa on myös teknologinen ja viestinnän murros. Tähän sisältyy tekoäly, viestinnän nopeutuminen ja sosiaalisen median nousu. Ihmiset ovat jatkuvasti puhelimillaan kiinni uutisvirrassa, joka täyttää tietoisuuden usein hyvin negatiivisilla asioilla ja maalaa yksipuolisen synkkää kuvaa maailmantapahtumista.
Kirjaan päivittäin ylös asioita, jotka tuottivat iloa.
Vanhanen muistuttaa, että elämme monella mittarilla paremmassa maailmassa kuin meitä edeltäneet ihmiset koskaan. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, lapsikuolleisuus laskenut, kulkutaudit eivät enää riehu valtoimenaan ja Euroopassa vallitsi pitkään rauha.
– Maailmassa on paljon hyvää. Hyvän huomaaminen on taitolaji. Minä kirjoitan hyvän huomaamisen päiväkirjaa. Kirjaan päivittäin ylös asioita, jotka tuottivat iloa. Ne voivat olla yksinkertaisia, kuten että kevätaurinko paistoi, tapasin ystävän, harrastin liikuntaa. Tärkeää on, että jätän työasiat töihin ja olen kotona läsnä vaimolleni, 2,5-vuotiaalle tyttärelleni ja koirallemme.
Vanhanen muistuttaa, että Suomi on maailman onnellisin kansakunta jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.
– Tämä tietysti sanotaan, että kuinka kurjaa muilla mahtaakaan olla, mutta meillä tosiaan on monilla mittareilla korkea elämänlaatu, luottamus, poliittinen vakaus, hyvinvointi ja vähäinen korruptio.
Uhista ja haasteista puhuminen ei Henri Vanhasen mukaan tee niistä sen todennäköisempiä. Eihän sekään, jos omistaa sammuttimen, tee tulipalosta todennäköisempää, vaan se on viisasta varautumista. Valokuvaaja: Juho Kuva
Tarvitaan visio siitä, mihin pyritään
Suomelle tuo nyt turvaa se, että emme ole yksin, vaan meillä on liittolaisia ja ystäviä. Henri Vanhanen nostaa esiin muut Pohjoismaat, Baltian maat, Puolan, Saksan ja Britannian ja kehottaa tiivistämään yhteistyötä näiden kesken. Pohjola on yhdessä yllättävän vahva.
Yhteiskunnassa korkea koulutustaso ja hyvinvointivaltio tuovat uskoa tulevaisuuteen. Kun puhutaan leikkauksista, ei keskustelua Vanhasen mukaan pitäisi tehdä vain talouden ja tekniikan kielellä, eikä ikääntyvistä puhua vain ongelmana.
– Ei Suomen tulevaisuuden usko perustu sen varaan, että maalataan vain kuvaa siitä, että kun jatkuvasti nipistetään ja säästetään, niin sitten kaikki menee hyvin. Sen kyljessä pitäisi luoda visio siitä, mihin me pyrimme, mistä haemme voimaa ja mikä on yhteinen tavoitetila. On tärkeää luoda uskoa ja näyttää, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niihin voi vaikuttaa – ja valita ne, joihin voi vaikuttaa.
Nykyisessä epävarmassa maailmanajassa kolmen asian on oltava kunnossa.
– Nykyisessä epävarmassa maailmanajassa kolmen asian on oltava kunnossa: valtion talouden, liittosuhteiden ja oman turvallisuuden ja puolustuksen. Kun nämä hoidetaan, on tilaa hengittää ja ajatella, mihin suuntaan yhteiskuntaa kehitetään. Ilman niitä ollaan vaikeuksissa.
Vanhanen sanoo, että hyvinvointivaltion ydin on auttaa niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Tämä vaatii priorisointia ja sitä, että muut ovat valmiita tinkimään omista eduistaan.
Nuorten kanssa pitää keskustella
Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan vain 17 prosenttia nuorista ajattelee optimisesti maailman tulevaisuudesta. Moni on huolissaan paitsi maailmantilasta myös esimerkiksi työn saannista.
– Käyn itse usein vierailuilla lukioissa puhumassa siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja miten se vaikuttaa Suomeen. Olen huomannut, että kun nuorten kanssa käy avointa keskustelua ja antaa heille mahdollisuuden haastaa omaa ajattelua, tunnelma luokassa on hyvä. Tieto ei lisää tuskaa, vaan tieto lisää levollisuutta ja rauhaa ja ymmärrys tuo toivoa, Henri Vanhanen sanoo.
Vanhanen tuo lukiovierailuillaan esille, että elämä on valtava mahdollisuus, vaikka ei aina siltä tunnu.
– Harva ongelma tässä maailmassa on sellainen, mitä ei ole jo aikaisemmin koettu. Ihmisillä on yllättävän paljon enemmän henkistä sietokykyä, lujuutta ja voimaa. Omat isovanhempani olivat sotaveteraaneja ja evakkoja. Heidän nuoruutensa kului sodissa, jotka jättivät loppuelämään traumoja. Siitä huolimatta he onnistuivat rakentamaan hyvän elämän itselleen ja antamaan elämän eväät vanhemmilleni.
“Voisi ajatella, että tämän päivän maailmassa teknologian takia olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan ennen. Välillä tuntuu päinvastoin siltä, että olemme kauempana kuin koskaan. Ihmiset voivat sanoa mitä tahansa toisille, koska välissä on verkko ja anonymiteetti. Itse arvostan todella paljon sitä, että tavataan kasvotusten ja käydään keskustelua. ” Kuva: Juho Kuva
Vanhasen mukaan ihmisellä on vastuu seurata aikaansa ja sivistää itsensä. Kannattaa kuitenkin miettiä, mistä tietonsa hankkii. Monien nuorten seuraama Tiktok ei ole paras ja todenmukaisin uutisväline.
Vaikka maailmaa on hyvä seurata, Vanhanen kehottaa säilyttämään tasapainon. Jatkuva uutisvirrassa oleminen, jatkuva tietoisuus asioista, saavutettavana oleminen ja sosiaalisen median algoritmien ruokkima tarve kommentoida asioita, aiheuttaa aivoille informaatiopommituksen.
– Tämän teknologian yksi ohjaava toimintatapa on saada meidät sitoutumaan enemmän ja enemmän jatkuvaan virtaan. Siksi jokaisen kannattaa miettiä omaa ruutuaikaansa.
Muutoksen voi aloittaa läheltä
Mistä kertoo se, että aiempaa useampi nuori ja nuori aikuinen on kiinnostunut Jumalasta ja kirkosta?
– Kun maailma ympärillä tuntuu kaoottisalta ja levottomalta, ihmiset kaipaavat lohtua, empatiaa ja edes jotain selitystä sille, miksi pahoja asioita tapahtuu maailmassa ja miten siihen liittyvää tuskaa pystyy liennyttämään. Itsekin olen huomannut, että jos on ollut elämässä vaikeita hetkiä, niin se, että käyt kuuntelemassa saarnan sunnuntaina, auttaa. Kirkosta lähtee pois levollisemmin mielin, Henri Vanhanen sanoo.
– Kaikki, mikä tuo lohtua, ymmärrystä ja turvan tunnetta, on hyvää, kunhan se tapahtuu tavalla, joka on maltillista eikä sorra muita ihmisiä. Kirkko tarjoaa palveluita ihmisille riippumatta siitä, onko lähtökohtaisesti kovin uskovainen vai ei. Toivon, että kirkon ovet ovat tällä tavalla avoimet kaikille.
Vanhasen mukaan jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Koko maailmaa ei tarvitse ottaa harteilleen, vaan muutoksen voi aloittaa läheltä.
– Voi alkaa siitä, että tekee hyviä tekoja omille läheisille. Yleensä hyvät teot johtavat muihinkin hyviin tekoihin. Kyse on esimerkin voimasta. Somessakin voi vastata ilkeyteen hyvyydellä. Vaikka se vaatii kanttia, rohkeutta ja lujuutta, pahaa ei ole pakko laittaa kiertämään. Itse ajattelen paljon sitä, että mitä tahansa teen elämässäni, minun pitäisi pystyä selittämään tekemiseni tyttärelleni.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma ilmaisi tukensa islamilaisille yhdyskunnille taistelussa islamofobiaa ja rasismia vastaan
AjankohtaistaTaustalla on muun muassa tulipalossa menehtyneen somaliperheen hautajaisista käynnistynyt keskustelu.
