null ”Lukiolaisille pitää kertoa, ettei mikään koe tai tentti ole viimeinen mahdollisuus”, sanoo nuorten pappi Arto Köykkä

”Emme luota riittävästi siihen, että nuoret löytävät oman tiensä, kunhan heidän kasvulleen vain annetaan tilaa”, nuorten pappi Arto Köykkä sanoo.

”Emme luota riittävästi siihen, että nuoret löytävät oman tiensä, kunhan heidän kasvulleen vain annetaan tilaa”, nuorten pappi Arto Köykkä sanoo.

”Lukiolaisille pitää kertoa, ettei mikään koe tai tentti ole viimeinen mahdollisuus”, sanoo nuorten pappi Arto Köykkä

Nuorten ­uupumista ja mielenterveysoireita on selvitetty monilla kyselyillä ja asiaa on käsitelty mediassa useasti, mutta korjaavia päätöksiä ei ole tehty.

Eläkkeellä oleva nuorten pappi ­Arto Köykkä julkaisi elokuussa blogikirjoituksen, johon oli koottu kahdeksan keinoa nuorten ahdistuksen vähentämiseksi. Köykkä sai teeseistään paljon kiittävää palautetta, ja Yle teki niistä verkkouutisen.

Köykkä on toiminut pitkään nuorten pappina ja kehittänyt valtakunnallisesti nuorteniltoja ja rippikoulua. Blogitekstin taustalla on sekä tutkittua tietoa että hänen omia havaintojaan.

– Nuorteniltojen vetäjänä olen huomannut, että varsinkin lukion koeviikot vaikuttavat nuorten läsnäoloon paljon enemmän kuin aikaisemmin. Välillä tuntuu siltä kuin koeviikot levittäisivät myrkyllistä kaasua. Kun tuntee nuoret ja tietää, mikä on heille normaalia, tunnistaa ja huomaa ahdistuneen nuoren.

Erityisen tuhoisana Köykkä pitää monille nuorille välittynyttä ajatusta, jonka mukaan epäonnistuminen lukio-opinnoissa voi pilata elämän. Tähän ongelmaan tarttuu hänen korjausohjelmansa ensimmäinen kohta: ”Luodaan tunne siitä, että viimeistä mahdollisuutta ei ole.”

– Nuorille pitäisi tehdä selväksi, ettei mikään koe, tentti tai pääsykoe ole elämän eikä edes sen minkään osa-alueen finaali, vaan epäonnistumisen ja mokan paikkaamiseen on aina mahdollisuus, Köykkä sanoo.

Vahva puu kasvaa hitaasti

”Vähennetään radikaalisti itseohjautuvuutta. Palautetaan lukion oppilaille kokemus luokkayhteisöstä. Hyväksytään se, että lukioikäiseltä nuorelta kuluu aikaa ja voimia myös aikuiseksi kasvamiseen”, kehottaa Arto Köykkä lukiota koskevissa teeseissään.

Nykyinen kurssimuotoinen lukio on Köykän mukaan yksi keskeinen syy nuorten kasvavaan pahoinvointiin, koska se heikentää luokkayhteisön antamaa tukea ja edellyttää lukiolaiselta enemmän itseohjautuvuutta kuin mihin hän on vielä valmis.

Kun näin suuri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää ammattilaisia hoitamaan heitä kaikkia.

Köykkä kiinnittää huomiota myös siihen, että joissakin aineissa oppimistavoitteet ovat paljon yleissivistystä laajempia. Lukioaika tulisi hänen mielestään nähdä yleissivistävänä vaiheena, jossa nuorella on tilaa keskeneräisyyteen ja ihmisenä kasvamiseen.

Nuorten pappi muistuttaa, että vahva puu kasvaa hitaammin kuin äkkiä viljelty energiapaju, mutta myös puun laatu on jotakin muuta.

– Juuri nyt tarvitsemme kestäviä ihmisiä, jotka ovat saaneet mahdollisuuden kasvaa vähän hitaammin. Elämme aikaa, jolloin ympärillämme tapahtuu ennustamattomia asioita eivätkä mitkään suunnitelmat pidä. Silloin tarvitaan laajaan yleissivistykseen, hyvään lukutaitoon ja henkiseen kestokykyyn perustuvaa kykyä analysoida maailmaa.

Kestävyyttä ja lujuutta synnyttää Köykän mukaan myös armon kokemus, jossa ihminen saa olla pohjimmiltaan hyväksytty, eikä hänen arvonsa perustu vain suorituksiin. Köykkä toteaa, että nuori kaipaa tällaista hyväksyntää ennen muuta omilta vanhemmiltaan.

– Olen antanut nuorten vanhemmille vain yhden kasvatusneuvon. Kun 16-vuotias lapsi on liian myöhään ulkona, pitäkää eteisessä valo, kunnes hän on tullut kotiin. Se, että nuori on aina tervetullut, on tärkeintä, mitä vanhemmat voivat antaa.

Muutoksen tiellä on kaksi estettä

Viime vuosina nuorten ­uupumista ja mielenterveysoireita on selvitetty monilla kyselyillä ja asiaa on käsitelty mediassa useasti, mutta toistaiseksi korjaavia päätöksiä ei ole tehty. Arto Köykkä sanoo, että hänen esittämänsä keinot eivät maksaisi juuri mitään, mutta niiden toteutumisen tiellä on kaksi henkistä estettä.

– Mittaamme asioita sellaisilla tavoilla, että oireiden ja sairauksien hoitaminen näyttää aina tehokkaammalla kuin ennaltaehkäisy. Tarvitsemme varmasti lisää kuraattoreita ja terapeutteja, mutta kun näin suuri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää ammattilaisia hoitamaan heitä kaikkia, Köykkä sanoo.

– Emme luota riittävästi siihen, että nuoret löytävät oman tiensä, kunhan heidän kasvulleen vain annetaan tilaa. Todennäköisesti itse löydetty tie on myös sellainen, joka kestää.

Köykän mukaan hänen yksinkertaisessa muodossa esitettyjen ajatustensa takana on paljon lukemista ja filosofista pohdintaa.

– Kaikki mitä ihmisestä ajattelen, perustuu Fjodor Dostojevskiin. Hän on käsitellyt romaaneissaan kaikkia nykyajan ongelmia ilmastokriisiä lukuun ottamatta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: