Kirkon Ulkomaanapu toimii Syyriassa taistelulinjojen molemmilla puolilla – "Velvollisuus on tehdä se, minkä pystyy"
Haavoittunut tyttö 19. maaliskuuta Kfar Batnan kaupungissa Kaakkois-Ghoutassa, Damaskoksesta itään. Kuva: Lehtikuva / AFP / STR

Haavoittunut tyttö 19. maaliskuuta Kfar Batnan kaupungissa Kaakkois-Ghoutassa, Damaskoksesta itään. Kuva: Lehtikuva / AFP / STR

Kirkon Ulkomaanapu toimii Syyriassa taistelulinjojen molemmilla puolilla – "Velvollisuus on tehdä se, minkä pystyy"

Välillä KUA:n Lähi-idän kehittämispäällikölle Olli Pitkäselle tulee toivoton olo. Syyrian sota ei näytä loppuvan.

Kun Olli Pitkänen kävi ennen vuotta 2011 Syyriassa työmatkoilla, hän jutteli vaimonsa kanssa, että Damaskokseenhan voisi vaikka muuttaa. Pitkästä kiehtoi Lähi-idän valtava historia, sen monisyinen politiikka ja monien uskontojen rinnakkaiselo. Jos siitä vyyhdistä haluaisi saada jotain tolkkua, pitäisi varmaankin asua paikan päällä. Syyria oli Lähi-idän mittapuulla turvallinen maa ja turistien suosiossa.

Pitkäsen toive toteutui, kun hän meni töihin Kirkon Ulkomaanavulle (KUA). Hän työskentelee järjestön Lähi-idän kehittämispäällikkönä. Hänen asemapaikkansa on Jordanian Ammanissa, mutta hanke- ja seurantamatkat vievät myös Israeliin, palestiinalaisalueille, Libanoniin – ja Syyriaan.

Lokakuussa 2017 Pitkänen kuunteli iltaisin Damaskoksessa, kun presidentti Bashar al-Assadin joukot pommittivat Itä-Ghoutaa neljän kilometrin päässä. Itä-Ghouta on Damaskoksen itäpuolella sijaitseva esikaupunki, jota pitävät hallussaan al-Assadin hallintoa vastustavat kapinalliset. Hallituksen joukot ovat piirittäneet aluetta vuodesta 2013.

Helmikuussa al-Assadin joukot alkoivat moukaroida Itä-Ghoutaa toden teolla. Iskut ovat olleet tuhoisia, ja suuri osa uhreista on siviilejä. Kansainväliset järjestöt ovat julkaisseet kannanottoja ja vetoomuksia, että siviilien tappaminen lopetettaisiin. Unicef julkaisi helmikuussa julkilausuman, jossa oli kymmenen tyhjää riviä ja lause: "Mitkään sanat eivät tee oikeutta tapetuille lapsille, heidän äideilleen ja heidän isilleen."

Pelastakaa lapset julkaisi 13. maaliskuuta tiedotteen, jonka mukaan maahan perustetut turvavyöhykkeet ja muut kansainväliset toimet siviilien suojelemiseksi ovat "täysin epäonnistuneet". Amnesty kutsui helmikuussa Itä-Ghoutan pommituksia sotarikoksiksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kuvaili Itä-Ghoutan tilannetta helvetiksi maan päällä.

Syyrian seitsemän vuotta kestäneessä sodassa Itä-Ghoutan helvetti ei ole ainoa laatuaan. Syksyllä 2016 maailma vetosi Aleppon siviilien puolesta. Helsingissä Kallion kirkossa alettiin soittaa saattokelloja kaupungissa kuolleiden puolesta. Aleppon kellojen soitto levisi ympäri maailmaa.Sitten kellot vaikenivat, ja tappaminen jatkui.

Olli Pitkänen on työskennellyt kolme vuotta Kirkon Ulkomaanavulle Lähi-idässä. Kuva: Esko Jämsä

Olli Pitkänen on työskennellyt kolme vuotta Kirkon Ulkomaanavulle Lähi-idässä. Kuva: Esko Jämsä

Damaskokseen ei ole menemistä

Olli Pitkänen istuu neuvotteluhuoneessa Kirkon Ulkomaanavun toimistolla Helsingissä. Täällä ei kuulu pommituksen ääniä. Täällä eivät lähiöt ole raunioina eivätkä ihmiset aloita tapaamisiaan kertomalla, ketkä ovat kuolleet sitten viime näkemän.

Kun Pitkänen meni maaliskuussa seurantamatkalle Syyriaan, häntä ei enää viety Damaskokseen. Alue on käynyt liian vaaralliseksi.

– Siellä on kadut autioina. Ei meillä ole mitään asiaa sinne. Menimme maahan Libanonin pohjoispäästä ja kävimme alueilla, joilla on rauhallisempaa.

Yhteiskunnat ovat kulttuurisessa murroksessa, kun vanhanaikaisten heimoyhteiskuntien nuoret kasvavat modernimpaan maailmaan.

– Olli Pitkänen

Pitkäsen mukaan sodan seuraukset näkyvät sielläkin, missä ei juuri nyt sodita. Maassa on yli kuusi miljoonaa sisäistä pakolaista. 69 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on moninkertaistunut ja infrastruktuuri vaurioitunut.

– Paikalliset ovat äärettömän väsyneitä. He eivät jaksaisi enää miettiä koko sotaa. Seitsemän vuotta on vienyt voimat.

Kirkon Ulkomaanavun ensisijainen auttamistapa Syyriassa on koulujen kunnostaminen. Tällä hetkellä työn alla on 12 koulua. Ikkunat korjataan, vessat uusitaan ja niin edelleen.

– Koulujen saaminen kuntoon on monille perheille iso motivaattori palata kotiseudulle. Se on se meidän isoin juttu.

Ulkomaanapu tukee lasten koulunkäyntiä ja tukiopetusta myös rahallisesti. Koulujen kunnostustöihin palkataan paikallisia. Käteisestä on maassa valtava pula.

Juttu jatkuu laatikon jälkeen.

Kuka sotii ketä vastaan Syyriassa?

Syyrian sota alkoi vuonna 2011, kun arabikevään innoittamat kansalaisaktivistit alkoivat protestoida presidentti Bashar al-Assadia vastaan. Protestit kehittyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi ja lopulta sisällissodaksi. Hallituksen joukkoja vastaan taistelevat kapinalliset eivät ole yhtenäinen joukko: osa ryhmittymistä on islamistisia, toiset maallisia. Kapinallisryhmittymät taistelevat myös toisiaan vastaan.

Vuonna 2014 islamistinen ääriliike Isis alkoi valloittaa laajoja alueita Irakista ja Syyriasta. Kesällä 2015 yli puolet Syyrian pinta-alasta oli Isisin hallinnassa. Loppuvuodesta 2014 Isistä vastaan aloitettiin laaja kansainvälinen sotilaskampanja, ja vuoden 2017 loppuun mennessä Isis oli pitkälti menettänyt alueensa.

Käytännössä kaikki Syyrian sodan osapuolet sotivat Isisiä vastaan. Toisaalla monet niistä olivat rintamalinjojen eri puolilla. Esimerkiksi Nato-liittolaiset Yhdysvallat ja Turkki joutuivat Pohjois-Syyriassa vastakkain, kun Yhdysvallat tuki Isisiä vastaan taistelevia kurdijoukkoja. Turkki pitää Pohjois-Syyrian kurdeja turkkilaisten kurdiseparatistien liittolaisina ja aloitti tammikuussa maahyökkäyksen rajan yli heitä vastaan.

Sekä Turkki että Yhdysvallat kuitenkin vastustavat al-Assadin hallintoa. Hallituksen puolella taas ovat muun muassa Venäjä, Iran ja shiialainen islamistijärjestö Hizbollah, jotka antavat sille sotilaallista tukea.

Syyrian hallituksen joukot hallitsevat tällä hetkellä valtaosaa maasta.

Syyriassa on pakko toimia matalalla profiililla

Kirkon Ulkomaanapu toimii sekä Syyrian keskiosissa että pohjoisosissa. Ohjelmat pidetään täysin erillään, koska Keski-Syyria on hallituksen hallinnassa ja Pohjois-Syyria kapinallisten. Keski-Syyriassa Ulkomaanapu toimii ortodoksisen International Orthodox Christian Charities -avustusjärjestön (IOCC) kanssa. Kristityt ovat al-Assadin suojeluksessa.

Pohjoisessa Ulkomaanapu taas toimii Turkista operoivien järjestöjen kanssa.

– Yritämme pitää balanssia, että toimimme kummallakin puolella tasaisesti. Yritämme pitää kummallakin alueella matalaa profiilia toiminnastamme toisella alueella.

Sodan tuhojen keskellä Olli Pitkäselle tulee välillä toivoton olo. Ahdistavinta on se, ettei sota näytä loppuvan. Tuntuu, että aina kun mennään kaksi askelta eteenpäin, seuraavaksi mennään kolme taaksepäin.

Pitkäsen mielestä järjestöjen velvollisuus on kuitenkin tehdä se, minkä pystyvät.

– Yritämme pitää yllä toivoa paremmasta. Yritämme mahdollistaa sen, että ihmisillä olisi jollain tavalla kunnolliset elinolosuhteet ja lapsilla mahdollisuus koulunkäyntiin, hän sanoo.

– Nyt teemme töitä tässä vaiheessa. Toivottavasti maahan tulee rauha, ja pääsemme kunnolla jälleenrakentamiseen.

Jälleenrakennusprojekti tulee olemaan massiivinen. Se tulee kestämään kymmeniä vuosia ja maksamaan miljardeja.

Tuhottu katu itäghoutalaisessa Saqban kaupungissa 18. maaliskuuta. Kuva: Lehtikuva / AFP

Tuhottu katu itäghoutalaisessa Saqban kaupungissa 18. maaliskuuta. Kuva: Lehtikuva / AFP

Tieto on lisääntynyt, mutta ymmärrys vähenee

Jos haluaa ymmärtää Lähi-itää, sinne pitää varmaankin muuttaa? Olli Pitkänen on asunut Ammanissa kolme vuotta. Hän on nähnyt paljon, tutustunut ihmisiin ja oppinut yhtä sun toista.

– Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaikka tieto on lisääntynyt, ymmärrys vain heikkenee.

Pitkänen on ihmetellyt muun muassa sitä, minkä takia Jordania vältti arabikevään jälkeisen kaaoksen ja väkivallan. Yksi syy voi olla se, että Jordania on käytännössä täysin sunnivaltio. Israel-Palestiina, Syyria, Irak, Libanon, Egypti ja monet muut alueen valtiot ovat uskonnollisesti monimuotoisia. Se aiheuttaa kitkaa.

– Jordanian kuningas Abdullah II osaa myös luovia hyvin kansainvälisissä piireissä. Sitä ei sanota julkisesti, mutta luulen, että kuninkaalla on aika hyvät välit Israelin kanssa. Amerikka varustaa Jordaniaa merkittävästi, koska haluaa pitää Israelin rajan puhtaana terroristeista.

Olli Pitkäsen mukaan maanosan nuoret ovat äärettömän väsyneitä elämään jatkuvien konfliktien keskellä. Usein väsymys purkautuu välinpitämättömyytenä, mutta toisinaan se toimii polttoaineena positiiviselle aktivismille.

– Yhteiskunnat ovat kulttuurisessa murroksessa, kun vanhanaikaisten heimoyhteiskuntien nuoret kasvavat modernimpaan maailmaan, Pitkänen selittää.

Kynnys kritisoida traditioita ja vanhempia ihmisiä on kuitenkin korkea. A-studion kaltaiset avoimet keskusteluohjelmat eivät kuulu työkalupakkiin. Etenkin yksi asia on pyhä: uskonto.

– Kun puhuu nuorten kanssa kahden kesken, he saattavat kyseenalaistaa poliitikkoja ja vanhempiensa arvoja, mutta eivät islamia.

Myös muita uskontoja kunnioitetaan. Kun Olli Pitkänen on reissussa ortodoksikristittyjen kanssa ja heidän autonsa etupenkillä istuu isä risti kaulassa, tarkastuspisteiden sotilaat suhtautuvat heihin kunnioittavasti. On sotilas sitten kristitty tai muslimi, asenteen tuntee.

– Vanhoilla kirkoilla on Syyriassa vahva asema, mikä näkyy kaikkialla yleisenä kunnioituksena. Esimerkiksi muslimien ja kristittyjen sekakouluissa opettajat arvostavat hirveästi sitä, että ortodoksikristityt tulevat ja kunnostavat kouluja. Minun mielestäni sellaista ei voi feikata.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi