Pariterapian aikaansaamat muutokset tuntuvat koko kehossa, todistaa psykologian tohtori Anu Karvosen tuore väitöskirja. Terapiakäynnit palauttivat parien keskinäistä synkroniaa.
Tutkimus: Pariterapia auttaa parit kirjaimellisesti samalle aaltopituudelle
Psykologian tohtori Anu Karvonen tutki väitöskirjassaan kehollista synkroniaa eli samanaikaisuutta pariterapiassa käyneiden parien välillä.
Rakastuneet parit saattavat kertoa olevansa samalla aaltopituudella ja sanoa, että heillä yksinkertaisesti synkkasi heti ensitapaamisella. Nyt synkkaamisesta ja siitä, miten siihen voidaan vaikuttaa pariterapiassa, on saatu myös tieteellistä näyttöä.
Anu Karvonen tutki psykologian alan väitöskirjassaan kehollista synkroniaa eli samanaikaisuutta pariterapiassa. Hän tarkasteli synkroniaa sekä terapiassa käyneiden pariskuntien että terapeuttien välillä. Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa.
Tutkimuksessa oli mukana 24 pariterapia-asiakasta ja kymmenen terapeuttia, jotka työskentelivät pareittain. Karvonen tutki, miten heidän sympaattiset hermostonsa toimivat terapiaistuntojen aikana. Sympaattinen hermosto toimii tahdosta riippumatta, usein tunteita koettaessa ja tuottaa esimerkiksi "taistele tai pakene" -reaktion uhkaavissa tilanteissa.
Asiakkaiden ja terapeuttien kehossa tapahtuvista reaktioista saatiin tietoa tutkimalla kämmenten sähköjohtavuutta sekä stressiin liittyviä muutoksia sydämen sykkeessä. Aikajänne oli pitkä: tutkittavia seurattiin noin vuoden ajan ja terapiaistuntoja oli muutaman viikon välein. Lisäksi parit arvioivat kyselylomakkeiden avulla sanallisesti hyvinvointiaan ennen terapian alkua ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.
Synkronia heijastaa suhteen tilaa. Mitä korkeampi on synkronian taso, sitä enemmän on yleensä kiintymystä toista kohtaan.
Vaikutti myös hyvinvoinnin lisääntymiseen
Synkronia eli se, että olemme samalla aaltopituudella kehollisesti, koetaan miellyttävänä. Samanaikaisuus lisää kiintymystä. Ei ole sattumaa, että toisiinsa ihastuneet saattavat myötäillä toistensa eleitä ja liikkeitä.
– Synkronia heijastaa suhteen tilaa. Mitä korkeampi on synkronian taso, sitä enemmän on yleensä kiintymystä toista kohtaan, Karvonen kertoo.
Pariterapiaan tulleilla pareilla keskinäinen synkronia oli kuitenkin matala. Se oli korkeampi jopa terapeutin ja asiakkaan välillä ja erityisen korkea parina työskentelevien terapeuttien välillä.
– Muutamilla pareilla synkronia pysyi terapien aikana samana ja joillakin aavistuksen laski. Heidän terapiaistunnoillaan keskusteltiin jopa erosta. Suurimmalla osalla synkronia kuitenkin nousi terapiassa.
Terapia vaikutti synkroniaan nopeasti. Muutoksia oli havaittavissa jo kuudenteen tapaamiskertaan mennessä. Hermosto reagoi myös istuntojen aikana. Yllättävää Anu Karvosen mukaan oli se, että hermosto saattoi viritä enemmän toisen puheenvuoron aikana kuin omista ajatuksista ja tunteista kertoessa.
Synkronian lisääntyminen vaikutti myös siihen, miten parit arvioivat hyvinvointiaan. Erityisesti naiset kokivat voivansa paremmin kun synkronia lisääntyi. Karvosen mukaan tätä voi selittää esimerkiksi se, että naiset kaipaavat enemmän läheisyyttä ja parit tulevat terapiaan yleensä naisen aloitteesta.
Täysi synkronia voi olla haitaksi riidellessä
Synkroniaa ei ole vain parien välillä, vaan sitä on myös muissa läheisissä ihmissuhteissa kuten ystävien välillä.
– Sitä on tutkittu ystävien välillä baarissa. Toiselle annettiin ohjeeksi olla passiivinen, mikä herätti välittömästi kiukkua toisessa.
Anu Karvosen mukaan täysi synkronia ei kuitenkaan ole aina välttämättä hyväksi.
– Synkronia lisää empatiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta siitä voi olla haittaa riitatilanteissa, jos kummallakin tunteet tulvivat yli samanaikaisesti. Tilanne jää lukkoon.
Asiaan vaikuttaa myös temperamentti.
– Sanotaan, että puolet ihmisen käyttäytymisestä johtuu perimästä, kuten esimerkiksi temperamentista, ja puolet on ympäristön vaikutuksesta syntynyttä. Kiihtymyksen säätelyä voi opetella. Voi myös sopia, miten toimitaan, kun tulvii yli. Silloin voi olla tarpeen vaikka puolen tunnin aikalisä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myötäelämisen kyky piilee syvällä ihmisessä, mutta empatiaan kykenee rotta tai bonobokin
Hyvä elämäEmpatiakyky ei ole vain biologinen ominaisuus, vaan siihen vaikuttaa ympäröivä yhteiskunta.
