Helena Åhmanin mukaan tunnerohkeuden taitoa tarvitaan paitsi työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa myös pari- ja muissa ihmissuhteissa.

Hyvä elämä

Työelämäprofessori Helena Åhman suosittelee menemään rohkeasti kuin biisoni kohti vaikeita tilanteita ja keskusteluja

"Olen joutunut itsekin eri tilanteissa venyttämään rohkeuttani", sanoo tunnerohkeudesta kirjan tehnyt Helena Åhman.

04.06.2024 08:30
Marjo Kytöharju
Sirpa Päivinen

Työssään luennoitsijana ja valmentajana Helena Åhman on kertonut tarinaa biisoneista, jotka eivät pakene hiekkamyrskyä vaan juoksevat sitä kohti. Biisonit ymmärtävät vaistomaisesti, että kun menet lähenevää hiekkamyrskyä kohti, pääset läpi nopeammin kuin jos yrität juosta sitä karkuun. Arkielämässä omat tai toisten tunteet ovat usein se hiekkamyrsky, jota on vaikea kohdata.

Tarinan herättämän kiinnostuksen vuoksi Åhman päätti paneutua laajemmin vaikeiden tunteiden ja tilanteiden kohtaamiseen. Näin syntyi kirja Tunnerohkeus.

Tunnerohkeuden taitoa tarvitaan paitsi työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa myös pari- ja muissa ihmissuhteissa.

– Usein pakenemme hankalia tilanteita ja keskusteluja, koska pelkäämme, mitä seuraa, jos puhumme suoraan jostain asiasta, Åhman sanoo.

– Elämme tällä hetkellä yhteiskunnassa vaarallista vastakkainasettelun aikaa. Siksi olisi hyvä oppia olemaan rakentavasti eri mieltä asioista. Se, että pystymme kohtaamaan toisemme ja erilaiset näkemykset avoimin mielin, voi muuttaa maailmaa monella tavalla positiiviseen suuntaan.

Åhman on ammentanut Tunnerohkeus-kirjaansa oppeja tutkijoilta ja johtajilta eri puolilta maailmaa. Hän on myös osallistunut yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston valmennukseen.

Elämme yhteiskunnassa vaarallista vastakkainasettelun aikaa. Siksi olisi hyvä oppia olemaan rakentavasti eri mieltä asioista.

Tärkeää tietoa tunnerohkeudesta Åhman on saanut Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasassa työskenteleviltä astronauteilta.

– Astronauttien työn lähtökohtana on fyysinen rohkeus, mutta nykyisin heille painotetaan myös herkkyyden merkitystä. Avaruusaluksen tiimiltä vaaditaan vahvuutta mutta samalla herkkyyttä kohdata erilaiset tunteet ja tilanteet. Aluksessahan voi välillä olla kyseessä jopa oma ja toisten henki.

Astronautit arvostavat suoruutta

Moni astronautti oli kertonut arvostavansa työssään nimenomaan suoraan puhumisen taitoa. Muuten voi kulua valtava määrä aikaa ja energiaa arvaillessa, mitä joku tarkoittaa.

– Siihen ei avaruudessa kiitävässä säilykepurkissa ole aikaa varsinkaan kriisitilanteissa, Helena Åhman sanoo.

– Eräs kokenut astronautti totesi, että hän on luonteeltaan introvertti ja että hänen kohdallaan eniten tunnerohkeutta on vaatinut ihmisten kanssa toimiminen ja heihin luottaminen.

Rohkeaan suoraan puhumiseen pitää aina liittää myös myötätunto ja toisen kuuntelu, tietty vastaanottavaisuus.

Åhmaniin teki vaikutuksen myös astronautti, joka kuvaili, miten kauniilta Suomi ja koko maapallo oli näyttänyt avaruusaluksen ikkunasta.

– Hän selitti, että kun sieltä ei näy maiden rajoja, monet poliittiset ja yhteiskunnalliset riidat alkoivat tuntua naurettavilta. Monelle astronautille onkin käynyt niin, että teknokraatti on muuttunut avaruudessa käytyään rauhaa ja ihmiskunnan yhteneväisyyttä vaalivaksi humaanisuuden puolestapuhujaksi.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessorina toimiva Åhman on keskittynyt ensimmäisenä Suomessa keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen teemoihin.

– Puhun opiskelijoille tunteista ja ajattelusta, jotka liittyvät vaativiin keskustelu-, neuvottelu-, konflikti- ja johtamistilanteisiin.

Helena Åhman haluaa yhdistää töihinsä myös taidetta. Esimerkiksi Tunnerohkeus-kirja sisältää hänen omia valokuviaan ja hänen elämänkumppaninsa Tommi Läntisen lauluntekstejä.

Tommi Läntisen laulut inspiroivat

Helena Åhmanin opiskelu- ja työpolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Satakunnan Kankaanpäästä opintielle lähtenyt Åhman opiskeli ensin luokanopettajaksi Hämeenlinnassa 1980-luvun lopulla. Valmistumisensa jälkeen hän suuntasi kuitenkin teollisuuden palvelukseen ja opiskeli markkinointia.

– Ihmisen mieli on kiinnostanut minua aina, joten opiskelin myöhemmin psykologiaa Tampereen yliopistossa ja työpsykologiaa Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. Jälkimmäisessä tein työpsykologian väitöskirjani mielen johtamisesta ja yksilön pärjäämisestä muuttuvissa organisaatioissa. Olin aiemmin opiskellut myös suggestoterapeutiksi.

Kriisipuhelimessa olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta ja siihen liittyvistä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarpeista.

Nykyisissä töissään Helena Åhman pyrkii yhdistämään tiedettä, taidetta, tarinoita ja käytännön keinoja. Esimerkiksi Tunnerohkeus-kirjassa on mukana hänen elämänkumppaninsa, muusikko Tommi Läntisen, kirjoittamia laulutekstejä.

– Kaikki lähti siitä, kun kuulin Tommin demon Oo rohkee -kappaleesta. Siinä kerrotaan haavanlehtitunteesta, ja innostuin uudesta termistä. Haavathan ovat puita, jotka havisevat heikollakin tuulella.

– Tommi on myös jo pitkään ollut kiinnostunut avaruudesta ja seurannut Nasaa Instagramissa. Häntä alkoi kiehtoa erityisesti kuva, jossa maapallo kääntyy kohti valoa, ja niinpä hän teki siitä biisin, joka löytyy myös kirjastani.

Åhmanin mukaan samanhenkiset tekstit syntyivät heiltä sattumalta samoihin aikoihin.

– Saamme tietysti vaikutteita toisiltamme. Toisaalta kaikki, mitä ihminen kokee, vaikuttaa häneen.

Nyt Åhman ja Läntinen tekevät yhteisesityksiä eri organisaatioille. Kyseessä ei ole Åhmanin ensimmäinen yhteistyökuvio muusikon kanssa. Hän on kiertänyt jo neljä vuotta esiintymässä laulaja-lauluntekijä Jussu Pöyhösen kanssa.

Tunnerohkeus-kirjassa on myös Åhmanin valokuvia. Hän on opiskellut valokuvausta New Yorkin International Center of Photographyssa ja kesäisin valokuvakursseilla Italian Toscanassa.

– Osa kirjan kuvista on New Yorkin edustalla sijaitsevalta Ellis Islandilta, jota kutsutaan myös rohkeiden saareksi. Siirtolaiset eri puolilta maailmaa tulivat Amerikkaan tuon saaren kautta. Karjalaiset sukujuuret omaavana tunnistin heidän tarinoissaan tuttuja rohkeuteen liittyviä teemoja.

Helena Åhman kokee rohkeimmaksi teokseen omien epämukavien tunteidensa, kuten epävarmuuden ja epäonnistumisen pelon, kohtaamisen.

Rohkeutta tarttua uusia asioihin

Mikä on rohkeinta, mitä olet itse tehnyt elämässäsi? Kun Helena Åhmanille esittää tämän kysymyksen, hän miettii pitkään.

– On ollut tilanteita, joissa olen joutunut venyttämään rohkeuttani, ja pienillä stepeillä olen edistynyt. Tällainen on ollut esimerkiksi omien epämukavien tunteiden, kuten epävarmuuden ja epäonnistumisen pelon, kohtaaminen.

Hetken mietittyään hän lisää, että hänen yksi luonteenpiirteensä on rohkeus tarttua uusiin asioihin. Niihin voi laskea esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymisen.

– Kukaan ei kuitenkaan voi ulkopuolelta noin vain neuvoa ketään, miten heittäytyä tekemään asioita. Åhman muistuttaa, että rohkeaan suoraan puhumiseen pitää aina liittää myös myötätunto ja toisen kuuntelu, tietty vastaanottavaisuus.

Kuuntelemisen taitoa Åhman on harjoitellut Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelimessa.

– Olen saanut elämässäni monia mahdollisuuksia ja tukea tarvittaessa. Velvollisuuteni on jakaa hyvää eteenpäin. Kriisipuhelimessa olen oppinut paljon ihmisten kohtaamisesta ja siihen liittyvistä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarpeista.

Kuka?

Helena Åhman, 59, on Espoossa asuva työpsykologiasta väitellyt tohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori ja useita kertoja palkittu puhuja ja tietokirjailija.

Mitä?

Åhman julkaisi keväällä kirjan Tunnerohkeus – suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito (Otava). Hän on kirjoittanut useita teoksia ihmismielestä, keskusteluälykkyydestä, tilannetajusta ja johtamisesta sekä yhden dekkarin.