Nigerian pohjois- ja keskiosissa elävät kristityt ovat useiden islamistiryhmien terrorismin kohteena. Kuva: Light Oriye Tamunotonye / AFP-Lehtikuva, kuvankäsittely Maija Saari
Uskon vuoksi hengenvaarassa – Nigeria on yksi monista maista, joissa kristittyjen arki on jatkuvaa pelkoa
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kristittyihin kohdistuva vaino on tuoreen World Watch List -raportin mukaan äärimmäistä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin määräämä joulupäivän isku nosti Nigerian tilanteen kansainväliseen valokeilaan.
Saharan eteläpuolinen Afrikka on edelleen kristittyihin kohdistuvan kuolettavan väkivallan keskus. Näin todetaan vuoden 2026 World Watch List -vainoraportissa, jossa kolme alueella sijaitsevaa maata – Sudan, Nigeria ja Mali – saivat väkivallasta maksimipisteet. World Watch List -raportti kokoaa 50 maata, joissa kristityt kokevat vakaumuksensa vuoksi eniten vainoa.
Raportointikaudella uskonsa vuoksi surmattiin maailmanlaajuisesti 4 849 kristittyä, joista 3 490 Nigeriassa. Nigeria on väkiluvultaan maailman kuudenneksi suurin valtio, joka sijoittuu vainoraportissa seitsemännelle sijalle.
Nigerian tilanne sai loppuvuodesta 2025 laajaa kansainvälistä huomiota, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump antoi voimakkaita lausuntoja maan kristittyihin kohdistuvasta väkivallasta. Joulupäivänä Yhdysvallat iski islamistisia sotilasryhmiä vastaan Sokoton osavaltiossa Nigerian pohjoisosassa. Tammikuussa Trump on sanonut, että myös uudet iskut Nigeriaan ovat mahdollisia.
Open Doors -järjestön julkaiseman vainoraportin mukaan on tilastojen valossa kiistatonta, että Nigerian pohjois- ja keskiosissa elävät kristityt ovat Boko Haramin, Länsi-Afrikan ISIS:n ja useiden uusien islamistiryhmien terrorismin kohteena. Esimerkiksi Benuen osavaltiossa kristityillä on koko väestöön verrattuna kuusinkertainen riski joutua tapetuksi, Plateauen osavaltiossa riski on 3,2-kertainen ja Taraban osavaltiossa 11,2-kertainen.
Suomen Open Doors -järjestön ulkosuhdejohtaja Miika Auvinen totesi, että näiden alueiden kristityt tietävät olevansa vainon kohteena uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.
– Kristittyjen murhissa Nigeriassa on kyse muustakin kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamista tai heimojen välisistä maakiistoista. Silminnäkijät kertovat hyökkääjien huutaneen ”Allahu Akbar” ja ”Me tuhoamme kaikki kristityt”, Auvinen sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.
Sudanissa kristityt ovat kahden tulen välissä
Saharan eteläpuolisen Afrikan maista 14 on mukana raportin viidenkymmenen maan listalla. Näissä maissa elää kahdeksasosa maailman kristityistä. Aseellisten hyökkäysten lisäksi kristittyjen sieppaukset ovat alueella yleisiä.
Huonontuvan tilanteen taustalla on usein valtion heikkeneminen, vallankaappaus tai tilanne, jossa maalla ei ole voimassa olevaa perustuslakia. Hallinnon ja laillisen järjestyksen romahtamisen synnyttämä valtatyhjiö vetää puoleensa islamistisia sotilasryhmiä ja aseistautuneita rikollisia. Aseelliset konfliktit ovat lisänneet kristittyihin kohdistuvia iskuja Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Mosambikissa.
Word Watch List -raportin viisi kärkimaata
1. Pohjois-Korea
2. Somalia
3. Jemen
4. Sudan
5. Eritrea
Tutustu kaikkien 50 maan kuvauksiin ja kehitystrendeihin täältä.
Sudanissa, joka nousee vainoraportissa neljännelle sijalle, sisällissota jatkuu jo kolmatta vuotta. Kristityt ovat joutuneet ristituleen, kun sekä maan armeija että sitä vastaan taistelevat RSF-joukot pyrkivät esiintymään islamin puolustajina saadakseen väestön muslimienemmistön tuen. Viimeisten kahden vuoden aikana sisällissodan kumpikin osapuoli on tuhonnut kirkkorakennuksia maan pääkaupungissa Khartoumissa.
Somaliassa al-Qaidaan kytkeytynyt aseellinen järjestö al-Shabaab on onnistunut vahvistamaan asemiaan erityisesti maan eteläosissa lähellä Kenian rajaa. Kaikki alueen rekisteröidyt kirkot on suljettu tai tuhottu, ja kristittyihin kohdistuu välitön hengenvaara.
Saharan eteläpuolisen Afrikan 40 valtion joukossa on kuitenkin myös maita, joissa kristityt voivat harjoittaa uskoaan vapaasti ja pelkäämättä.
“Se, miten kristittyjen syrjintä muuttuu vainoksi, perustuu usein rikoslain venytettyyn tulkintaan”, entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt sanoi WWL-raportin julkistamistilaisuudessa.
Ex-ulkoministeri Timo Soinin mukaan kotimainen media on “toivoton tässä asiassa” eli suoriutuu huonosti kristittyihin kohdistuvan vainon raportoimisesta.
Nigerialainen pastori Chima Igwe haluaa rakentaa edellytyksiä kristittyjen ja muslimien väliselle uskontodialogille kotimaassaan. Igwe asuu Suomessa ja johtaa Espoossa toimivaa kansainvälistä New Hope -seurakuntaa.
Timo Soini, Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt, Chima Igwe ja Open Doors -järjestön ulkosuhteiden johtaja Miika Auvinen valottivat kristittyihin kohdistuvan vainon taustoja World Watch List 2026 -vainoraportin julkaisutilaisuudessa.
Kristityt jättävät Syyrian hyökkäysten ja painostuksen vuoksi
Presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaaduttua joulukuussa 2024 Syyriassa nousi valtaan jihadistiryhmä Hay’at Tahrir al‑Shamin (HTS). Uuden hallinnon aikana maan kokonaispistemäärä nousi World Watch List -tutkimuksessa ennätyskorkeaksi, ja Syyria nousi sijalta 18 sijalle 6.
Raportointikaudella vahvistettiin vähintään 27 tapausta, joissa syyrialainen kristitty tapettiin uskonsa vuoksi. Kesäkuussa 2025 Mar Eliasin kreikkalais-ortodoksiseen kirkkoon Damaskoksessa tehty itsemurhaisku tappoi 22 ja haavoitti yli kuuttakymmentä kristittyä. Hyökkäys sai monet kristityt lopettamaan kirkossa käymisen ja piilottamaan kristillisiä esineitään ja symbolejaan. Lisäksi kirkkoja häpäistiin, kristillisiä kouluja suljettiin ja kirkkorakennuksiin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyivät.
Väkivallan ohella myös Syyrian kristittyihin kohdistuva painostus on voimistunut: maaliskuussa 2025 vahvistettu väliaikainen perustuslaki keskittää valtaa ja määrittää islamilaisen oikeuskäytännön lainsäädännön keskeiseksi lähteeksi. Kristittyjä on painostettu kääntymään islamiin ja vaadittu maksamaan islamilaista veroa.
Vaikean tilanteen vuoksi monet kristityt ovat jättäneet Syyrian. Open Doors arvioi, että Syyriassa elää enää noin 300 000 kristittyä, kun vuonna 2015 kristittyjä oli maassa vielä yli 1,1 miljoonaa.
Fyysisen väkivallan lisäksi kristittyjä ajetaan monissa maissa maan alle tiukalla sääntelyllä ja valvonnalla. Esimerkiksi Algeriassa kaikki protestanttiset kirkot on pakotettu sulkemaan ovensa ja ajettu toimimaan maan alla. Kiinassa uudet valvontateknologiat ja internetiä koskevat määräykset ovat ajaneet monet seurakunnat pieniksi, salassa kokoontuviksi ryhmiksi. Syyskuussa 2025 julkaistuissa määräyksissä uskonnollisilta johtajilta vaaditaan Kiinan kommunistipuolueen julkista tukemista.
Hyviä uutisia Meksikosta, Bangladeshista ja Malesiasta
Kokonaisuudessaan kristittyjen uskonnonvapaus heikkenee edelleen useimmissa WWL-raportin tarkastelemissa maissa, mutta tuore raportti nostaa esiin myös joitakin myönteisiä kehityskulkuja. Bangladeshissa kristittyihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt. Meksikossa media, kansalaisyhteiskunta ja osa viranomaisista ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota uskonnollisiin johtajiin kohdistuvaan uhkaan niillä alueilla, joilla järjestäytynyt rikollisuus ja aseelliset ryhmät toimivat.
Malesiassa tuomioistuin määräsi viranomaiset avaamaan uudelleen helmikuussa 2017 kadonneen pastori Raymond Kohin tapauksen tutkinnan. Marraskuussa 2025 tuomioistuin totesi, että yksi tai useampi poliisi oli osallisena Kohin katoamiseen, ja määräsi Malesian hallituksen maksamaan Kohin puolison mukaan nimetylle rahastolle korvauksen, joka vastaa 7,4 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.
Open Doors on kansainvälinen, poliittisesti sitoutumaton ja ekumeeninen avustusjärjestö, joka palvelee vainottuja kristittyjä yli 70 maassa.
Venäjällä valtion ote kiristyy ja islamistit valtaavat alaa
Venäjä sijoittuu World Watch List -selvityksessä sijalle 56. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta lähtien valtion harjoittama valvonta myös kristittyjä kohtaan on lisääntynyt. Lisäksi Venäjän miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa paikallishallinto rajoittaa enenevissä määrin muiden kuin Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaa.
Venäjän hallitus näkee ortodoksisen kirkon tyypillisesti venäläisenä, kun taas roomalaiskatoliset ja erityisesti protestanttiset kirkot nähdään vierasperäisinä ja länsimaalaisina vaikutteina. Ortodoksinen kirkko painostaa Venäjällä erityisesti ei-perinteisiä kristillisiä yhteisöjä ja syyttää niitä väärästä opetuksesta.
Kaukasuksen pohjoisrinteiden eri tasavalloissa islamilaiset militantit taistelevat Venäjän asevoimia vastaan ja pyrkivät muslimiemiraatin perustamiseen. Monet etniset venäläiset ovat lähteneet alueelta väkivaltaisuuksien vuoksi ja kirkkojen jäsenmäärät ovat laskeneet. Muslimitaustaiset kristityt joutuvat pitämään uskonsa salassa paljastumisen ja teloitusten pelossa.
Islamistinen painostus on aktiivista myös Tatarstanin tasavallassa ja sen Volgan varrella sijaitsevassa pääkaupungissa Kazanissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristittyihin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaista vainoa – Meksikossa rikoskartellit hyökkäävät seurakuntia vastaan
AjankohtaistaKristittyihin kohdistuva väkivalta ja rajoitukset lisääntyvät erityisesti Keski-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Väkivallan taustalla on itsevaltaisia hallitsijoita, sisällissotia, islamistisia liikkeitä, uskonnollista nationalismia ja rikollisuutta.
