Uskontoa täytyy saada harjoittaa ilman syrjintää – USKOT-foorumi vetoaa valtioneuvostoon
USKOT-foorumi ehdotti valtioneuvoston työryhmän kuulemisessa uskontoasioiden neuvottelukunnan perustamista ja uskontojen välisen yhteistyön laajentamista.
Valtionhallinnon on turvattava oikeus harjoittaa ja tunnustaa uskontoa ilman syrjintää, vetoaa uskontojen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö USKOT-foorumi. USKOT-foorumin mukaan uskontoperustainen vihapuhe ja syrjintä ovat yleistyneet samaan aikaan kun uskontojen moninaisuus on kasvanut. Erityisesti muslimit ja juutalaiset kokevat syrjintää, vihapuhetta sekä rakenteellista rasismia.
USKOT-foorumi on yksi niistä tahoista, joita yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä käsittelevää tiedonantoa valmisteleva, valtioneuvoston heinäkuussa asettama työryhmä kuulee. Työryhmä kuulee joko kirjallisesti tai suullisesti myös muita uskonnollisia yhteisöjä edustavia toimijoita kuten Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvostoa, Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, Suomen ekumeenista neuvostoa, Suomen Evankelista Allianssia ja Suomen muslimifoorumia.
Vähemmistöuskontoja mietityttävät samat kysymykset
USKOT-foorumin kuuleminen oli vuorossa torstaina 10. elokuuta. Sitä edustivat toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio, puheenjohtaja, isä Heikki Huttunen ja varapuheenjohtaja Gölten Bedretdin.
– Kommentoimme Yhdenvertainen Suomi -ohjelmaa. Siinä on tavoitteita, jotka meidän mielestämme ovat tärkeitä ja hyödyllisiä. Teimme myös ehdotuksia, mitä asioita voisi parantaa. Meidän näkökulmamme on uskonnot ja uskontojen yhteistyö, Katri Kuusikallio kertoo.
Kuusikallio mainitsee esimerkkinä uskontojen huomioimisen työelämässä, jota myös lakiuudistus tukee. Uskonnot vaikuttavat suomalaisessa työelämässä yhä enemmän. Esimerkiksi hindujen määrän maassa on arvioitu kaksinkertaistuvan työperäisen maahanmuuton myötä. Kesäkuussa voimaan astui yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus, jonka myötä henkilö, joka on kokenut tai epäilee kokeneensa syrjintää työelämässä esimerkiksi uskonnon perusteella, voi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Meidän mielestämme rasismille pitää olla nollatoleranssi, rasismista pitää puhua rasismina ja tuomita se.
USKOT-foorumi ehdotti kuulemisessa myös uskontoasioiden neuvottelukunnan perustamista ja uskontojen välisen yhteistyön laajentamista. Neuvottelukunta kokoaisi yhteen uskontojen edustajat, viranomaiset, asiantuntijat ja poliitikot käsittelemään ajankohtaisia uskontoihin liittyviä aiheita, kuten radikalisoitumisen ehkäisemistä.
– Neuvottelukunta olisi yksi tapa tuoda näkyväksi vähemmistöuskontojen tilannetta päättäjille ja viranomaisille. Monet kysymykset ovat yhteisiä kaikille vähemmistöuskonnoille. Esimerkiksi varainhankinta ja vapaaehtoistyö ovat sellaisia asioita.
Kuusikallio mainitsee myös uskonnollisten johtajien aseman: he ovat yhteisöissään usein arvostettuja henkilöitä, mutta heillä saattaa olla paljon paineita ja huoli toimeentulosta.
Uskontoasioiden neuvottelukuntaan kutsuttaisiin mahdollisesti myös Vapaa-ajattelijat, joiden kanssa USKOT-foorumi tekee jo nyt yhteistyötä. Esimerkiksi hautaustoimeen liittyvät asiat koskevat myös uskonnottomia.
Rasismia pitää torjua, jotta yhteiskuntarauha säilyy
Syrjinnän ja rasismin kitkemisessä avainasemassa on Katri Kuusikallion mielestä tiedon ja sen pohjalta syntyvän uskontolukutaidon lisääminen. Vain tietoon nojautuen voidaan käydä asiallista keskustelua. Uskontolukutaitoa tarvittaisiin myös kotouttamisessa.
– Viranomaiset voisivat ottaa kotouttamisessa paremmin huomioon myös uskontokunnat. Tässä on paljon yhteistyön mahdollisuuksia. Monelle maahanmuuttajalle uskonto on merkityksellinen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) vakuutti aiemmin kesällä, että hallituksella on nollatoleranssi rasismiin. Millaisia odotuksia USKOT-foorumilla on tämän suhteen?
– Hallitusohjelmassa ei käsittääkseni ole sanaa rasismi, vaan siinä puhutaan yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän vähentämisestä. Meidän mielestämme rasismille pitää olla nollatoleranssi, rasismista pitää puhua rasismina ja tuomita se. Toivotaan, että se toteutuu, jotta Suomi on aidosti turvallinen ja demokraattinen. Se on yhteiskuntarauhan edellytys, Kuusikallio sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin kaupunki ja uskontokunnat vetoavat: jokaisella on oikeus elää Helsingissä ilman pelkoa, häirintää tai syrjintää
AjankohtaistaHelsingin kaupunki ja USKOT-foorumi julkaisivat 19. joulukuuta yhteisen vetoomuksen.