null ”Tuomitsemme sodan ja uskonnon käyttämisen hyökkäyspolitiikan välikappaleena” – Eri uskontokuntiin kuuluvat kävelevät yhdessä rauhan puolesta viidellä paikkakunnalla

USKOT-foorumin vuoden 2021 rauhankävely Helsingissä.

USKOT-foorumin vuoden 2021 rauhankävely Helsingissä.

”Tuomitsemme sodan ja uskonnon käyttämisen hyökkäyspolitiikan välikappaleena” – Eri uskontokuntiin kuuluvat kävelevät yhdessä rauhan puolesta viidellä paikkakunnalla

Uskontojen yhteinen rauhankävely järjestetään Helsingin lisäksi Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Rauhan lisäksi esillä ovat ympäristöasiat.

Uskontojen rauhankävely järjestetään tänä vuonna 24.10. Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Vuodesta 2015 järjestetetyn rauhankävelyn taustalla on uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi kumppaneidensa kanssa. Helsingissä lähdetään liikkeelle Kansalaistorilta kello 17.

USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio, voiko kävelyä kutsua jo perinteeksi?

– Kyllä se on jo perinne. Kuopiossa oltaisiin osallistuttu myös, mutta siellä oli nyt päällekkäisiä tapahtumia. Ensi vuonna sitten, ja toivon mukaan myös Joensuussa.

Miksi uskontojen edustajat haluavat kävellä yhdessä rauhan asialla?

– Uskonnot muodostuvat ihmisistä. Ihmiset tahtovat rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja parempaa tulevaisuutta. Uskonnoilla on enemmän yhteistä kuin erottavaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyössä ja yhteisessä esiin tulemisessa on voimaa. Uskontokuntiin kuuluu ihmisiä monista eri kansallisuuksista, kieliryhmistä ja kulttuureista. Ihmisillä on monenlaisia verkostoja, joissa he voivat vaikuttaa täällä Suomessa ja uskontojen vaikutus ulottuu myös rajojen yli. Yhteinen viesti on vahva.

Miksi uskontokuntien yhteistyö ei nouse enemmän esiin julkisuudessa?

– Hyvä kysymys, kun vielä tietäisikin vastauksen. On hyvä, että uutisoinnissa tuodaan esille ongelmia ja asioita, jotka ovat väärin, ja herätetään keskustelua. Tällöin usein unohtuu, että asioilla on toinenkin puoli eli maailmassa tapahtuu paljon hyvää, rauhantekijöitä on ja heitä tarvitaan lisää. Voi myös olla, että toiminta hyvän puolesta on usein niin arkipäiväistä, ettei se nouse esiin.

– Olisi olennaista näyttää, että toimitaan yhdessä, sillä rauhantyötä ei tehdä yksin. Eikä se, että toimitaan yhdessä, tarkoita, että erot lakaistaisiin maton alle. Itse asiassa on älyttömän kiinnostavaa pohtia ja käsitellä kunnioittavassa hengessä myös niitä asioita, jotka erottavat. Rakentavassa vuoropuhelussa jokainen voi säilyttää oman identiteettinsä.

Saako tapahtumaan tulla, vaikka olisi uskonnoton?

– Ilman muuta, toivotamme uskonnottomat ja kaikki katsomukset lämpimästi tervetulleiksi! Rauhan asia varmasti yhdistää meidät.

Piispa Kaisamari Hintikka puhumassa Vanhankirkon portailla. Hän on USKOT-foorumin varapuheenjohtaja ja pitää puheenvuoron myös tänä vuonna.

Piispa Kaisamari Hintikka puhumassa Vanhankirkon portailla. Hän on USKOT-foorumin varapuheenjohtaja ja pitää puheenvuoron myös tänä vuonna.

Tapahtuman teemana on nyt kohtuullisuus. Mihin se liittyy ja onko teema sama kuin kristillisten kirkkojen 23.–30.10. vietettävällä Ekumeenisella vastuuviikolla?

– Rauhankävelyn teema liittyy sekä YK:n Agenda 2030 -kestävän tulevaisuuden tavoiteohjelmaan että Ekumeeniseen vastuuviikkoon. Yhtä lailla kuin YK, myös uskontojen edustajat pyrkivät kohtuullisuuteen luonnonvarojen käytössä, jotta saamme kestävän tulevaisuuden uusille sukupolville. Uskonnollinen vakaumus on monille ihmisille motivaatio rakentaviin tekoihin ihmisten ja ympäristön hyväksi.

Mitä Suomessa toimivat uskontokunnat ajattelevat ilmastonmuutoksesta tai lajikadosta? Puhutaanko niistä USKOT-foorumissa?

– Kyllä puhutaan. Meillä on kahden vuoden ajan ollut yhtenä pääteemana ympäristön suojelu ja varjelu. Teema on ollut esillä niin SuomiAreenassa kristittyjen ja muslimien kesken kuin asiaan perehtyneen juutalaisen rabbin vierailulla Suomessa.

Nouseeko Ukrainan sota esille tapahtumassa?

– Ilman muuta Ukrainan sota on osa rauhankävelyn teemaa. Kaikki mukana olevat uskontokunnat tuomitsevat yksiselitteisesti sodan ja uskonnon käyttämisen väkivallan ja hyökkäyspolitiikan välineenä. Uskonto ei voi millään muotoa olla osa valtion propagandakoneistoa, eikä sille ja koko sodalle ole mitään oikeutusta.

Auttaako puhe rauhasta niin kauan kuin Venäjä pommittaa siviilejä, tekee muitakin sotarikoksia, uhkailee ydinaseilla ja miehittää Ukrainaa?

–  Meidän pitää tehdä kaikkemme rauhan puolesta ja tämä on nyt se, mitä voimme näkyvästi yhdessä tehdä. Jos emme puhu, uskontoa väärin käyttävät henkilöt ja ryhmät valtaavat entistä enemmän tilaa. Emme saa turtua sotatilaan.

– Vetoamme Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, jotta se ryhtyisi toimimaan aktiivisesti rauhan edistämiseksi. Vetoamme sodasta vastuussa oleviin, jotta sota saataisi loppumaan. Väärinkäytettynä uskonto voi olla osa kriisien syitä, mutta ennen kaikkea muistutamme, että uskonnot ovat keskeinen osa ratkaisua: henkisen kriisinkestävyyden vahvistajina, toipumisessa, kärsivien auttajina, myötätunnon ylläpitäjinä ja oikeudenmukaisuuden julistajina.

USKOT-foorumin jäsenyhteisöjä ovat Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry (SEN), Suomen Islam-seurakunta, Suomen Islamilainen Neuvosto ry (SINE), Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Suomessa sekä Suomen Buddhalainen Unioni SBU ry. Suomen Hindufoorumi ry liittyi tarkkailijajäseneksi 28. huhtikuuta.

Järjestäjänä rauhankävelyssä on USKOT-foorumin lisäksi Fokus ry, Nuoret Muslimit Helsinki ry (NUMU), Suomen Hindufoorumi, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Kirkkohallitus ja Suomen YK-liitto. Kävely on myös osa Ekumeenisen vastuuviikon ohjelmaa.

Helsingin rauhankävelyn lähtö on 24.10. kello 17 Kansalaistorilta. Sieltä kävellään Aleksanterinkadun kautta Senaatintorille, jossa puhuu muun muassa apulaispormestari Nazima Razmyar. Kävelylle voi ottaa mukaan ledikynttilän.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: