Uskovaisten syrjinnästä huolestunut Paula Risikko: ”Olen saanut uskovilta ihmisiltä palautetta, ja tämä on johtopäätökseni heidän kokemuksistaan”
– Usko on osa minua. Se ei välttämättä ole samanlaista kuin muilla, eikä toisten usko ole vähempiarvoista kuin minun uskoni, Paula Risikko kertoo.

– Usko on osa minua. Se ei välttämättä ole samanlaista kuin muilla, eikä toisten usko ole vähempiarvoista kuin minun uskoni, Paula Risikko kertoo.

Uskovaisten syrjinnästä huolestunut Paula Risikko: ”Olen saanut uskovilta ihmisiltä palautetta, ja tämä on johtopäätökseni heidän kokemuksistaan”

Eduskunnan puhemies kertoo olevansa kristitty. Hän ei ajattele, että usko tai sen puute tekisi ihmisestä huonompaa.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok) pohti sunnuntaina Seinäjoen Vapaaseurakunnan konferenssikeskuksen käyttöönottojuhlassa, oliko ennen helpompaa olla julkisesti uskovainen.

”Nykyisin omaa uskoa ei ole yhtä helppoa tuoda esille esimerkiksi työelämässä. Kristittyjä ollaan työntämässä kaappiin samalla kun kaikki muut ovat tulossa kaapista ulos”, Risikko sanoi sanomalehti Ilkan mukaan.

Puhemies kannusti poliitikkoja puhumaan positiivisen uskonnonvapauden puolesta. ”Tilanteeseen on puututtava nyt, kun tuntuu, ettei uskosta saa enää puhua.”

Risikon puhe herätti sosiaalisessa mediassa kärkkäitä kommentteja.

(Juttu jatkuu Twitter-upotusten jälkeen.)

Demokraatti-lehden toimittaja Simo Alastalo huomautti, että suomalaisista 71 prosenttia kuuluu luterilaiseen kirkkoon. ”Kun mukaan lasketaan vielä muiden kristillisten kirkkokuntien kuten vapaakirkon jäsenet, Suomi näyttäytyy niin kristillisenä valtiona, että puhemiehen voisi odottaa huolestuvan seuraavaksi sunni-islamin asemasta Saudi-Arabiassa.”

Alastalo piti Risikon puhetta ”todellisuuspakoisena äänestäjien kosiskeluna”.

En ole ikinä ajatellut, että usko tai sen puute tekisi ihmisestä huonompaa.

– Eduskunnan puhemies Paula Risikko

Paula Risikko kertoo Kirkko ja kaupungille, että hänestä tuntuu kuin hänen sanojaan olisi tahallaan ymmärretty väärin.

– Puhuin positiivisesta uskonnonvapaudesta. Toivon, että uskovien ihmisten ei tarvitsisi olla hiljaa uskostaan, koska pelkäävät, että heitä sorsitaan, Risikko selittää.

Kuka tarkalleen ottaen sorsii kristittyjä tai ajaa heitä kaappiin? Risikko ei halua nimetä mitään yksittäistä tahoa. Hänen käsityksensä asiasta on muodostunut kansalaispalautteen kautta.

– Olen saanut uskovilta ihmisiltä palautetta, ja tämä on johtopäätökseni heidän kokemuksistaan.

Risikon mukaan positiivinen uskonnonvapaus liittyy esimerkiksi siihen keskusteluun, saako uskonto näkyä lasten varhaiskasvatuksessa.

Risikko kertoo puhuvansa kristittynä, jolle usko on tärkeä asia. Risikko on ensimmäiseltä koulutukseltaan sairaanhoitaja, ja hän kertoo tajunneensa sairaanhoitajan työssä, että uskonnolliset kysymykset ovat ihmisten ytimessä. Ne nousevat esiin etenkin saattohoitotilanteissa.

Sairaanhoitajana Risikko kertoo oppineensa kunnioittamaan myös sitä, että toisilla ihmisillä ei ole uskonnollista vakaumusta.

– En ole ikinä ajatellut, että usko tai sen puute tekisi ihmisestä huonompaa. Olen itse sitä ikäluokkaa, joka on laulanut Suvivirren ja Hoosiannan, mutta ymmärrän, että kaikille se ei sovi. Meidän on annettava kummallekin tilaa.

– Usko on osa minua. Se ei välttämättä ole samanlaista kuin muilla, eikä toisten usko ole vähempiarvoista kuin minun uskoni.

Risikko kiistää, että hänen puheensa olisi ollut kristittyjen äänestäjien kosiskelua vaalien alla.

– Joku lehti oli vääntänyt tämänkin poliittiseksi kannanotoksi, mutta minä olen puhunut näistä asioista ennenkin. Ei tämä ollut minulle mitään uutta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi