Sisäministeri Risikko vastaa pappien vetoomukseen: "Kristityksi kääntymisen uskottavuutta ei ole helppo selvittää"
Kaisa Huhtala ja Jari Rankinen luovuttivat eilen vetoomuksen kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden puolesta.

Kaisa Huhtala ja Jari Rankinen luovuttivat eilen vetoomuksen kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden puolesta.

Sisäministeri Risikko vastaa pappien vetoomukseen: "Kristityksi kääntymisen uskottavuutta ei ole helppo selvittää"

Kaikki Migrin turvapaikkapäätökset eivät ole oikeita, väittää 434 papin ja teologin allekirjoittama vetoomus. Sisäministeri Paula Risikko luottaa maahanmuuttoviranomaisten kykyyn tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joiden mukaan kristityksi Suomessa kääntyneen turvapaikanhakijan usko ei ole aitoa. Kaikki nämä päätökset eivät ole oikeita, väittää 434 papin ja teologin allekirjoittama vetoomus, joka luovutettiin sisäministeri Paula Risikolle ja maahanmuuttoviraston ylijohtajalle Jaana Vuoriolle keskiviikkona 20.9.

Vetoomuksen mukaan Migrin tulisi luottaa nykyistä enemmän uskonnon ammattilaisten arvioon, kun se arvioi kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan uskonnollista tilannetta. Toisin sanoen Migrin pitäisi kuunnella pappia, joka on tutustunut turvapaikanhakijaan, opettanut häntä ja tullut siihen tulokseen, että hänelle voidaan antaa kristillinen kaste.

– Varmaa on, että pappien ja seurakuntien työntekijöiden osaamista ei kukaan väheksy, sisäministeri Risikko kommentoi vetoomuksen vastaanottamisen jälkeen.

Risikon mukaan maahanmuuttoviranomaiset ovat kohdanneet viime aikoina satoja tapauksia, joissa irakilainen tai afganistanilainen hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on Suomessa ollessaan kääntynyt kristityksi.

– Kristityksi kääntymistä käytetään uutena turvapaikkaperusteena erityisesti turvapaikkapäätöksestä valitettaessa. Kuitenkin esimerkiksi Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että kastetodistus ja seurakunnan antama lausunto hakijan vakaumuksen aitoudesta eivät voi olla ratkaisevaa näyttöä turvapaikka-asiassa, vaan vakaumuksen aitoutta ja kääntymisen uskottavuutta on selvitettävä perusteellisesti hakijaa kuulemalla, Risikko sanoo.

Risikon mukaan turvapaikanhakijoiden kristinuskoon kääntyminen on yleistynyt jonkin verran myös muualla Euroopassa, mutta on suhteellisesti harvinaisempaa kuin Suomessa.

Vetoomuksen luovuttivat Risikolle Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala ja Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Jari Rankinen. Sekä Risikko että vetoomuksen luovuttajat luonnehtivat käytyä keskustelua rakentavaksi ja onnistuneeksi.

Joistakin turvapaikkapäätöksistä käy ilmi, että tulkki ei ole osannut kääntää suomeksi keskeisiäkään kristillisiä termejä.

- Kirkkoherra Kaisa Huhtala

Vetoomus puuttuu Migrin käytäntöihin

Kirkkoherra Kaisa Huhtalan mukaan vetoomus lähti liikkeelle siitä, että papit lukivat kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden saamia Migrin turvapaikkapäätöksiä. Migri mittaa kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan vakaumusta monenlaisilla kysymyksillä.

Johtopäätös voi olla se, että rippikoulun käyneen ja kastetun kristityn vakaumus ei ole aito.

– Kyse voi olla ihmisestä, jonka kääntyminen kristityksi on aiheuttanut jo Suomessa pilkkaa ja vainoksi luokiteltavaa kohtelua islaminuskoisten maanmiesten taholta. Jopa yhteys omaan perheeseen on voinut katketa kristillisen uskon vuoksi, Huhtala sanoo.

Huhtala on kiinnittänyt huomiota myös turvapaikkapuhutteluissa käytettyjen tulkkien ammattitaitoon.

– Joistakin turvapaikkapäätöksistä käy ilmi, että tulkki ei ole osannut kääntää suomeksi keskeisiäkään kristillisiä termejä. Silloin haastattelun kristillinen sisältö ja merkitykset katoavat.

Vetoomus muistuttaa Migriä myös sen käytäntöjen vastuullisuudesta. Vetoomuksen mukaan ei ole vastuullista ”ehdottaa ihmistä kieltämään uskonsa tai muu vakaumus, jota hän haluaa tunnustaa”.

Ilmaus viittaa turvapaikkapäätöksiin, joiden mukaan turvapaikanhakijan ilmaisemat kristilliset arvot kuten kaikkien ihmisten arvokkuus ja lähimmäisenrakkaus eivät ole kristinuskon ydinsisältöä, vaan yleistä humanismia.

– Tämän perusteella turvapaikanhakijaa on voitu neuvoa sanomaan, ettei hän ole kristitty, enemmin humanisti. Näin häntä ei vainottaisi kotimaassaan palautuksen jälkeen, pääsihteeri Jari Rankinen sanoo.

Risikko: Migrillä on teologista osaamista

Sisäministeri Paula Risikko toteaa, että hän ei voi ottaa ministerinä kantaa turvapaikkapuhuttelujen tekniseen puoleen tai sisältöihin. Asia kuuluu Maahanmuuttovirastolle.

Risikon mukaan kristityksi kääntymisen uskottavuutta ei ole helppo selvittää. Selvitysten yhteydessä Migri hankkii eri seurakunnilta tietoja näiden toimintatavoista. Keskustelukumppanina on ollut esimerkiksi Suomen Ekumeeninen Neuvosto.

– Tapaamisissa viraston asiantuntijat ovat saaneet tärkeitä lisätietoja muun muassa siitä, miten eri seurakunnat selvittävät henkilön kääntymistä ennen kastetta ja jäseneksi ottamista. Tämä yhteistyö sekä tietojen ja mielipiteiden vaihto jatkuu.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä työskentelee Risikon mukaan myös teologeja ja uskontotieteilijöitä, joiden osaamista voidaan hyödyntää hakijan vakaumuksen selvittämisessä.

– Luotan maahanmuuttoviranomaisiin ja heidän kykyynsä tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä, Risikko sanoo.

Jos kastamme turvapaikanhakijan ja sanomme, että hän on mielestämme kristitty, olemme oikeasti sitä mieltä, että hän on kristitty.

– Pääsihteeri Jari Rankinen

Migri myöntää tulkkausongelmat

Sisäministeri Risikon tapaamisen jälkeen Huhtala ja Rankinen jatkoivat Maahanmuuttovirastoon keskustelemaan vetoomuksesta.

Tapaamisessa Rankinen ja Huhtala toivat esiin sen, että rimaa, jonka ylittäneitä pidetään kristittyinä, ei saa asettaa liian korkealle. Kyse on vasta kristityksi kääntyneistä, ja monien kielelliset taidot ovat vähäisiä.

– Emme halua seurakuntiimme näyttelijöitä. Jos kastamme turvapaikanhakijan ja sanomme, että hän on mielestämme kristitty, olemme oikeasti sitä mieltä, että hän on kristitty, Rankinen sanoo.

Papit myös kiittivät Migriä siitä, että kysymykset ja tavat, joilla arvioidaan uskon aitoutta, ovat parantuneet vuoden takaisesta. Migrin mukaan kehittämistyö jatkuu.

– Maahanmuuttoviraston edustajat sanoivat, että pastorin ja teologin kirjoittama arvio on arvokas ja tärkeä dokumentti, kun ratkaistaan turvapaikanhakijan uskon aitoutta. Arvio on erityisen merkittävä, jos se kertoo turvapaikanhakijan tiestä kristityksi ja kristittynä pidemmällä ajalla, Rankinen sanoo.

Rankisen mukaan Migrin edustajat myönsivät, että turvapaikanhakijoiden puhutteluissa on voinut olla tulkkausongelmia. Tulkki ei aina ole tuntenut kristillistä sanastoa, tai jopa ei ole halunnut kääntää sanoja tai ilmaisuja, joita hän on pitänyt islamin vastaisina.

– Maahanmuuttoviraston edustajat toivoivat, että virastoon otetaan yhteyttä, mikäli keskustelupöytäkirjassa, jonka turvapaikanhakija saa puhuttelun jälkeen, on näitä ongelmia. Asia selvitetään, ja jos tulkki on toiminut noin, häntä tuskin voidaan käyttää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi