Palkittu 18-vuotias rekkamies Roope Juutilainen tienaa hyvinä kuukausina 4 000 euroa – "Olen ollut 12-vuotiaasta asti töissä"
Roope Juutilainen ajaa itseään vanhemmalla Scanialla. Normaalisti rekka­kortin voi saada 21-vuotiaana, mutta ammattikoulussa logistiikkaa opiskeleville riittää 18 vuoden ikä.

Roope Juutilainen ajaa itseään vanhemmalla Scanialla. Normaalisti rekka­kortin voi saada 21-vuotiaana, mutta ammattikoulussa logistiikkaa opiskeleville riittää 18 vuoden ikä.

Palkittu 18-vuotias rekkamies Roope Juutilainen tienaa hyvinä kuukausina 4 000 euroa – "Olen ollut 12-vuotiaasta asti töissä"

Uuden sukupolven kuljettaja murtaa stereotypioita rekkamiehistä syömällä salaattia ja urheilemalla. Syksyllä hän edustaa Suomea raskaan liikenteen ammattilaisten MM‑kilpailuissa.

Roope Juutilaiselta, 18, on kysytty tänä kesänä useasti: ”Miltä nyt tuntuu?” Nuorimies voitti toukokuussa ammattikoululaisten Taitaja-kilpailussa kultaa. Yksi voitto ei kuitenkaan riittänyt, vaan hänet valittiin vielä voittajien joukosta taitajien taitajaksi.

Juutilaisen lisäksi samasta tittelistä kilpaili finaalissa yli 400 nuorta. Voiton ratkaisi Juutilaisen ammattiylpeys ja positiivinen asenne.

Vantaan ammattiopisto Varian opettaja Risto Mansikka-aho vahvistaa, että tuomariston valinta osui oikeaan. Mansikka-aho toimi kilpailussa Juutilaisen huoltohenkilönä.

– Roopella on palava halu ja rakkaus ammattiin. Hän ei tarvitse paljoa ohjausta, kunhan pitää sen verran langoista kiinni, ettei mene liian lujaa.

Juutilaista onkin kutsuttu sähkösaappaaksi vauhdikkuutensa takia. Hänellä on totisesti riittänyt vauhtia koko menneen lukuvuoden ajan.

Viime vuoden marraskuussa Juutilainen pokkasi voiton Uudessakaupungissa kuljetustekniikan kilpailussa. Helmikuussa tuli voitto Joensuussa Taitaja-kilpailun semifinaalissa.

Finaalin voitto ei siis tullut täytenä yllätyksenä. Helpolla se ei kuitenkaan tullut, sillä Juutilainen lähti kilpailuun epävarmana ilman opettajaa. Risto Mansikka-aho sairastui ennen kilpailua.

– Paineet olivat aika kovat. Minulta odotettiin voittoa, mutta en voinut luvata muuta kuin sen, että yritän parhaani, Juutilainen kuvailee.

Yleinen stereotypia on se, että kuljettajan työ on yhtä ja samaa.

Työ on valtavan monipuolista

Roope Juutilaisen kevään kruunasi ammattikoulusta valmistuminen. Kolmen vuoden logistiikkaopinnot ovat nyt takana päin.

– Joku voisi sanoa rekankuljettajan hommaa sukurasitteeksi. Isäpuoleni on myös alalla. En voi kuvitella tekeväni toimistotyötä, sillä se olisi turhan yksitoikkoista.

Eikö rekankuljettajan työ ole lainkaan yksitoikkoista?

– Yleinen stereotypia on se, että kuljettajan työ on yhtä ja samaa. Todellisuudessa työ on valtavan monipuolista. Siinä näkee kotimaisten tuotteiden matkan tehtailta ulkomaille ja pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin tavallisilla ihmisillä ei ole asiaa.

Juutilainen puhuu mielellään stereotypioista, joista hän on kertonut muun muassa kummallekin iltapäivälehdelle. Liikkumattomuus ja nakkisämpylöiden ahtaminen huoltoasemalla ovat rekankuljettajien tavaramerkkejä. Lehtiartikkeleissa on hämmästelty sitä, miten hyvässä kunnossa Juutilainen on.

– Jos syön kerran vuodessa roskaruokaa, niin se on iso juttu. Yritän välttää pikaruokaa ja makeita herkkuja, sillä niihin jää helposti koukkuun.

Pikaruuan sijaan Juutilainen valitsee ruokansa lautasmallin mukaan. Puolet annoksesta pitää olla salaattia. Toiselle puolelle tulevat pääruoka ja lisukkeet.

– Se ei näy päälle päin, mutta syön ruokaa varmaan kahden ihmisen verran päivässä. Kuukaudessa minulla menee eniten rahaa ruokaan, jos asumista ei ota huomioon.

Aloitin ruokapalkalla, joten mielestäni on hyväksyttävää tienata vuosien kokemuksen jälkeen.

Syksyllä MM-kisat edessä

Toinen iltapäivälehtien esille nostama stereotypia on rekankuljettajan palkka. Juutilaisesta kertovien juttujen otsikoissa on revitelty nuoren miehen suurilla tuloilla. Hän tienaa parhaimmillaan kuukaudessa bruttona 4 000 euroa.

Totuus ei ole aivan niin yksinkertainen, että kolmen vuoden ammattikoulun jälkeen saa automaattisesti tuhansien eurojen palkan. Juutilaisen tulot syntyvät kahdesta eri yrityksestä, joista toisessa hän on omistajana ja toisessa työntekijänä.

– Olen ollut 12-vuotiaasta asti töissä. Tutuiksi ovat tulleet roskien keruu, tiskaaminen, ruohonleikkuu ja moni muu homma. Aloitin ruokapalkalla, joten mielestäni on hyväksyttävää tienata vuosien kokemuksen jälkeen.

Iltapäivälehtien verkkosivuilla kommentoijat ovat hämmästelleet sitä, miten ratin vääntämisestä voi saada enemmän palkkaa kuin suomalaiset keskimäärin. Juutilaisen mukaan ihmisten on vaikea tajuta, että pelkkä ajotaito ei riitä rekankuljettajalle.

Asiakaspalvelu ja taloudellinen ajotapa ovat kuljettajan avaintaitoja. Taitaja-finaalissa kilpailijoiden täytyi hallita rekan lisäksi trukin ja linja-auton ajaminen. Monet taidoistaan Roope Juutilainen on oppinut koulun sijaan työpaikoilla. Hänen palava intonsa työelämään on tullut tutuksi Varian opinto-ohjaajalle Outi Koivistolle.

– Roope on ollut herkullisen haastava tapaus. Hän on esittänyt sellaisia kysymyksiä, joihin en ole osannut suoralta kädeltä vastata. Missä vaiheessa pääsee töihin, ja miten voi tehdä asioita nopeammin?

Syksyllä hänen osaamisensa päätyy jälleen uuteen testiin. Luvassa ovat raskaan liikenteen ammattilaisten MM‑kilpailut Belgian Gentissä.

– On hienoa olla mukana edustamassa Suomea ulkomailla. En ole huono häviäjä, mutta lähden aina voittamaan.

Työpaikoilla hankittu kokemus on auttanut Juutilaista kilpailuissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi