Topi Harden on kouluttanut Hanna Leppästä takana näkyvän lukkinosturin käyttöön.
Ahtaajat purkavat kontteja ennätystahtiin Vuosaaren satamassa – portin läpi kulkee 2 000 rekkaa päivässä
Topi Harden istuu lukkinosturin ohjaamossa noin kymmenen metrin korkeudessa ja kuljettaa kontteja laivasta lastausalueelle. Satamasta katsottuna Suomella menee nyt hyvin.
Ahtaaja Topi Harden on runsaan viikon ajan kouluttanut Hanna Leppästä lukkinosturin käyttöön. Leppänen on tähän asti pinonnut tyhjiä kontteja pinoon konttikurottajalla, mutta parin vuoden työkokemuksen jälkeen on aika oppia uuden koneen käyttö.
Konttikurottaja pinoaa kontteja pinoihin, konttilukki hakee täysiä 20- tai 40-jalkaisia merikontteja laivasta varastoalueelle, josta ne haetaan kuljetettavaksi eteenpäin.
Vetomestari-niminen kone kuljettaa puolestaan sellupaaleja junasta lauttavaunun päällä Kiinaan menevään laivaan.
Lukin hallinta ja liikkuminen satama-alueella on syytä oppia hyvin, ja Harden on Leppäsen mukaan hyvä kouluttaja. Laite on iso ja siinä on kuolleita kulmia. Kesäkeleillä sen ohjaaminen on aivan toista kuin kovassa pakkasessa, rankkasateessa tai syysmyrskyssä.
– Satamassa ahtaajat työskentelevät myös jalkaisin. Lukkia ohjatessa pitää olla silmät selässä. Vuonna 2016 Kotkassa jäi nuori kaveri lukin alle ja elämä päättyi siihen, Harden kertoo.
Ahtaajien työ on hyvin palkattua, mutta vuorotyötä ja usein haasteellista. Vaaranpaikkoja on, ja ihmisten lisäksi lasti on arvokasta, joten hommat on hoidettava tarkasti. Harden ei kuitenkaan vaihtaisi työtään pois, sillä hyviä puolia on paljon enemmän kuin huonoja.
– Aamuvuoro alkaa niin aikaisin, että iltaisin ehtii tekemään monenlaista. Itse toimin pesäpallovalmentajana Hyvinkäällä. Olen kotoisin Haminasta ja sekä pesäpallo että satamatyö alkoivat siellä, sanoo Harden.
Hän aloitti ahtaajana Stevecolla Haminassa ja on nyt saman ahtausfirman leivissä Vuosaaressa. Koulutus työhön on tullut yrityksessä. Kiinnostus alalle on sukuperintöä.
– Isoisä oli ensin merimies ja tuli sitten satamaan töihin. Olen kuullut häneltä paljon tarinoita. Ennen tehtiin periaatteessa käsipelillä lähes kaikki hommat, vaikka toki nostureita oli. Isäni on ahtaajana Kotkan satamassa. Sieltä se varmaan tulee.
Harden ja Leppänen iloitsevat siitä, että satamassa riittää töitä. Ahtaajia on firmaan palkattu lisää, sillä laivaliikenne on kasvanut. Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaalla on Vuosaaressa oma terminaali, joka on ahkerassa käytössä. Sinne tulee pari junaa päivässä.
Topi Harden lukkinosturin ohjaamossa.
Satama on Suomen menestyksen mittari
Valtamerten väliä kulkevat isot konttialukset purkavat lastinsa eurooppalaisissa satamissa, josta niitä tuodaan ripeää tahtia pienemmillä aluksilla Vuosaareen.
Rekat ja trailerit kuljettavat pääosin Euroopan maiden välisiä kuormiaan ro-ro-aluksilla. Sellua viedään kerran kuussa noin 30 000 tonnin lasti Kiinaan irtolastina eli break bulkkina.
Kaikkea tätä tapahtuu ennätystahtiin, sillä Suomella menee nyt hyvin. Satama on siihen hyvä mittari.
– Nyt ollaan liikenteessä sillä tasolla, mistä lähdettiin kymmenen vuotta sitten, ennen finanssikriisiä ja lamaa. Liikenne oli pahimmillaan 15 prosenttia vähäisempää kuin nyt. Viime vuosi oli ennätysvuosi, mutta nyt näyttää vielä hieman paremmalta, sanoo johtaja Jukka Kallio Vuosaaren satamasta.
Satamassa käy tänä vuonna näillä näkymin yli 2 000 laivaa. Sen läpi kulki viime vuonna noin 230 000 traileria ja rekkaa. Konttien määrä lasketaan käyttäen mittayksikkönä TEU:ta, eli 20-jalkaista konttia. Niiden mukaan sataman läpi kulki 550 000 TEU:ta. Monet kontit ovat kuitenkin suurempia, 40-jalkaisia tai isompia, joten yksittäisiä kontteja tuli vähemmän.
Nyt ollaan liikenteessä sillä tasolla, mistä lähdettiin kymmenen vuotta sitten, ennen finanssikriisiä ja lamaa. - johtaja Jukka Kallio
Rekkoja sataman portin läpi kulkee vuorokaudessa noin 2 000. Junia sinne tulee Vuosaaresta Keravan Saviolle johdetun radan kautta noin neljä päivässä.
Ulkomaille viedään satamasta eniten metsäteollisuuden tuotteita ja erilaisia koneita ja laitteita. Suurimmat niistä ovat sataman alueella toimivan Suomen ABB:n Marine and Ports -yksikön 300-tonnisia Azipod-propulsiopotkureita laivoihin. Niitä viedään parin viikon välein.
Vuosaaren satamassa riittää vilskettä. Laivoja odotetaan käyvän tänä vuonna satamassa yli 2 000.
Johtaja Jukka Kallion mukaan satama-alue on 240 hehtaarin laajuinen.
Ilman tuontia kaupat tyhjenisivät tavarasta
Tuontitavarassa painottuvat ruoka ja kulutustavarat, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Jukka Kallion mukaan päivittäistavarat kattavat 70 prosenttia Vuosaaren sataman tuonnista. Tämä selittyy sillä, että ollaan pääkaupunkiseudulla ja täällä on suuria kaupan varastoja.
– On kirjoitettu siitä, että jos brexit pysäyttäisi Britannian tuonnin, kaupan hyllyt tyhjenisivät parissa päivässä. Niin se kävisi meilläkin. Olemme riippuvaisia ulkomaankaupasta ja etenkin satamista, Kallio sanoo.
Vuosaaren satamassa on myös matkustajaliikennettä, vaikka Helsingin Sataman varsinaiset matkustajasatamat ovat lähempänä keskustaa.
Vuosaaresta pääsee kätevästi Travemündeen Saksaan. Matkustajia on noin 150 000 ja rekkakuskit tähän päälle. Se on tosin vain pieni osa Helsingin Sataman kaikista matkustajista.
– Helsingin satama oli matkustajaliikenteessä viime vuonna maailman suurin, sillä sen satamilla oli yhteensä 12,3 miljoonaa matkustajaa. Ei mikään huono saavutus.
Kiinalaiseen aluksen sellulastin pakkaaminen kestää useita päiviä. Suuret sellupaalit nostetaan sinne nosturilla. Kontti- ja ro-ro-alukset viipyvät satamassa vain 10-12 tuntia.
Helsingin Satama on Suomen johtava ulkomaankaupan yleissatama. Kaikkiaan tavaraa sataman kautta kulki vuonna 2017 yhteensä 14,3 miljoonaa tonnia. Vuosaaren osuus tästä oli 8,3 miljoonaa tonnia. Kun satamaa rakennettiin, sitä kritisoitiin tarpeettomaksi. Nämä puheet voidaan nyt unohtaa. Kallion mukaan pelättyjä ympäristöongelmia ei ole tullut.
– Kala- ja lintukannat eivät ole vähentyneet, päinvastoin. Vuosaaren vanhan telakka-alueen maaperän ja merenpohjan ruoppauskin oli ympäristölle hyvä asia.
Satamaan rakennettavalla junaradalla kulkee siis junia, mutta enemmänkin voisi.
Sataman toimintaa hankaloittaa Kallion mukaan byrokratia. Säännöt ovat totta kai tarpeen, mutta viranomaisilta hän toivoisi silti enemmän palveluhenkisyyttä ja joustavuutta.
Esimerkkinä hän mainitsee Vuosaaren satamaan johtavan maantietunnelin. Se suljetaan silloin tällöin vain vuorokauden varoitusajalla, mikä aiheuttaa isoja ongelmia sataman liikenteelle ja siellä toimiville noin 50 yritykselle.
Satamaan toimintaan liittyy olennaisesti myös Vuosaaren merimieskirkko ja merimiespappi Hanna Vuollo. Hän tapaa päivittäin merimiehiä sinä lyhyenä hetkenä, jonka laivat viipyvät satamassa. Merimiespapin työstä voit lukea enemmän täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vuosaaren merimieskirkossa etsitään uusia tapoja auttaa merenkävijöitä – heitä arvellaan olevan maailman merillä jumissa kymmeniä tuhansia
AjankohtaistaSuomen Merimieskirkossa tapahtuvien kohtaamisten määrä vähenee ja työntekijät ovat huolissaan merimiesten hyvinvoinnista.
