null "Pannaan kissanpojat veteen ja katsotaan, kuka pysyy pinnalla" – yhä tiukemmaksi käyvä työelämä muistuttaa selviytymiskamppailua

Hyvä elämä

"Pannaan kissanpojat veteen ja katsotaan, kuka pysyy pinnalla" – yhä tiukemmaksi käyvä työelämä muistuttaa selviytymiskamppailua

Työelämässä jyllää nyt iso muutos, ja monet tekevät töitä kovien paineiden alla. Voisitko sinä olla tekemässä työpaikastasi inhimillisempää?

”Istuin tiimipalaverissa, kun pomo alkoi huutaa minulle, että olen liian hidas töissäni, en saa tulosta aikaan ja puhun liian kovalla äänellä. Sitten hän jatkoi, että olen jo liian vanha koira oppiakseni uutta. Muut tuijottivat järkyttyneenä minua, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.”

Nainen, 53

 

Tarina on yksi tuhansista. Tarinan juoni voi olla henkilökohtainen puhuttelu, julkinen haukkuminen tai osaamisen kyseenalaistaminen. Lopputulos on kuitenkin sama: nöyryytetty olo ja työmotivaation menetys. Nolottaa, järkyttää ja kuvottaa sisäisesti. Töihin ei tee mieli mennä.

Tarina ei toki ole uusi. Huonoa käytöstä työpaikoilla on aina ollut, mutta nyt sen sietäminen alkaa loppua. Avuksi ovat tulleet #metoo-kampanja, julkisuus ja some. Ihmisten mielessä on tapahtumassa muutos. Kaikkea ei tarvitse sietää.

Mutta voiko yksittäinen ihminen tehdä mitään, kun inhimillisyys lipuu työelämässä koko ajan kauemmaksi?

– Totta kai voi, sillä jokaisella on sataprosenttinen vastuu omasta käytöksestään. Yksikin ihminen voi nostaa epäkohdan esiin ja kieltäytyä hyväksymästä sitä, toteaa johtava työterveyspsykologi Antti Aro Suomen Terveystalosta. Hän on juuri julkaissut aiheesta kirjan Työilmapiiri kuntoon.

Muutos vie voimat

Yrityskulttuurit ovat erilaisia. Sen Antti Aro myöntää. On yrityksiä, joissa simputtaminen hyväksytään ja kiusaaminen vaietaan kuoliaaksi. Ja on yrityksiä, joissa henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta. Yhteistä kaikille on nykypäivänä kova kilpailu ja jatkuva tuloksen tavoittelu. Siinä paineessa inhimillisyys ja yksilöllinen ymmärtäminen usein unohtuvat.

– Esimiehillä ei aina ole voimia eikä mahdollisuuksia huomioida yhden ihmisen tilannetta, kun kilpailu on kovaa ja koko ajan on reagoitava, Aro miettii.

– Muutokset ovat nykyään käynnissä koko ajan. Ne eivät enää ala ja lopu, vaan seuraavat toinen toistaan.

Myös muutosten tahti on valtava. Suuntana on, että pienet firmat myydään isommille toimijoille.

Luottamuksella on iso merkitys. Jos ihmiseen luotetaan, hän haluaa olla luottamuksen arvoinen ja pyrkii parhaaseensa.

– Antti Kylliäinen

Merkitystä on vain numeroilla: Johto tuijottaa tulosta, laskee lukuja ja rastii raportteja. Työntekijä kokee palvelevansa tilastoja ja hallintoa, ei asiakasta. Usein hän kokee olevansa koneen osa, josta halutaan kaikki tehot irti. Valvojina ovat GPS-laite ja kulunvalvonta.

– Työpaikoilla kiire aiheuttaa sen, että syödäänkin juostessa. Kahvitunnit ovat kadonneet. Juttelemaan ei enää ehditä, kun seuraava tilaus painaa päälle.

Tyypillistä kiireisessä henkiinjäämiskamppailussa on se, että moni kokee jäävänsä yksin. Äärimmillään kyse on selviytymiskamppailusta, jossa nopeat syövät hitaat.

– Pannaan kissanpojat veteen ja katsotaan, kuka pysyy pinnalla, Aro vertaa.

– Tällainen kulttuuri johtaa yleensä liialliseen sisäiseen kilpailuun, joka voi heikentää työilmapiiriä.

Luottamuksella tuloksiin

Työelämääkin leimaa nyt ”polarisaatio” eli työpaikkojen jakautuminen ääripäihin: hyviin ja huonoihin. Hyvissä työpaikoissa henkilöstö on voimavara, jota kannustetaan kehittymään. Huonoissa työpaikoissa henkilöstö nähdään kulueränä ja rasitteena, josta pitäisi päästä eroon.

Avainsana on luottamus.

– Jos lähdetään siitä, että meistä jokainen pyrkii parhaaseensa, luodaan luottamuksen ilmapiiriä. Työkulttuuri on terve ja kestävä, kun ihmisiin uskotaan, sanoo eetikko Antti Kylliäinen SyFron Oy:stä.

Kylliäisen työnä on tuottaa työelämään hyveitä, eli ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä. Häneltä on myös ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

– Luottamuksella on iso merkitys. Jos ihmiseen luotetaan, hän haluaa olla luottamuksen arvoinen ja pyrkii parhaaseensa, Kylliäinen painottaa.

Näin luottamukseen perustuva työilmapiiri motivoi ja johtaa parempaan tulokseen.

– Kontrollointi sen sijaan kaivaa esiin kapinahenkeä ja opettaa meitä etsimään tapoja huijata järjestelmää.

 

”Olin jotenkin ällistynyt, kun pääsin vakituiseen työpaikkaan ja ensimmäisenä painotettiin, että päivääkään ei saa olla omalla ilmoituksella poissa, ei edes mahataudissa. Koko ajan puhuttiin pinnaamisesta. Olin itse tullut töihin enkä pinnaamaan! Tuli heti aika ikävä olo.”

Nainen, 24

Hyvästi huono käytös!

Isoja muutoksia on jo tapahtunut. Tämän kevättalven kohut ovat osoittaneet, että edes taiteen alalla ei enää siedetä mitä tahansa. Epäkohdat tuodaan esiin. Ja kun keskustelu työpaikan sisällä ei tuota tulosta, asiat puidaan julkisuudessa. Jos ei muu auta, syyllisten päitä vaaditaan vadille.

– Vaikka ainoa oikea linja on nollatoleranssi huonolle käytökselle, moraalisia ylilyöntejä ja paniikkia on kuitenkin syytä välttää, Antti Aro painottaa.

– Tärkeää on pyrkiä ongelmatilanteissa vuorovaikutukseen ja rakentaviin ratkaisuihin.

Muutokset ovat nykyään käynnissä koko ajan. Ne eivät enää ala ja lopu, vaan seuraavat toinen toistaan.

– Antti Aro

Myös Antti Kylliäinen on työssään huomannut, että myönteiselle muutokselle on runsaasti kysyntää.

– Ihmisillä on halu pyrkiä parempaan, hän sanoo.

– Jokainen voi tietysti kehittää vain itseään, mutta iso muutos tapahtuu, kun tartutaan porukalla toimeen.

Arolla on samansuuntaisia ajatuksia. Hän pohtii englanninkielistä sanaa civility, jonka hän kääntää suomeksi kurantti käytös.

– Oleellista on oma käytös työkavereita kohtaan. Ihminen sietää huonoa käytöstä asiakkailta, mutta jos työtoverit puukottavat selkään, se on kestämätöntä.

Sydämen sivistystä

Sivistynyt käytös näkyy selvimmin toisten ihmisten huomioon ottamisena.

– Tarkoitan perusasioita: sanotaan huomenta, tervehditään ja kysytään kuulumisia. Näillä pienillä asioilla on uskomaton arvo hyvinvoinnin kannalta, Antti Aro sanoo.

Kun puhutaan arjen asiallisesta käytöksestä, jokaisen on syytä katsoa peiliin: Millaiset käytöstavat olen kotoa omaksunut? Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu?

Vanha kansa puhui sydämen sivistyksestä.

– Kyseessä on oikeastaan mukaan ottaminen tai ulkopuolelle sulkeminen, inklusiivisuus ja eksklusiivisuus. Lounaalle pyytämisellä ja palaverissa moikkaamisella voi olla iso merkitys hyvinvoinnille, Aro toteaa.

 

”Kun vaihdoin työpaikkaa, ihmettelin, kun vain muutama ihminen tervehti minua. Kävi ilmi, että ne tervehtivät, jotka olivat itsekin uusia. He tiesivät, miten tärkeää se oli. Vanhat työntekijät vain mulkoilivat. Heille olin jonkinlainen uhka. ”

Mies, 38

Mielet muuttuvat

Työpaikkojen toimintatavat ovat muuttumassa. Yhä useampi johtaja myöntää, että komentelu ja käskyttäminen ovat vanhanaikaista toimintaa. Työelämäänkin ovat tulossa sanat palvelu, myötätunto ja arvostus.

– Terveisiä vain talousjohtajille, että luottamus tuo riihikuivaa rahaa. Mitään uutta ja hedelmällistä tuskin syntyy, jos porukka tappelee ja puukottaa toisiaan selkään, Antti Kylliäinen sanoo.

Hän tosin myöntää, että hyveajattelu ei toimi kriisissä.

– Kun ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita tai kokevat paikkansa uhatuiksi, he varmistavat vain omaa henkiinjäämistään.

Maailma ja ihmismielet muuttuvat vähitellen. Uusi sukupolvi keskustelee avoimemmin eikä juoni selän takana. Vaikka tuloksia ei näy heti, muutos on tapahtumassa.

– Kaikki keskustelu jättää jäljen. Se auttaa kehittymään, Kylliäinen toteaa.

Työstä ja sen paineista puhuttaessa kannattaa myös muistaa laajempi perspektiivi. Jos työ uhkaa terveyttä, on aika kysyä elämän mielekkyyttä.

– Työ ei ole ihmisen arvon mittari. Työn tekeminen on yksi tapaa elää. Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo, Kylliäinen painottaa.

Yhä useammassa työpaikassa on oivallettu, että hyvät ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Siksi hyviä ihmisiä ei kannata kohdella huonosti. He lähtevät – jos on paikka, minne lähteä.

 

”Stadilaiset eivät tajua, miten hyvin heillä on asiat: he voivat vaihtaa työpaikkaa. Minun täytyi vaihtaa kaupunkia. Asuin maalla, olin töissä hoivakodissa. Hämmästyin sitä naisten kyttäystä. Ihmisten aika meni toisista puhumiseen. Ne olivat tulleet sinne kolmekymmentä vuotta sitten ja hokivat vain, miten ennen on tehty. Oli ihan pakko palata stadiin takaisin.”

Mies 33

Kehitä omaa työpaikkaasi – aloita itsestäsi

Miten juuri Sinä voisit luoda parempaa työilmapiiriä?

- Keskitytkö perustehtävääsi ja hoidatko sen ensisijaisesti?

- Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?

- Korjaatko, kun jotain on rikki tai kateissa?

- Tervehditkö, kannustatko, kiitätkö?

- Etsitkö ratkaisuja mieluummin kuin syyllisiä?

Kehity työntekijänä – keskity hyveeseen

Hyveet ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän – ja ihmiselle itselleen hyvää. Paras työkalu niiden kehittämiseen on peili.

Mitä seuraavista hyveistä sinun käytöksesi päivittäin heijastaa?

- Hyväntahtoisuutta

- Keskustelevuutta

- Reiluutta

- Suvaitsevaisuutta

- Vastuullisuutta

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.