– Hengellisyys on persoonakysymys. Kaikki eivät ole uskonnollisesti tai filosofisesti suuntautuneita, sanoo Kari Kuula.
Uusi kolumnisti Kari Kuula jakaa teologisia löytöjään eikä välttele kiistakysymyksiä
Tietokirjailija Kari Kuula muutti Kuopiosta Kauniaisiin papiksi. Suurin vetovoimatekijä pääkaupunkiseudulla oli ensimmäinen lapsenlapsi.
Positiivinen kärki edellä, niin Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Kari Kuula aikoo kristinuskosta kirjoittaa. Kuula on Kauniaisten seurakunnan pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut kymmenkunta teologiaa ja kristinuskoa käsittelevää kirjaa ja kahdenkymmenen vuoden ajan kolumneja Savon Sanomiin.
– Yritän jakaa kristinuskon teemoista hienoja ja hyviä ahaa-löytöjä, joista ajattelen olevan hyötyä muillekin. Seuraan myös keskustelua ja aikamme ilmiöitä ja kommentoin niitä, Kuula lupaa.
Ja kyllä, hän aikoo ottaa osaa myös siihen, jota toiset kutsuvat kirkolliseksi keskusteluksi ja toiset ehkä riitelyksi.
– Aion kirjoittaa esimerkiksi naisten asemasta. Naisten tie kirkossa on ollut takkuinen. Haavat ovat ehkä jo lakanneet vuotamasta, mutta arpi kiristää kauan, edelleenkin. On noloa vaatia, että vanhakantainen virkakäsitys pitäisi edelleenkin huomioida seurakuntien toiminnassa, Kuula sanoo.
– Ensin ajattelin, että en käsittele avioliittokysymystä, vaan käytän vähän mediatilani laajempia piirejä koskettaviin ja rakentavampiin teemoihin. Mutta se on kuitenkin aikamme teologinen kysymys, jota minunkaan ei ole syytä väistää.
Kuula lisää, että siinä missä suurin osa teologiasta on yläpilvirakennelmaa, naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset koskettavat ihan oikeita ihmisiä.
Kuula on huomannut, että pääkaupunkiseudulla nuoret tuntuvat olevan kypsempiä kuin kuopiolaiset ikätoverinsa.
Tuore isoisä
Kari Kuula on tuore pääkaupunkiseutulainen. Kuulalla ja hänen vaimollaan Pirjolla oli ollut elämä Kuopiossa jo kaksikymmentä vuotta. Oli kappalaisen virat ja kotikin juuri remontoitu viimeisen päälle.
– Me olimme pysyviä patsaita paikkakunnalla, monella tavalla verkostoituneita ja soluttautuneita, Kuula sanoo.
Aikuiset lapset kuitenkin olivat Etelä-Suomessa. Poika asuu Tampereella, tytär perheineen Helsingissä.
– Alkoi tuntua siltä, että haluamme lähemmäs lapsia ja tietysti ensimmäistä lapsenlastamme. Vaimo siitä alkoi puhua. Sovimme, että minä haen ensiksi töitä etelästä, ja jos saan vakinaisen paikan, muutamme.
Kauniaisissa oli papin paikka auki, ja sen Kuula sai. Hän aloitti työssä tammikuun alussa. Pirjo Kuula löysi töitä Nurmijärveltä.
Nuorille kiva kokemus seurakunnasta
Kauniaisten seurakunnassa Kari Kuulan vastuulla on nuorisotyö, josta hänellä on pitkä kokemus. Hänen nykyinen esimiehensä, Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen on aikoinaan ollut isosena Kuulan vetämällä rippileirillä.
Muutamassa kuukaudessa Kuula on huomannut, että pääkaupunkiseudulla nuoret tuntuvat olevan kypsempiä kuin kuopiolaiset ikätoverinsa.
– Vaikka heissä on rippikoululaisten kekseliäisyyttä, villiyttä, jännitystä ja keskeneräisyyttä, heillä on myös kykyä olla luontevasti aikuisten kanssa ja katsoa ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan.
Kun rippikoulusta puhutaan, mainitaan usein, että siellä tarjotaan nuorille mahdollisuus pohtia isoja maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Sitäkin, mutta Kuulan mukaan rippikoulun ykköstavoite on paljon yksinkertaisempi: tarjota nuorille kiva kokemus seurakunnasta.
– Kaukana perässä tulee kakkostavoite: auttaa nuorta tuntemaan itseään. Kolmostavoite on yhdessä olemisen taitojen harjoittelu uudenlaisessa tilanteessa ja ryhmässä, Kuula luettelee.
Jumalaan ja kristinuskoon liittyvät kysymykset ovat Kuulan mukaan tavoitelistan häntäpäässä. Kokemuksensa perusteella hän sanoo, että nuoret kyselevät uskonasioista ani harvoin.
– Eivät kaikki nuoret pohdi niitä. Kaikki vain eivät ole uskonnollisesti tai filosofisesti suuntautuneita – mutta ei pohdinta ole mittari sille, kunnioittaako Jumalaa. Jotkut nuoret sitten miettivät paljonkin ja löytävät sellaista omaa uskoa, joka kantaa heitä.
Lue Kuulan ensimmäinen kolumni Arvio hiljaisen viikon hittituotteesta – krusifiksista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kuula: Seurakunnassa sivuasia on pääasia
PuheenvuorotSeurakunnat pyörittävät estotta ei-hengellisiä harrastuspiirejä ja muutenkin hosuvat sitä ja tätä. Se on luvallista ja pyhää niin kauan kuin sunnuntain kirkkoja pidetään.