Uusisilta: Pitkänäperjantaina ristille naulattiin temppelin pöydät kaatanut anarkisti – sitten kirkko muutti hänet säyseäksi paimeneksi
Jeesus oli oman aikansa radikaali, joka vaati oikeudenmukaisuutta yhteiskunnan syrjityille ja vähäosaisille. Historian saatossa hänestä on kuitenkin muutettu säyseä paimen, joka ei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”
Näin puhuu Jeesus viimeisellä tuomiolla, jossa hän tuomitsee eläviä ja kuolleita. Latinalaisen Amerikan katoliselle kirkolle nuo sanat ovat toimineet inspiraationa taistella väkivallattomasti diktaattoreita ja hirmuvaltoja vastaan 1960-luvulta lähtien, jolloin yhteiskunnallisesti valveutunut niin sanottu vapautuksen teologia syntyi.
Suomessa Kristuksen seuraaminen sen sijaan näyttäytyy edelleen hiljaisena kirkon penkissä istumisena.
Historian saatossa useat yksityishenkilöt ovat kuitenkin ottaneet Jeesuksen vallankumouksellisen opetuksen tosissaan ja onnistuneet kääntämään historian raskaita rattaita.
Apostolien tekojen mukaan alkukirkon jäsenillä ei ollut edes omaa omaisuutta, vaan kaikki oli yhteistä.
Tunnetuimpia ovat varmasti Martin Luther King jr sekä Mahatma Gandhi, joille Jeesus ei ollut vain kirkon seinällä riippuva hahmo, vaan vallankumouksellinen, joka kyseenalaisti Rooman hirmuvallan väkivallattomasti ja oli jopa valmis kuolemaan vakaumuksensa puolesta.
Kuten tiedämme, myös MLK ja Gandhi kohtasivat kuolemansa Jeesuksen tavoin vastustelematta. Rautaisten naulojen sijaan heidät tosin lävistettiin luodeilla.
Jeesus ei suostunut odottamaan, että tämän maailman kärsimykset päättyisivät vasta taivaassa, vaan hän teki aktiivisesti työtä sen eteen, että ihmiset saisivat kokea palan taivasten valtakunnasta jo tämän elämän puolella. Ja sama päti myös varhaisimpiin kristittyihin.
He eivät vain istuskelleet odottamassa tulevaa taivasten iloa, vaan perustivat yhteiskunnan syrjittyjen ja vähemmistöjen parissa levinneen lähimmäisen rakkauden yhteisön, joka tuli Rooman valtakunnassa tunnetuksi siitä, miten sen jäsenet huolehtivat toisistaan. Apostolien tekojen mukaan alkukirkon jäsenillä ei ollut edes omaa omaisuutta, vaan kaikki oli yhteistä.
Miltähän kristinusko mahtaisi tänä päivänä näyttää, mikäli kirkko ei olisi ottanut tuota harha-askelta?
Kaikki tämä kuitenkin muuttui, kun kristinuskosta tuli 300-luvulla Rooman imperiumin valtionuskonto. Kun kristinuskosta tuli osa valtiota, se menetti vallankumouksellisen luonteensa. Miltähän kristinusko mahtaisi tänä päivänä näyttää, mikäli kirkko ei olisi ottanut tuota harha-askelta?
Kenties kirkkoa ei nähtäisi Suomessakaan vain yhteiskunnan muutosta hidastavana jarruna, vaan vallankumouksellisena toimijana, joka olisi etujoukoissa vaatimassa ihmisoikeuksia kunnioittavaa translakia ja asekauppojen lopettamista Arabiemiraatteihin.
Ehkä se joskus tulevaisuudessa voi sitä vielä ollakin.
Kirjoittaja on maailmantuskaa poteva ammattiaktivisti ja mystiikkaan taipuvainen harrastelijakristitty.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusisilta: Kirkon sanoma armosta on arvokasta lääkettä cancel-kulttuurin aikana
PuheenvuorotCancel-kulttuurina tunnettu sosiaalisen median ilmiö on tuonut maailmaan paljon hyvää, mutta ihmisiä ei voi jakaa hyviksiin ja pahiksiin.