Väitellään: Tekoälyltä puuttuu karisma, Mervi Hasu!
Kuva: Esko Jämsä

Kuva: Esko Jämsä

Väitellään: Tekoälyltä puuttuu karisma, Mervi Hasu!

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu toivoo, että myös tytöt innostuisivat koodaamisesta.

Tekoäly vie joka kolmannen suomalaisen työpaikan.

On liian suoraviivaista ajatella, että työ ja työpaikat katoavat digitalisaation myötä, ja että robotit tekevät tulevaisuuden työt. Työtehtäviä ja ammattinimikkeitä häviää, mutta myös uusia tehtäviä syntyy. Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on arvioinut nykyisistä töistä noin 36 prosentin katoavan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.

Talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden ennustukset työn loppumisesta ovat usein perustuneet oletukselle lineaarisesta kehityksestä, ja harvemmin itse uuden työn syntypaikkojen ja yrittäjyyden tutkimukselle.

Työpaikasta kilpaileminen robotin kanssa ei kannata.

Samaa mieltä. Ihminen ja robotti kilpailevat eri sarjoissa. Ihminen luo ja ohjelmoi robotin, mutta tänä päivänä robotti voidaan rakentaa oppivaksi. Ihminen on ainutlaatuinen persoona, jolla on ainutlaatuinen yksilöllinen kehityshistoria.

Tätä persoonaa ja sen kasvua on varjeltava ja suojeltava, vaikka ihminen tekee tulevaisuudessa yhteistyötä robotin kanssa.

Tekoäly korvaa erityisesti naisvaltaista palvelutyötä.

Kyllä tämä on todennäköistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnissa osia työntekijöiden tehtävistä voidaan mallintaa ja koodata digitaalisiksi sovelluksiksi. Ne kyselevät palvelun käyttäjältä asioita ja ohjaavat häntä digitaalisesti. On jo olemassa paljon chatti-toimintoja, jotka kuulostavat auttavalta ihmiseltä, mutta ovat algoritmejä, ohjelmoituja virtuaalineuvojia.

 

Kasvattaminen laajasti ymmärrettynä on ainutlaatuista ihmiselle." - Mervi Hasu

 

Sen sijaan hoivatyötä ja kasvatustyötä on hyvin vaikea automatisoida. Se ei olisi eettisesti kestävääkään. Kasvattaminen laajasti ymmärrettynä on ainutlaatuista ihmiselle. Ihminen osaa kasvattaa ja siirtää traditiota, luoda ja säilyttää kulttuuria.

Suomen menestys riippuu siitä, innostuvatko tytöt koodaamisesta.

Tyttöjä ei ole vielä kovin paljon kannustettu omantyyliseen koodari-identiteettiin. Luovaa potentiaalia jää käyttämättä, jos tyttöjen ja naisten mieli ja maailma ei tule mukaan uusien sovellusten innovointiin ja käytännön koodin vääntämiseen. Tähän on onneksi tullut virikkeitä, Linda Liukkaan koodauskirja ja muutamat muut ovat tienraivaajia.

Valmistautuminen digitalisaatioon pitää aloittaa jo päiväkodissa.

Kyllä, mutta se pitää tehdä luovuus ja leikki, toiminnallisuus edellä. Huolenpito ja hoiva ensin, sitten vasta digi. Digilaitteiden näpräämistä ei tarvitse opettaa, mutta kehittävistä, luovista ja arvioivista "digitalisaatiotaidoista” syrjäytyminen on mahdollista nyky-yhteiskunnassakin. Lapsi ei saa syrjäytyä.

Pohjoismainen hyvinvointimalli kaatuu, koska robotit eivät maksa tuloveroja.

Palkkatyön vähenemisessä piilee aito uhka. Palkkatyön verotus ja yhteisö- ja yritysverotus rahoittavat yhteisen hyvän: yhteiskunnan maksuttomat palvelut, tulonsiirrot ja infrastruktuurin.

Kyse ei ole pelkästään robottityöstä. Tähän liittyy iso kysymys siitä, mikä ylipäätään on tuotannon ja kulutuksen muoto tulevaisuudessa. Digitalisaatio tarjoaa liukkaan lähtökohdan uusille start-up yrityksille, mutta se luo myös keikkataloutta, johon liittyy ansiotulojen pienuutta ja epätasaisuutta normaaliin palkkatyöhön verrattuna.

Tulevaisuudessa evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi valitaan robotti.

Ei tule tapahtumaan (naurua). Isojen instituutioiden johtajilla täytyy olla persoona, karisma - älyn ja moraalin lisäksi. Onko robotilla näitä? Ei, eikä tule.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: