Väitös: Kirkkoturva on parantanut turvapaikanhakijoiden asemaa
Kirkot ovat kriisien yhteydessä korostaneet ihmisarvon loukkaamattomuutta. Kuva on vuodelta 2015, jolloin Lauttasaaren silloinen kirkkoherra Juha Rintamäki oli saattamassa turvapaikanhakijoita hätämajoitukseen.

Kirkot ovat kriisien yhteydessä korostaneet ihmisarvon loukkaamattomuutta. Kuva on vuodelta 2015, jolloin Lauttasaaren silloinen kirkkoherra Juha Rintamäki oli saattamassa turvapaikanhakijoita hätämajoitukseen.

Väitös: Kirkkoturva on parantanut turvapaikanhakijoiden asemaa

Kirkon suojaa voi pyytää esimerkiksi henkilö, joka pelkää henkensä puolesta.

Helmikuussa 2018 poliisi otti kiinni ”Mustafaksi” kutsutun irakilaismiehen, jolle Paavalin seurakunta oli antanut kirkkoturvan. Kirkkoherra Kari Kanala oli viranomaisten kanssa eri mieltä siitä, että onko Mustafan oikeasti turvallista palata Irakiin. Lopulta kirkko hävisi taistelun, ja Mustafa palautettiin.

Tapaus nosti aikanaan julkiseen keskusteluun niin sanotun kirkkoturvan. Kirkkoturva on monien kristillisten kirkkojen käytäntö, jossa kirkko ottaa apua pyytäneen henkilön omiin kiinteistöihinsä turvaan viranomaisilta.

Kirkkoturvaa voi pyytää esimerkiksi henkilö, joka pelkää henkensä puolesta ja kokee, etteivät karkotuspäätöksen tehneet viranomaiset ole kuunnelleet häntä oikein.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitöskirja, joka tutkii suomalaista kirkkoturvakäytäntöä. Yhteiskuntatieteen maisteri Talvikki Ahonen on tutkinut haastattelu- ja media-aineiston perusteella kirkkoturvatilanteissa mukana olevien toimijoiden välisiä suhteita ja jännitteitä.

Seurakunta on hetkellisesti jopa piilottanut turvapaikanhakijan.

Väittelijän mukaan kirkkoturva on parantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, sillä käytännössä kirkkoturvalla pyritään saamaan kirkkoturvaa pyytäneen henkilön tapauksen käsittelyyn lisäaikaa. Ahosen mielestä kirkkoturva on kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa vahvistavaa toimintaa.

Kirkkoturvakäytäntö on ollut yksi seurakuntien ja viranomaisten välisen yhteistyön väylä. Toisaalta joissain tapauksissa seurakunta on myös hetkellisesti jopa piilottanut turvapaikanhakijan.

Suomen ensimmäisiä laajaa julkisuutta saanut kirkkoturvatapaus oli Turun Mikaelinseurakunnasta kirkkoturvaa hakeneen iranilaisen kurdinaisen Naze Aghain saama apu. Aghaita oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Hän pääsi kirkkoturvan piiriin, ja sinä aikana Helsingin hallinto-oikeus pyörsi aiemmat viranomaispäätökset. Aghain tapauksen jälkeen Suomen ekumeeninen neuvosto laati ensimmäisen suomenkielisen kirkkoturvaoppaan Kirkko turvapaikkana. Sen pohjalta kirkko julkaisi vuonna 2015 asiakirjan Kirkkoturvakäytäntö seurakunnissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi