Vaivaistyttö-veistos otetaan käyttöön Meilahden kirkossa sunnuntaimessussa 8.4.
Vaivaistyttö polvistuu Meilahden kirkon aulaan auttaakseen muita
Kävijät voivat sujauttaa setelin tai kolikon veistoksen sylissä olevaan kolehtilippaaseen.
Meilahden kirkossa otetaan 8.4. käyttöön Vaivaistyttö-puuveistos, joka sijoitetaan kirkon eteisaulaan. Veistoksen sylissä on kolehtilipas, johon kuka tahansa kirkossa kävijä voi antaa lahjoituksen seurakunnan diakoniatyölle.
– Vaivaistyttö on muutamien aktiivisten seurakuntalaisten ideoima, toteuttama ja rahoittama hanke. Veistos sopii erityisen hyvin tänne Meilahden kirkkoon, jonka lempinimi on jo vuodesta 1972 ollut Laupiaan samarialaisen kirkko, kirkkoherra Hannu Ronimus kertoo.
Ajatus nousi esiin jo 2000-luvulla, mutta vuosi sitten se alkoi ottaa kunnolla tuulta alleen. Veistos on nykyaikainen versio eri puolilla Suomea jo vuosisatojen ajan käytössä olleista vaivaisukoista ja -eukoista, joilla kerättiin varoja pitäjän vähäosaisten auttamiseen. Se tuo esille yhtä kirkon perustehtävää: hädänalaisten auttamista.
Vaivaistyttö-veistos otetaan käyttöön Meilahden kirkossa sunnuntaimessussa 8.4.
Hahmon ylävartalosta löytyi luoti
Meilahden vaivaistytön on veistänyt moottorisahalla Keski-Suomessa asuva taiteilija Eine Rautasaari, joka sai vapaat kädet. Seurakunta esitti vain yhden toiveen: hahmoksi ehdotettiin nuorta tyttöä muistuttamaan siitä, että nuorikin voi olla haavoittuvassa tilanteessa ja tarvita tukea.
Rautasaari kertoo työn vaiheista: "Veistos on veistetty moottorisahalla kuusipölkkyyn. Loppuviimeistelyssä käytin kulmahiomakoneeseen liitettyä puuntyöstöterää, jolla hioin pois sahan rouheaa veistojälkeä ja tein yksityiskohtia. Kasvojen muotoilussa käytin myös puukkoa ja talttaa.”
Veistotyön edetessä Rautasaaren sahanterä osui luotiin hahmon ylävartalossa. Se ei ole harvinainen löytö puusta seuduilla, missä harrastetaan paljon metsästystä. Se oli kuitenkin muistutus aseista ja sodista, joista syntyy kurjuutta ihmisen elämään.
Veiston jälkeen Rautasaari kuivatti puuta huoneen lämmössä noin kuusi viikkoa. Kuivuessaan puu kutistuu ja halkeilee säteittäin sydänpuusta käsin.
”Lähetin rukouksen yläilmoihin, että 'älä anna kasvojen haljeta'. Tulin kuulluksi, ja suurin halkeama ohitti kasvot ja meni vasemmalta hiusten yli."
Veistos otetaan käyttöön Meilahden kirkossa messun yhteydessä sunnuntaina 8.4.2018 kello 11.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Milloin haavoittunut tiellemme joutuu, emme tahdo kieltäytyä auttamasta” – Diakonissalaitos palveli sisällissodan aikana sekä punaisia että valkoisia
AjankohtaistaSisällissodassa joidenkin diakonissojen sympatiat olivat valkoisten puolella, toisten punaisten. Edith Sjöstenin näkemykset muuttuivat, kun hän meni sodan jälkeen töihin vankileirille.
