Ville Juurikkala on tehnyt 25 vuoden uran monipuolisena valokuvataiteilijana.
Valokuvaaja Ville Juurikkalan raitistuminen alkoi pyhiinvaelluksella 15 vuotta sitten – ”Santiagon tiellä olin tilassa, jossa kaikki ulkoinen oli riisuttu ja koin täyttymyksen”
Nykyisin Ville Juurikkala kävelee paljain jaloin tai sandaaleissa kesät talvet.
Äidin antama kirja nousi Ville Juurikkalan mieleen, kun hän tajusi alkoholin olevan hänelle ongelma. Kirja oli Paolo Coelhon Pyhiinvaellus.
Juurikkala oli valokuvaajanurallaan nousukiidossa Los Angelesissa. Alkoholin lisäksi ongelmaa tuotti työnteko, vaikka hän oli siinä erittäin hyvä ja antoi sille kaikkensa.
– Työnarkomaniaan liittyy usein ylitunnollisuus, jolla uuvuttaa itsensä. Minulle jokaisesta työkeikasta tuli minuuden mittari. Silloin ei osaa suhtautua työhön vain työnä.
Juurikkala kuvasi rocktähtiä ja ystävystyikin heidän kanssaan. Kysytty valokuvaaja teki töitä liikaa ja joi liikaa. Hän halusi vähentää molempia.
– Minulle alkoi vahvasti nousta tuntemuksia, että jonkin elämässäni pitää muuttua. Muistin, että pyhiinvaellus oli ollut Coelholle elämää mullistava asia.
30-vuotias Juurikkala päätti lähteä selvittämään ajatuksiaan ja tuntemuksiaan Santiago de Compostela -pyhiinvaellukselle Espanjaan. Kävelymatkaa oli yli 900 kilometriä.
– Minulla pyhiinvaellus käynnisti raitistumisen.
Santiagon tiellä aikoinaan Ville Juurikkala tajusi, että elämässä pitää päästää turhasta irti.
Intohimo elää tässä ja nyt, kunnianhimo tulevaisuudessa
Pyhiinvaelluksesta on nyt kulunut 15 vuotta. Sen jälkeisinä vuosina Ville Juurikkala on käynyt muun muassa psykoterapiassa ja kehoterapiassa, lopettanut päihteiden käytön vuonna 2011, mennyt naimisiin, saanut kolme lasta ja eronnut.
Nykyisin hän on vuoroviikkoisä, joka tekee töitä kotimaassa valokuvaajana ja musiikkivideoiden ohjaajana. Hän myös ohjaa metsä- ja avantomeditaatioita ja kulkee paljain jaloin tai sandaaleissa kesät talvet.
Moni ajattelee Juurikkalalla olevan korkea kipukynnys.
– Päinvastoin. Olen sekä fyysisesti että henkisesti todella kipuherkkä. Kävelen ulkona sandaaleilla myös talvella ja käyn avannossa, koska fyysisen kivun sietokyvyn kehittäminen kehittää samalla henkisen kivun sietokykyä. Eli on helpompi kestää henkistä tuskaa.
Kylmäaltistuksella Ville Juurikkala haluaa kehittää fyysisen ja psyykkisen kivun sietokykyä.
Intohimoinen tekeminen, se, että on läsnä tässä hetkessä, tuntuu Juurikkalasta nautinnolliselta. Aikoinaan Hollywoodissa kuvauskeikat olivat alkaneet tuntua stressaavilta ja tekeminen oli stressaantunutta, koska työn motiivina ei enää ollut itse tekeminen vaan enemmän se, mitä sillä saavuttaa.
– Intohimolla ja kunnianhimolla on eroa. Kunnianhimo elää koko ajan jossain tulevaisuudessa ja intohimo taas elää tässä hetkessä.
Juurikkala on kirjoittanut työstään, alkoholin käytön vähentämisyrityksistään, pyhiinvaelluksestaan ja päihteiden käytön lopettamisestaan kirjan Irti – Hollywoodista Santiagon tielle.
Uskonto ja elämänkatsomustieto läsnä nuoruudessa
Ville Juurikkala siteeraa kirjassaan useamman kerran Jeesusta. Niin hän tekee puhuessaankin.
Lapsuudenkodista Jeesuksen sanoja ei häneen niinkään tarttunut, sillä heidän perheensä oli new age -henkinen. Yläasteella Juurikkala ei käynyt uskonnon vaan elämänkatsomustiedon tunneilla.
Hän kuitenkin innostui Mika Waltarin romaaneista. Nuorukainen luki muun muassa kirjat Valtakunnan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset.
Valtakunnan salaisuudessa kuvataan roomalaisen miehen Marcuksen kokemusten kautta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeistä elämää Jerusalemissa.
Ihmiskunnan viholliset on jatko-osa, jossa Marcus palaa kotikaupunkiinsa Roomaan ja kohtaa usein Pietarin ja Paavalin.
– Waltarin kirjoista minulla lähti kipinä hengellisyyteen ja kristinuskoon. Kun olin lukiossa suorittanut elämänkatsomustiedon kurssit, luin myös kaikki uskonnon kurssit ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin uskonnon.
Ville Juurikkalan mielestä Jeesuksen parhaimpia ohjeita on ”synnitön heittäköön ensimmäisen kiven”.
Ville Juurikkalan lapsen tekemän käsikorun helmissä lukee ”isi”.
Erilaiset filosofiat ja elämänkatsomukset ovat aina kiinnostaneet Juurikkalaa. Kristinuskossa Juurikkalaa kiinnostaa eniten Jeesus.
– Jeesuksella on älyttömän paljon hienoja viisauksia. Ehdottomasti yksi parhaita on se, että ’synnitön heittäköön ensimmäisen kiven’. Se tuo armoa inhimilliseen keskeneräisyyteen.
”Voisi olla parempi kävellä ilman kameraa”
Pyhiinvaelluksella Ville Juurikkala koki jonkin korkeamman voiman ohjausta, vaikka kaikki ei mennytkään oman mielen mukaan. Vastoinkäymiset panivat miettimään.
Jo lähtötilanteessa matkamieheltä kysyttiin sitoutuneisuutta, kun jostain syystä hänen pankkitilinsä oli tyhjentynyt. Kotinsa ja kaiken muunkin Los Angelesissa taakseen jättäneelle vapaus ja viini olivat vaelluksen hieno mutta myös riskaabeli yhdistelmä.
Juurikkalan kaikki tavarat varastettiin ennen matkan puoltaväliä. Tilanne oli kamala, ja hän yritti epätoivoisesti löytää arvokkaat tavaransa jostakin.
– Olin hyvin takertunut tavaroihini. Minulta oli viety muun muassa kamera ja tietokone. Alkumatkalla olin ollut myös hyvin takertunut kuvaamiseen. En keskittynyt kävelyyn vaan keskityin kuvaamiseen.
”Rauha voi olla vain tässä hetkessä”, sanoo Ville Juurikkala.
Jo ennen ryöstöä matkalle mukaan otetusta kamerasta oli mennyt suljin jumiin, eikä sillä pystynyt kuvaamaan. Sitä ei ollut valokuvaajan uran aikana koskaan tapahtunut.
– Mietin, että ehkä minulle yritettiin osoittaa, että voisi olla parempi kävellä ilman kameraa.
Juurikkala osti kuitenkin heti uuden kameran, kun matkan varrelle osui iso kaupunki.
– Ja siitä ei mennyt kuin vuorokausi, kun tuli se ryöstö, jolloin menetin uuden kameran ja kaikki. Mutta minulla oli vielä sen verran rahaa, että sain ostettua halpiskameran.
– Olihan halpiskamera ammattilaiselle ja työnarkomaanille riittämätön. Se osui kunnianhimoisuuteni.
Tapahtukoon sinun tahtosi
Kävely silti jatkui. Edetessään Ville Juurikkalalle alkoi hahmottua, että hän voi valita, jääkö takertumiseen ja katkeroituu tavaroiden menettämisestä vai keskittyykö tähän hetkeen ja menee eteenpäin.
– Tajusin, etten voi tehdä mitään muuta kuin päästää irti. Tavaroitani ei löydy mistään. Harteillani ollut paino putosi.
– Minulla ei ollut mitään menetettävää ja samaan aikaan minulla oli kaikki. Sen seurauksena tuli kokonaisvaltainen tunne armosta.
Kokemuksella oli suuri kontrasti vasta äsken yltäkylläisyyden keskellä asuneeseen Hollywood Hillseillä musiikkimaailman tähtiä valokuvanneeseen mieheen.
– Olin Santiagon tiellä tilassa, jossa kaikki ulkoinen oli riisuttu ja koin täyttymyksen. Olin yrittänyt saada sen omilla teoillani ja saavutuksillani.
Kokemuksen jälkeen Juurikkala koki rakkautta, kiitollisuutta ja anteeksiantoa kaikkia ja kaikkea kohtaan. Hän kokee saaneensa tapahtuneesta jonkinlaisen perustan, jossa hän on yhteydessä armoon.
– Rukoilen Isä meidän -rukousta päivittäin. Ja jos manifestoin itselleni uramenestystä tai jotain asiaa, mitä haluan, mutta en aidosti tarvitse, niin mielelläni lisään siihen ’tapahtukoon sinun tahtosi ja anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme’.
Ville Juurikkala
– Porvoolainen 44-vuotias valokuvataiteilija ja musiikkivideo-ohjaaja sekä puhuja ja ohjaaja metsä- ja avantomeditaatioissa.
– Esikoiskirja Irti – Hollywoodista Santiagon tielle (Like 2024).
– Ainoa suomalainen, joka on päässyt amerikkalaisen Morrison Hotel Galleryn listoille 125 maailman arvostetuimman musiikkialan valokuvaajan joukkoon.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pyhää kokemaan ei tarvitse matkustaa kauas – Kari Koivula tekee pyhiinvaelluksia vantaalaislähiössä ja rukoilee työpaikan puhelinkopissa
HengellisyysVakava sairastuminen on saanut Kari Koivulan arvioimaan arkeaan ja tekemään enemmän sellaisia asioita, jotka lataavat akkuja.
