null Valtimonteatterissa voi eläytyä paperittomien tuskaan – roolihahmot kommunikoivat toistensa kanssa ilman yhteistä kieltä

Walid Sahib (vas.) ja Gabriel Almargo näyttelevät paperittomia, joita yhdistävät ikävät kokemukset.

Walid Sahib (vas.) ja Gabriel Almargo näyttelevät paperittomia, joita yhdistävät ikävät kokemukset.

Hyvä elämä

Valtimonteatterissa voi eläytyä paperittomien tuskaan – roolihahmot kommunikoivat toistensa kanssa ilman yhteistä kieltä

Erika Eva ohjasi kantaaottavan esityksen Suomessa paperittomiksi jääneistä, koska häntä suututtaa hallituksen maahanmuuttopolitiikka.

Kaksi viranomaisten pelossa elävää paperitonta, irakilainen Muhammed ja venezuelalainen Alberto, kohtaavat näyttämöllä. Paperittomiksi jääneillä miehillä ei ole yhteistä kieltä, mutta yksittäisten sanojen, ilmeiden ja käsimerkkien avulla he saavat selville toistensa tarinat. Muhammedia ja Albertoa yhdistävät ikävät kokemukset ja he ystävystyvät.

Kyse on Valtimonteatterin näytelmästä Turvallisin ja onnellisin maa. Näyttelijät Gabriel Almagro ja Walid Sahib käyttävät näyttämöllä pelkästään espanjan ja arabian kieltä. He myös lausuvat vuorotellen murteellisella suomella Eino Leinon runoja. Kohtausten välillä äänitteeltä kuullaan pätkiä ihmisoikeuksista, Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä ja tutkija Markus Himasen näkemyksistä.

Näytelmän ohjannut Erika Eva halusi ottaa kantaa paperittomien tilanteeseen, koska häntä on suututtanut Suomen kylmäkiskoinen maahanmuuttopolitiikka. Hän perehtyi asiaan muun muassa haastattelemalla Himasta.

Fyysisessä teatterissa kiehtoo sen universaali kieli. Sen avulla pystyy ymmärtämään toista paremmin tunnetasolla ja rikkomaan esimerkiksi kielimuurin.

Evalla on asiaan myös henkilökohtaista kosketusta: hänellä on paperittomiksi jääneitä ystäviä, jotka ovat yrittäneet saada turvapaikan Suomesta.

– Viime vuosina hallitus on ajanut heidät ja monet muut paperittomiksi muun muassa poistamalla käytöstä väliaikaiset oleskeluluvat. On epäinhimillistä, ettei paperittomilla ole minkäänlaista turvaa hyvinvointivaltiossa, joka on luokiteltu maailman onnellisemmaksi. He jäävät samalla monien tärkeiden palvelujen, kuten terveydenhuollon, ulkopuolelle.

Erika Eva valmistui äskettäin teatteriohjaajaksi lontoolaisesta teatterialan oppilaitoksesta East 15. Hän kiinnostui Lontoossa fyysisestä teatterista, jossa liike ja kehonkieli ovat tärkeimpiä ilmaisukeinoja.

– Fyysisessä teatterissa kiehtoo sen universaali kieli. Sen avulla pystyy ymmärtämään toista paremmin tunnetasolla ja rikkomaan esimerkiksi kielimuurin.

– Lontoossa näki myös etnisesti monimuotoisempaa teatteria. Esityksissä oli mukana erilaisista etnisistä taustoista tulevia näyttelijöitä ja sen myötä tarinat tuntuivat monipuolisemmilta.

Näitä oppeja Eva hyödynsi Turvallisin ja onnellisin maa -näytelmässä. Käytössä oli myös devising-menetelmä, eli näytelmän pohjana ei ollut varsinaista käsikirjoitusta vaan sen hahmot ja sisältö kehiteltiin yhdessä näyttelijöiden kanssa.

Näyttelijät Gabriel Almagron ja Walid Sahibin ohjaaja valitsi castingin kautta.

– Molemmat ovat kokeneita näyttelijöitä. Gabriel on kansainvälistä uraa tekevä fyysisen teatterin ammattilainen. Walid taas on ollut mukana muun muassa Kansallisteatterin Toinen koti -näytelmässä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.